maanantai 15. marraskuuta 2021

249. Apulaisoikeuskansleri antoi poliisilaitokselle moitteet pakkokeinoasioiden käsittelystä

 

1. Apulaisoikeuskansleri otti omasta aloitteestaan tutkittavaksi poliisin menettelyn pakkokeinoasioiden käsittelyssä. Asia tuli apulaisoikeuskanslerin tietoon hovioikeudelta. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen antoi asiassa päätöksen 5.11.2021  (OKV/420/70/2020). 

OKa-viraston päätöksen johdosta annetussa tiedotteessa lausutaan seuraavaa:

2. Poliisilaitoksen tutkinnanjohtaja oli kertonut tutkinnanjohtajien välttelevän erään käräjätuomarin istuntoihin joutumista. Poliisihallitukselle antamassaan selvityksessä tutkinnanjohtaja totesi, että välttely johtuu käräjätuomarin epäasiallisesta käytöksestä. Hovioikeudelle tutkinnanjohtaja oli kuitenkin kertonut käräjätuomarin käytöksen lisäksi siitä, miten käräjätuomari käsittelee pakkokeinoasioita ja arvioi niissä esitettyä näyttöä. Apulaisoikeuskanslerin mukaan selvityksistä saattoi saada vaikutelman, ettei tutkinnanjohtaja vältellyt käräjätuomarin istuntoja vain tämän käytöksen vuoksi, vaan myös asiassa odotettavissa olevan ratkaisun vuoksi.

3. Perustuslaissa turvatun oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perusteisiin kuuluu olennaisesti tuomioistuinten ja tuomarin riippumattomuus. Tuomareiden riippumattomuutta turvaa se, että asianosainen tai kukaan muukaan ulkopuolinen ei voi vaikuttaa siihen, miten asiat jakautuvat valmisteltaviksi ja ratkaistaviksi eri tuomareille. Asioiden jakamisella ei saa myöskään pyrkiä vaikuttamaan asiassa tehtävän ratkaisun sisältöön.

4. Apulaisoikeuskansleri totesi ratkaisussaan, että tutkinnanjohtajan kertomat ohjailu- ja välttelypyrkimykset olivat jo sinällään omiaan vaarantamaan perustuslaissa turvattua oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perusteisiin kuuluvaa tuomioistuinten ja tuomarin riippumattomuutta. Saadun selvityksen perusteella jäi kuitenkin epäselväksi, oliko pakkokeinoasioiden forumiin yksittäistapauksissakaan vaikutettu tosiasiassa epäasiallisesti. Mahdollisissakaan ohjailu- ja välttelypyrkimyksissä ei kuitenkaan ollut kysymys laajemmasta ilmiöstä tai yleisemmästä käytännöstä.

5. Apulaisoikeuskansleri katsoi riittäväksi toimenpiteeksi saattaa esittämänsä näkemyksensä Poliisihallituksen tietoon. - Poliisihallituksen tuli toimitta tieto päätöksestä ao. poliisilaitokselle.

Apulaisoikeuskanslerin päätös

6. Polisilaitoksen ko. menettelyssä voidaan sanoa olevan kysymys eräänlaisesta forum shopping -ilmiöstä, jossa asinosainen tai hakija pyrkii vaikuttamaan siihen, että saisi itselleen sopivan tuomioistuimen tai  kokoonpanon asian käsittelyssä; tässä tapauksessa välttämään käsityksensä mukaan "vähemmän sopivan" pakkokeinotuomarin osallistumisen hakemuksen käsittelyyn. Tällaista toimintaa ei toki voida pitää hyväksyttävänä.

7. Päätöksestä ei ilmene, minkä käräjäoikeuden tuomarista on ollut kysymys, eikä myöskään hovoikeutta, jolta lausunto asiassa on pyydetty, ole haluttu kertoa; poliisilaitoksen nimeä ei liioin mainita päätöksessä.

8. Oikeuskanslerivirasto oli saanut asiasta tiedon jo kaksi vuotta sitten eli 22.10.2019 ja Poliisihallitus oli antanut siltä pyydtyn selvityksen ja lausunnon on jo  puolitoista vuotta sitten 28.4.2020. Minkäänlaista kiirettä asian ratkaisemisessa ei siten ole pidetty.

perjantai 12. marraskuuta 2021

248. Komission oikeusvaltioraportti: Suomen oikeusvaltiotilanne on erinomaisen hyvä

 

1. Suomessa on viime aikoina keskusteltu todella vilkkaasti oikeusvaltiosta ja sen tehtävistä sekä oikeusvaltiota mahdollisesti uhkaavista tai vaarantavista tekijöistä. Tällöin on viitattu  aina Puolan ja Unkarin huonontuneeseen tilanteeseen ja etenkin Puolan hallituksen toimenpiteisiin, joilla tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattumuutta ja sen takeita on vakavasti  loukattu. 

2. Suomessa on sunnitteilla selvittämishanke, jonka tarkoituksena on kartoittaa oikeusvaltion tilannetta ja pohtia, mitä esimerkiksi tuomioistunten riippumattomuuden vahvistamiseksi voitaisiin lainsäädäntöä muuttamalla tehdä. Kulunut viikko on ollut tässä suhteessa todellinen oikeusvaltioviikko, sillä nyt meillä on lähes joka päivä on kirjoitettu ja puhuttu oikeusvaltiosta erilaisissa seminaareissa samoin kuin tiedotusvälineissä.

3. Mutta millaisissa kantimissa Suomen oikeusvaltio oikeastaan on, jos asiaa tarkastellaan oikeusvertaillen ja puolueettomien arvioitsijoiden näkövinkkelistä? Tähän saamme vastauksen Euroopan komission julkaisemasta oikeusvaltioraportista.

4. Euroopan komissio julkaisi viime heinäkuussa järjestyksessä toisen raportin (kertomuksen) oikeusvaltiotilanteesta Euroopan unionissa. Siinä tarkastellaan, paitsi  EU:n tilannetta kokonaisuudessaan, myös erikseen jokaisen jäsenmaan tilannetta. 

5. Yleisesti ottaen jäsenmaissa on raportin mukaan  nähtävissä paljon myönteistä kehitystä, mm. vuoden 2020 vastaavassa raportissa todettuihin  haasteisiin puuttumisen osalta. Huolenaiheita on kuitenkin edelleen paljon ja joissakin jäsenmaissa epäkohdat ovat jopa lisääntyneet. Tämä koskee erityisesti  oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja tiedotusvälineiden tilannetta.

6. Raportin mukaan Suomen oikeusvaltiotilanne on hyvällä ja jopa erinomaisella tolalla. Niinpä meidän tuomioistuimia ja oikeuslaitosta yleensä pidetään edelleen hyvin riippumattomina. Raportissa käsitellään myös vuoden 2020 alussa toimintansa aloittanutta Tuomioistuinvirastoa ja syyttäjälaitosta, eikä niidenkään osalta näytä olevan moitteen sijaa. 

https://ec.europa.eu/info/sites/default/files/2021_rolr_country_chapter_finland_fi.pdf

7. Raportin mukaan Suomea pidetään edelleen yhtenä EU:n ja koko maailman vähiten korruptoituneista maista. Tältä osin raportissa viitataan mm. siihen, että valtioneuvosto hyväksyi kesäkuussa 2021 kattavan korruptionvastaisen strategian. Toimittajien ja media-alan ammattilaisten toimintaympäristö on Suomessa yleisesti ottaen vapaa ja suojattu. Raportissa viitataan myös siihen, että hallitus on hyväksynyt paremman sääntelyn toimintaohjelman, jonka tavoittena on parantaa lainsäädännön laatua, suunnittelua ja läpinäkyvyyttä.

8. Kaiken kaikkiaan Suomen oikeusvaltiotilanne on  komission raoprtin perusteella eurooppalaista huippuluokkaa, Suomi on oikeusvaltioiden aatelia.

9. Seuraavassa blogijutussa minulla on tarkoitus käsitellä lähemmin, mitä Suomessa on esitetty etenkin tuomioistuinten riippumattomuudesta ja sen vahvistamisesta "pahan päivän" varalta.

perjantai 5. marraskuuta 2021

247. KKO myönsi rajoitetun valitusluvan KIttilän virkarikosjutussa

1. Kor­kein oi­keus (KKO) myönsi viime maanantaina 1.12. 2021 syyt­tä­jil­le va­li­tus­lu­van Kit­ti­län kun­nan luot­ta­mus­hen­ki­löi­tä kos­ke­vas­sa vir­ka­ri­kos­asias­sa eli nin sanotussa Kittilän virkarikosjutussa. Va­li­tus­lu­pa myön­net­tiin ra­joi­tet­tu­na kos­ke­maan sitä, oli­vat­ko kun­nan luot­ta­mus­hen­ki­löt rik­ko­neet vir­ka­vel­vol­li­suu­ten­sa hank­kiak­seen hyö­tyä kun­ta­kon­ser­niin kuu­lu­van his­siyh­tiön en­ti­sel­le toi­mi­tus­joh­ta­jal­le.

2. KKO:n kotisivuille ja Finlexiin valitusluparatkaisu on ladittu anonyymisti näin:

"C oli X:n kunnan kunnanjohtajana tehnyt tutkintapyynnön kuntakonserniin kuuluvan Y Oy:n entisestä toimitusjohtajasta Z:stä. Kunnanhallituksen jäsenet ja varajäsenet A1-A8 päättivät kunnanhallituksen kokouksessa 16.12.2013 peruuttaa tutkintapyynnön ja antaa kunnan yhtiökokousedustajille omistajaohjauksen Z:n palauttamiseksi Y Oy:n toimitusjohtajan toimeen. Kysymys siitä, olivatko A1-A8 rikkoneet virkavelvollisuuttaan hankkiakseen Z:lle hyötyä". 

3. KKO:n antamassa tiedotteessa asia kerrotaan näin:

"Syyttäjät olivat vaatineet kunnanhallituksen jäsenille ja varajäsenille rangaistusta ensisijaisesti virka-aseman väärinkäyttämisestä sillä perusteella, että he olivat päättäneet peruuttaa kunnan nimissä tehdyn tutkintapyynnön hissiyhtiön entisestä toimitusjohtajasta. He olivat myös ilmoittaneet kunnan edustajille omistajaohjauksena kunnan kannaksi, että entinen toimitusjohtaja nauttii edelleen kunnan luottamusta ja että hänet on kutsuttava takaisin yhtiön toimitusjohtajaksi. Syyttäjien mukaan luottamushenkilöt olivat näin rikkoneet virkavelvollisuutensa.

Lapin käräjäoikeus ja Rovaniemen hovioikeus olivat hylänneet syytteen." 

4. Kittilä-tapausta on käsitelty eri instansseissa vuosikausia. Lapin käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet jo vuonna 2019, Rovaniemen hovioikeden tuomio on annettu 3.5.20121. Kittilän erotettu kunnanjohtajalle Anna Mäkelälle KKO ei myöntänyt valituslupaa.

 


tiistai 2. marraskuuta 2021

246. Oikeuskansleri taipui julkisuuskiistassa

 1. Korkein hallinto-oikeus antoi eilen päätöksen (KHO 2021:152), jossa katsottiin, ettei oikeuskanslerinviraston olisi tullut olla luovuttamatta hänen ja ministeri Anne Bernerin sähköpostiviestejä helmikuussa 2019 Yle Uutisten toimittajalle sillä perusteella, että noissa viesteissä olisi kyse valtioneuvoston ja OKa -viraston sisäisistä tulposteista ja asiakirjoista, joihin julkisuuslakia ei voitaisi soveltaa.

2. Selostin ja kommentoin eilen blogissa KHO:n sanottua ratkaisua, joka on julkaistu vuosikirjapäätöksenä eli ennakkopäätöksenä. 

3. Kirjoitukseni lopussa suosittelin oikeuskansleria taipumaan ja luovuttamaan pyydetyt sähköpostit viipymättä, koska muutoin hän olisi vaarassa menettää "kasvonsa" eli arvovaltansa maan ylimpänä laillisuusvalvojana. Uhkana nimittäin oli, että oikeuskansleri jatkaisi vetkutteluaan ja keksisi uusia perusteita ja syitä, joilla asiakirjojen julkistaminen voitaisiin estää. Silloin dessä oli ollut uusi valituskierros KHO:een asti.

4. Tänään sitten tapahtui juuri niin kun olin eilen oikeuskanslerille suositellut: OKa-virasto on luovuttanut pyydetyt viestit Ylelle! Asiasta on uutisoitu eri tiedotusvälineissä ja viestien sisältöä on ryhdytty analusoimaan ja kommentoimaan. 

5. Nonni, hyvä juttu! Tästä voidaan päätellä, että kyllä maan ylimpiin päättäjiinkin voidaan vaikuttaa kunhan toimeen tartutaan!