1. Lapin käräjäoikeus käsitteli 14.2.2019 Utsjoella pidetyssä istunnossa kihlakunnansyyttäjän Anita Haapakosken viittä Utsjoella kotipaikan omaavaa saamelaista vastaan ajamia syytteitä. Niissä on neljän vastaajan osalta kysymys luvattomasta pyynnistä (RL 28:10) ja yhden vastaajan osalta kalastusrikkomuksesta (kalastuslain 118 §:n 1 momentti).
2. Syytteen mukaan neljä vastaajaa, kolme naista ja yksi nuori mies, on kalastanut yhtenä päivänä eli 29. heinäkuuta 2017 vieheellä ja vavalla Vetsijoessa, joka on Tenon sivujoki, Metsähallituksen hallinnassa olevalla vesialueella ilman Metsähallituksen lupaa. Yksi vastaajista on Anne Nuorgam, joka on Saamelaiskäräjien jäsen ja koulutukseltaan juristi eli oikeustieteen kandidaatti. Nuorgam työskentelee Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa saamentutkimuksen nuorempana tutkijana. Hänet valittiin viime vuonna YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin (UNPFII) varapuheenjohtajaksi.
3. Viides vastaaja, utsjokinen mieshenkilö, oli puolestaan kalastanut 8. -17.8. 2017 lohta seisovalla verkolla Tenon toisessa sivujoessa Utsjoessa sallitun kalaskauden ulkopuolella vastoin kalastuslain nojalla säädettyä valtioneuvoston asetusta kalastuksesta Tenojoen vesitössä.
4. Vastaajat olivat itse ilmiantaneet itsensä, koska he halusivat asiasta tuomioistuimen ratkaisun. Asiassa on kysymys sinänsä pienistä rikoksista tai rikkomukista, joista poliisi olisi voinut kirjoittaa henkilöille sakkovaatimksen, jolloin asiaa ei olisi tarvinnut viedä lainkaan tuomioistuimen käsittelyyn. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, sillä epäillyt ilmoittivat poliisille kiistävänsä syyllistyneensä rikoksiin. Asia tuli käräjäoikeudessa vireille jo kesällä 2018, mutta käräjiä päästiin istumaan Utsjoella, siis väitetyn rikoksen tekopaikkakunnalla (forum delicti), vasta tämän vuoden helmikuussa.
5. Käräjäoikeus toimi asiassa yksijäsenisenä, ts. sen kokoonpanoon kuului ainoastaan puheenjohtajana toiminut käräjätuomari Esko Hohti, lautamiehiä ei ollut, ymmärrettävistä syistä, kokoonpanossa mukana. Luvatonta pyyntiä koskevassa asiassa neljän vastaajan avustajana istunnossa toimi asianajaja, oikeustieteen tohtori Markku Fredman Helsingistä.
6. Asia saatiin käsiteltyä käräjäoikeuden yhdessä istunnossa. Käräjäoikeus päätti, että tuomio asiassa annetaan vasta 6. maliskuuta, siis tänään. Tuomio päätettiin julistaa asianosaisille ja heidän avustajalleen Skypen välityksellä, koska ratkaisu tuli tulkata vastaajille saameksi ja kirjallisen tuomion laatiminen saamen kielellä vie oman aikansa. Käräjäoikeus varasi myös muutamille toimittajilla tilaisuuden seurata Skypen avulla tuomion julistamista, joka tapahtui Lapin käräjäoikeuden Rovaniemellä sijaitsevassa kansliassa. Tämä tilaisuus varattiin myös bloginpitäjälle, vaikken ollut sitä pyytänyt. Kävi kuitenkin niin, että unohdin kello 9.30 alkavan tilaisuuden ja muistin asian vasta myöhemmin, jolloin tuomio oli jo ehditty julistaa.
7. Olen yrittänyt tolkuttaa tuomareille, esimerkiksi kirjassa Virolainen - Martikainen, Tuomion perusteleminen (2010), että kansaliatuomiokin voidaan julistaa, eikä tyytyä yksinomaan tuomion jakelemiseen oikeuden kansliasta tai sen sähköpostitse tapahtuvaan toimittamiseen vastaanottajille. Nykyaikainen teknologia mahdollistaa kansliatuomion julistamiseen ilman, että asianoaisten tai heidän asianajajiensa tarvitsisi saapua tuomioistuimeen ratkaisua kuuntelemaan.
8. Lapin käräjäoikeus näytti siis mallia, miten asiassa voidaan toimia Termi "tuomion julistaminen" voitaisin unohtaa ja siirtää romukoppaan ja korvata ko. prosessitoimi sanoilla "tuomion selostaminen". Tarkoituksena ei tnäet ole, että oikeuden puheenjohtaja lukisi ratkaisun sanasta sanaan; ratkaisun pääpiirteiden selostaminen riittäisi mainiosti.
9. Millainen tuomio asiassa tänään sitten annettiin? Ratkaisua on ehditty pääpiirteissään selostaa lukuisissa tiedotusvälineissä, joten sen yksityiskohtainen selostaminen tässä yhteydessä ei liene tarpeen.
10. Käräjäoikeus totesi johtopäätöksenään, etteivät vastaajat olleet syyllistyneet niihin rikoksiin, joista heille on vaadittu rangaistusta. Näin ollen kaikki syytteet hylättiin ja valtio velvoitetiin korvaaman vastaajien oikeudenkäyntikulut, neljän vastaajan yhteiset kulut 8 751,55 eurolla ja kalastusrikkomuksesta syytetyn vastaajan kulut 780,10 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen.
11. Ratkaisun perustelut ovat lyhyesti sanottuna luvattoman pyynnin osalta sellaiset, että vastaajat eivät ole menettelyllään ylittäneet sitä oikeutta, joka heille paikallisina saamelaisina perustuslain 17 §:n 3 momentin mukaan kuuluu. Mainitun lainkohdan mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Oikeuden mukaan perinteinen elämänmuoto, johon myös ns. liikkuva lohenkalastus Tenojen vesistössä kuuluu, on osa saamelaista kulttuuria. Tämä kalastusoikeus sisältää myös vapa- ja viehekalastuksen Vetsijoella, oikeus päätteli. Saamelaisten perinteisen kalastusoikeuden rajoittaminen vuoden 2015 kalastuslain ja sen nojalla annetun valtionevoston asetuksen perusteella on ristiriidassa perustuslain mainitun säännöksen samoin kuin kansainvälisten ihmisoikeussopimusten eli mm. Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen (KP-sopimus) 27 artiklan kanssa.
12. Vastaajien puolustuspuheenvuoroa eli käytännössä asianajaja Markku Fredmanin oikeudelle ilmeisesti jo ennen istuntoa toimittamaa kirjelmää selostetaan tuomion perusteluissa sivukaupalla. Tuomiosta ilmenee, että puolustus on esittänyt oikeudelle kirjallisina todisteina mm. emeritusprofessori Pekka Sammallahden asiantuntijalausunnon, jossa käsitellään Vetsijoen perinteistä kalastusta, sekä professori Martin Scheinin lainsoveltamista koskevan selvityksen siitä, miten Suomen Perustuslaki ja Suomea sitovat kansainväliset ihmisoikeussopimukset suojaavat saamelaisten oikeutta harjoittaa kalastusta osana omaa kulttuuriaan suhteessa syytteisissä kuvattuun luvattomaan kalastamiseen Tenojoen sivujoissa.
13. Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä hallituksen antama kalastuslain muutosesitys (HE 309/2018 vp). Sen mukaan kaikilla Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntalaisilla olisi oikeus lunastaa Metsähallitukselta henkilökohtainen kausilupa, joka oikeuttaa kalastukseen omassa kotikunnassa sijaitsevilla valtiolle kuuluvilla lohen ja taimenen nousualueilla. Lupa maksaisi 30 euroa vuorokaudelta. Saamelaisia lakiesitys ei kuitenkan tyydytä, koska siinä ei tunnusteta saamelaisten kulttuurista oikeutta vapaaseen eli ilman lupaa tapahtuvaan liikkuvaan kalastukseen edes kotipaikkakunnan lähivesille. Saamelaisväestön mukaan lailla tulisi ensin turvata heidän kalastusoikeutensa ja vasta tämän jälkeen lupia voitaisiin myöntää virkitystyskalastajille siinä määrin, kuin se lohensuojelusäännökset huomioon ottaen olisi mahdollista.
14. Juuri saadun tiedon mukaan eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta ei ole tänään hallituksen lakiesityksen johdosta antamassaan mieitnnössä (129/2018 vp) lämmennyt saamelaisten esittämille näkökohdille. Mietintö annettiin vain 2-3 tuntia Lapin käräjäoikeuden julistaman tuomion jälkeen. Nähtäväksi jää, mitä asiassa jatkossa tapahtuu, saamelaisten oikeustaistelu varmaankin jatkuu. Saamelaisten perinteistä kalastusoikeutta on asianmukaisella tavalla suojeltava, mutta varjelun tarpeessa on myös Tenon lohi.
15. Lapin käräjäoikeuden tämänpäiväinen tuomio tuskin jää lainvoimaiseksi, vaan syyttäjä tulee ilmeisesti valittaaan siitä, joko hovioikeuteen tai, mikä tässä tapauksessa on myös mahdollista, ennakkopäätösvalituksella suoraan KKO:een. Olen varma, että asian suuren periaatteellisen merkityksen takia KKO:n valituslupaa ei tarvitsisi kovin kauan odottaa, vaan se tulisi kuin apteekin hyllyltä!
