1.Oikeusministeriö asetti 1.2.2023 todella suuren työryhmän pohtimaan oikeusvaltion takeita ja oikeuslaitoksen kehittämistä. Tavoitteena on edistää oikeudenkäytön riippumattomuutta ja oikeusturvan laatua sekä oikeuslaitoksen palvelujen käyttäjälähtöisyyttä.
2. Työryhmän tehtävänä on seurata ja arvioida oikeuslaitoksen kehittämistä ja tuottavuutta sekä tehdä ehdotuksia näiden edistämiseksi. Työryhmän tulee myös arvioida niin sanotun rikosketjun eri toimijoiden yhteistyötä ja tehdä ehdotuksia yhteistyön kehittämiseksi.
3. Lisäksi työryhmä voi arvionsa pohjalta tehdä ehdotuksia oikeuslaitoksen palvelukyvyn parantamiseksi, toiminnan sujuvoittamiseksi ja oikeuksiin pääsyn edistämiseksi.
4. Työryhmän toimikausi kestää peräti 4,5 vuotta eli vuoden 2027 loppuun. Työryhmän tulee kuitenkin jo 28.2.2025 mennessä arvioida oikeuslaitoksen vahvan riippumattomuuden näkökulmasta tarpeelliset perustuslain ja muun lainsäädännön muutostarpeet sekä tehdä ehdotukset tarvittavista lainsäädäntömuutoksista.
5. Työryhmän puheenjohtajana toimii Tuomioistuinviraston johtokunnan puheenjohtaja, KKO:n oikeusneuvos Mika Ilveskero.
Oikeusvaltion takeet ja oikeuslaitoksen kehittäminen -työryhmä
6. Edellä mainittu teksti on oikeusministeriön työryhmän asettamisesta julkaisema tiedote.
7. Kyseessä on siis "vain" työryhmä, ei siis komitea tai edes toimikunta. Asian merkittävyyden vuoksi olisi ilman muuta ollut perusteltu asettaa komitea asiaa valmistelemaan.
8. Työryhmän kokoonpano on todella laaja. Siihen kuuluu nimittäin puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan lisäksi 21 jäsentä ja 10 varajäsentä, pääsihteeri sekä viisi sihteeriä, yhteensä siis 40 henkeä, jos oikein laskin.
9. Työryhmän tehtäväkenttä on toki laaja-alainen sillä se käsittää tuomioistuinten lisäksi syyttäjälaitoksen, ulosottolaitoksen, Rikosseuraamusviraston, asianajajalaitoksen ja Tuomioistuinviraston. Voidaan kysyä, onko näin laaja tehtäväkenttä "uhka vai mahdollisuus"? Työryhmän toimeksianto kattaa "oikeuvaltion takeet" ja koko "oikeuslaitoksen kehittämisen". Huh, huh, tekisi mieli sanoa!
10. Kokoonpanosta huomio kiinnittyy siihen, ettei työryhmän varapuheenjohtajaksi ole otettu KHO:n jäsentä, joka olisi tuntunut luontevalta, vaan varapuheenjohtajina toimivat valtakunnansyyttäjä ja OM:n ylijohtaja.
11. Toinen silmiinpistävä erikoisuus kokoonpanossa on se, että komiteaa puheenjohtajista tai jäsenistä nähdäkseni ainoastaan yhdellä eli Pekka Määtällä on tohtorin tutkinto; Määttäkin on toiminut koko uransa "käytännön miehenä", tätä nykyä hän on Turun hovioikeuden presidentti.
12. Samoin on syytä kummeksua sitä, että komitean jäseneksi ei ole kelpuutettu valtiosääntöoikeuden professoria tai tutkijaa, vaikka toimikunta pohtii oikeusvaltion takeita ja tuomioistuinten ja muiden lainkäyttöelinten riippumattomuutta. Todella paha puute, sanoisin!
13. Vertauilun vuoksi todettakoon, että vuonna 2001 Valtioneuvosto - ei siis oikeusministeriä - asetti komitean - ei siis työryhmää - selvittämään tuomioistuinlaitoksen kehittämistä. Komiteassa oli puheenjohtajan lisäksi "vain" 12 jäsentä, kaksi sihteeriä sekä kolme pysyvää asiantuntijaa. Jäsenistä ja asiantuntijoista yhdeksän oli suorittanut tohtorin tutkinnon. Tuomioistuinlaitoksen kehitämiskomitea työskenteli vajaat 2,5 vuotta ja luovutti mietintönsä marraskuun lopulla 2003 oikeusministerille (KM 2003:3). Mietintö käsittää lähes 600 sivua ja monet sen esittämistä visoista ja uudistusehdotuksista on toteutettu.
14. Nyt asetetulta puolta laajemmalta työryhmältä on lupa odottaa todella perusteltuja ja punnittuja ehdotuksia ja näkemyksiä! Aikaa ja resursseja on ainakin todella rutkasti käytettävissä.
2 kommenttia:
Vaikuttaa siltä, että nyt koitetaan haukata liian suurta palaa kerrallaan ja henkilömuutoksia eittämättä tulee noin pitkällä juoksulla. Käytännön rajapintoja lähelle ei ole mahdollista päästä, kuin korkeintaan jäsenten omalla sektorilla. Vaarana on tiedon pirstaleisuus ja ennen kaikkea valtiosäännön peruspilarien huomiotta jääminen. Tuomioistuinten riippumaton tuomiovalta tarvitsee profiilinkohotusta ja tuomioistuinten erityinen asema vallan kolmijaossa nimenomaan mainittuna olisi otettava huomioon.
Samoin kun sinä, olen myös minä hämmästynyt siitä, että mukana on vain yksi OTT. Osoittaako tämä kenties sitä, että tohtorintutkinnolle ei anneta arvoa. Tuntuu siltä joskus siltä ja nyt taas, että on tapana valita samoja henkilöitä erilaisiin pohdintaelimiin, ja ehkä jostain syystä nimeävät tai nimitettävät henkilöt eivät omaa OTT tutkintoa, eivätkä halua, osaa antaa tai ymmärrä antaa tieteelliselle tutkinnolle arvoa. Tässä unohtuu se, että useassa tieteenalassa tehtävät ratkaisut ja kehitysideat perustuvat tutkittuun tietoon.
Jäsenenä olevalla Esa Kyllästisellä on myös tohtorin tutkinto (HTT ja OTL).
Lähetä kommentti