248. Komission oikeusvaltioraportti: Suomen oikeusvaltiotilanne on erinomaisen hyvä

 

1. Suomessa on viime aikoina keskusteltu todella vilkkaasti oikeusvaltiosta ja sen tehtävistä sekä oikeusvaltiota mahdollisesti uhkaavista tai vaarantavista tekijöistä. Tällöin on viitattu  aina Puolan ja Unkarin huonontuneeseen tilanteeseen ja etenkin Puolan hallituksen toimenpiteisiin, joilla tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattumuutta ja sen takeita on vakavasti  loukattu. 

2. Suomessa on sunnitteilla selvittämishanke, jonka tarkoituksena on kartoittaa oikeusvaltion tilannetta ja pohtia, mitä esimerkiksi tuomioistunten riippumattomuuden vahvistamiseksi voitaisiin lainsäädäntöä muuttamalla tehdä. Kulunut viikko on ollut tässä suhteessa todellinen oikeusvaltioviikko, sillä nyt meillä on lähes joka päivä on kirjoitettu ja puhuttu oikeusvaltiosta erilaisissa seminaareissa samoin kuin tiedotusvälineissä.

3. Mutta millaisissa kantimissa Suomen oikeusvaltio oikeastaan on, jos asiaa tarkastellaan oikeusvertaillen ja puolueettomien arvioitsijoiden näkövinkkelistä? Tähän saamme vastauksen Euroopan komission julkaisemasta oikeusvaltioraportista.

4. Euroopan komissio julkaisi viime heinäkuussa järjestyksessä toisen raportin (kertomuksen) oikeusvaltiotilanteesta Euroopan unionissa. Siinä tarkastellaan, paitsi  EU:n tilannetta kokonaisuudessaan, myös erikseen jokaisen jäsenmaan tilannetta. 

5. Yleisesti ottaen jäsenmaissa on raportin mukaan  nähtävissä paljon myönteistä kehitystä, mm. vuoden 2020 vastaavassa raportissa todettuihin  haasteisiin puuttumisen osalta. Huolenaiheita on kuitenkin edelleen paljon ja joissakin jäsenmaissa epäkohdat ovat jopa lisääntyneet. Tämä koskee erityisesti  oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja tiedotusvälineiden tilannetta.

6. Raportin mukaan Suomen oikeusvaltiotilanne on hyvällä ja jopa erinomaisella tolalla. Niinpä meidän tuomioistuimia ja oikeuslaitosta yleensä pidetään edelleen hyvin riippumattomina. Raportissa käsitellään myös vuoden 2020 alussa toimintansa aloittanutta Tuomioistuinvirastoa ja syyttäjälaitosta, eikä niidenkään osalta näytä olevan moitteen sijaa. 

https://ec.europa.eu/info/sites/default/files/2021_rolr_country_chapter_finland_fi.pdf

7. Raportin mukaan Suomea pidetään edelleen yhtenä EU:n ja koko maailman vähiten korruptoituneista maista. Tältä osin raportissa viitataan mm. siihen, että valtioneuvosto hyväksyi kesäkuussa 2021 kattavan korruptionvastaisen strategian. Toimittajien ja media-alan ammattilaisten toimintaympäristö on Suomessa yleisesti ottaen vapaa ja suojattu. Raportissa viitataan myös siihen, että hallitus on hyväksynyt paremman sääntelyn toimintaohjelman, jonka tavoittena on parantaa lainsäädännön laatua, suunnittelua ja läpinäkyvyyttä.

8. Kaiken kaikkiaan Suomen oikeusvaltiotilanne on  komission raoprtin perusteella eurooppalaista huippuluokkaa, Suomi on oikeusvaltioiden aatelia.

9. Seuraavassa blogijutussa minulla on tarkoitus käsitellä lähemmin, mitä Suomessa on esitetty etenkin tuomioistuinten riippumattomuudesta ja sen vahvistamisesta "pahan päivän" varalta.

228. KHO:n presidentti Kari Kuusiniemi maalailee hurjia uhkakuvia - täysin turhaan

1. Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) presidentti Kari Kuusiniemi on alkanut esittää hurjia ja suorastaan kamalia uhkakuvia, jotka vaarantaisivat tuomioistuimien asemaa ja riippumattomuutta.  Hän esitti madonlukunsa jo vajaa kuukausi sitten KHO:n järjestämässä hallintotuomioistuinpäivässä ja jatkaa sitä tänään Helsingin Sanomien (HS) haastattelussa. 

2. Kuusiniemen ja hänen HS:ssä haastateltujen hengenheimolaistensa mukaan mukaan "poliitikot voisivat Suomessakin vaikuttaa halutessaan tuomioistuinten toimintaan eri tavoin epäasiallisesti, jos valtaan nousisi epädemokraattisesti toimivia voimia."

3. Yksi tapa voisi heidän mukaansa olla se, että hallitus muuttaisi tuomarikuntaa itselleen lojaaliksi lisäämällä tuomareiden määrää voimakkaasti ja pakottamalla aiempaa tuomarikuntaa eroamaan alentamalla eläkeikää.

4. Presidentin Kari Kuusiniemen mielestä Suomessakin pitää varautua siihen, että "valtaapitävät hyökkäävät jossain vaiheessa tulevaisuudessa oikeusvaltion periaatteita vastaan". Näin on hänen mukaansa tehty Ruotsissa, jossa on aloitettu asiaa koskeva selvitystyö.

5. Myös Suomessa tulisi Kuusiniemen mielestä käynnistää selvitys tuomioistuinten riippumattomuuden takeista. Selvityksen tarkoituksena olisi varmistaa, että tuomioistuimet säilyttävät itsenäisen asemansa myös silloin, jos "jokin tuleva hallitus"  kyseenalaistaisi oikeusvaltion periaatteet. Kuusimäen mukaan selvityksen tekemisen aika on nyt, sillä ”myöhemmin voi olla myöhäistä”.  

6. Presidentti Kuusiniemen varoittelut ovat saneet kannatusta monissa  Twitterissä tänään julkaistuissa  mielipiteissä.  On toki kovin helppo yhtyä "tykkäyksillä" Kuusiniemn käsityksiin. Itse en kuitenkaan niihin yhdy ja perustelen seuraavassa lyhyesti, miksi en voi sitä mitenkään tehdä.

7. Minusta Kuusiniemi ja hänen kannattajansa - HSn haastattelussa tänään KKO:n ex-presidentti Pauliine Koskelo ja "johtava päivystävä professori" Kimmo Nuotio - maalailevat täysin tarpeettomasti piruja seinälle ja pelottelevat ihmisiä ja poliittisia päättäjiä uhkakuvilla, joita he ovat ammentaneet Puolan ja Unkarin tilanteesta.

8. Suomi ei kuitenkan ole Puola tai Unkari, sillä meillä on toimiva demokratia ja vanhastaan omaksuttu monipuoluejärjestelmä, jossa millään poliittisella puolueella ei ole mitään mahdollisuutta saada yksin eduskunnan enemmistöä. Suurimman eduskuntapuolueen kannatus liikkuu meillä noin 20-25 prosentissa ja sitä paitsi hallitukseen tarvitaan aina useita puolueita. Tilanne on jo tässä suhteessa täysin toinen kuin Unkarissa tai Puolassa.

8a. Kuusiniemn käsitys, jonka mukaan Suomessakin tulisi varautua siihen, että "valtaapitävät hyökkäävät joskus tulevaisuudessa oikeusvaltion periaatteita vastaan", on kummallista puhetta ja panee vakavasti pohtimaan, olisiko KHO:n presidentin suhteellisuuden taju kenties pettänyt pahemman kerran.

9. Mitään tällaisia uhkakuvia ei ole näköpiirissä. Yksikään poliittinen puolue Suomessa ei ole tällaisia ajatuksia esittänyt eikä sellaista ole odotettavissa myöskään seuraavien eduskuntavalien jälkeen, vaikka perussruomalaiset nousisivat suurimmaksi puolueeksi.

11. Kuusiniemi kiistää - totta kai (!) - että hänen hänen huoleensa syynä  olisi perussuomalaisten tai minkään muunkaan yksittäisen puolueen gallupmenestys, mutta en pidä hänen vakuutteluaan tässä suhteessa kovinkaan uskottavana. Ruotsissa samanlaisia ajatuksia ja uhkakuvia on esitetty siksi, että ruotsidemokraattien kannatus on ollut voimakkaasssa kasvussa. Suomessa perussuomalaiset ovat gallupkyselyjen mukaan nousussa tai jo nousseet maan suurimmaksi tai suosituimmaksi puolueeksi. 

12. Minusta on selvää, että Kuusiniemi on noussut barrikadille suurimmaksi osaksi juuri tämän johdosta. Mitään muuta syytä hänen oudon voimakkaalle ulostulolleen on vaikea nähdä.

13. Toki Puolan ja Unkarin tilanne, johon Kuusiniemi ja hänen hengenheimolaisensa usein viittaavat, on huolestuttava, mutta EU on jo siihen puuttunut niillä keinoilla, jotka sillä on käytettävissään.  Kuten jo edellä sanoin, Suomessa poliittinen tilanne on täysin eriainen kuin Puolassa tai Unkarissa, eikä mistään demokratiaa ja tuomioistuinlaitosta vastaan "hyökkävistä voimista" ole meillä minkäänlaisia merkkejä tai pelkoa. Kuusiniemen on turha vedota myös siihen, miten Donald Trump ja hänen kannattajansa pyrkivät Yhdusvalloissa kyseenalaistamaan presidentinvaalien tuloksen ja jopa kapinomaan sitä vastaan. Sellaista ei Suomessa pääsisi koskaan tapahtumaan. Miksi siis KHO:n presidentti haluaa uskotella tällaista ja pelotella kansalaisia ja poliittisia päättäjiä moisilla uhkakuvilla?

14. On tarpeetonta pelotella tuomarikuntaa ja kansalaisia uhkakuvilla, joiden mukaan lainsäätäjä voisi noin vain ja vaikkapa vain "yhden äänen enemmistöllä" yhtäkkiä alentaa tuomareiden eläkeikää, siirtää heitä toisiin tehtäviin tai lisätä ylimpien oikeuksien tuomareiden jäsenten lukumäärää jonkin "valtaapitävän puolueen omilla tuomareilla"! Käsittämättömiä ajatuksia ja uhkakuvia KHO:n presidentiltä. Tuomareiden eläkeikä ja ylimpien oikeuksien tuomareiden lukumäärä on määritelty laissa eikä niitä tietenkään voida noin vain mielivaltaisesti muuttaa.

15. Tuomioistunten  ja tuomareiden riippumattomuuden takeet on perustuslaissa selkeästi määritelty ja tuomareiden virassapysymisoikeus turvattu. Perustuslain mukaan tuomioistuimille kuuluu perustuslain etusijan valvominen suhteessa lakiin ja sitä alemmanasteisiin säännöksiin.

16. Kuusiniemen ja Koskelon ym. puheissa vedotaan usein ja hartaasti oikeusvaltioon ja väitetään sen olevan Suomessakin vaarassa, sillä "onhan niin on tapahtunut Puolassa ja Unkarissakin". He eivät tarkemmin erittele, mitä kaikkea oikeusvaltion käsitteeseen kuuluu ja miltä osin se olisi Suomessa vaarassa. He käyttävät sanaa oikeusvaltio lähinnä vain iskulauseena voidakseen tehostaa ajatuksiaan ja epäilyjään, jotka ovat suurimmaksi osaksi vailla todellisuuspohjaa.

17. Suomalainen oikeusvaltio ei ole vaarassa, vaan voi edelleen hyvin. On tarpeetonta lietsoa tässä suhteessa turhia uhkakuvia ja maalata piruja seinälle. Näyttää siltä, että Kari Kuusiniemi haluaa ulostuloillaan puolustaa lähinnä vain omaa reviiriään eli KHO:ta. Hän käy omaa sotaansa oikeusvaltiota muka väijyvää "vihollista" eli "valtaapitävien joskus tulevaisuudessa" oikeusvaltiota vastaan suunnattua hyökkäystä vastaan. Hän on oikeusvaltiosoturi, eräänlainen Don Quijote, joka hyökkäilee vihollisiksi kuvittelemiaan olemattomia uhkakuvia vastaan.

18. Todellista huolta oikeusvaltiossa tulisi kantaa siitä, toteutuuko tuomioistuimissa oikeus ja tapahtuuko niin kohtuullisessa ajassa ja kustannuksin. Onko ihmisillä todellinen mahdollisuus päästä oikeuksiinsa tai edes tuomioistuimeen asiaansa ajaakseen vai onko se estetty erinäisillä keinotekoisilla valituskielloilla ja -rajoituksilla ja onko oikeudenkäynti käytännössä niin kallista, ettei ihmisillä ole enää kerta kaikkiaan siihen varaa.

19. Näistä asioista myös Kari Kuusiniemen ja hänen myötäjuoksijoidensa tulisi olla huolissaan.

158. Tuomioistuinviraston ylijohtajaksi laamanni Riku Jaakkola

1. Tuomioistuinviraston ylijohtajaksi nimitettiin 20. kesäkuuta oikeustieteiden kandidaatti, varatuomari Riku Jaakkola. Vuoden 2020 alussa toimintansa aloittavan Tuomioistuinviraston ylijohtajan virka on viisivuotinen.

2. Jaakkolan toimikausi alkaa 1. tammikuuta, mutta hän aloittaa Tuomioistuinvirastoa valmistelevissa tehtävissä oikeusministeriössä kuitenkin jo aiemmin.

3. Riku Jaakkola on syntynyt vuonna 1970. Hän on valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi 1996 Lapin yliopistosta.

4. Jaakkola on vuodesta 2015 toiminut Seinäjoella olevan Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden laamannina. Aikaisemmin Jaakkola on toiminut muun muassa käräjätuomarina Etelä-Pohjanmaan, Kauhajoen ja Alavuden käräjäoikeuksissa sekä esittelijänä Vaasan hovioikeudessa. Jaakkolalla on kokemusta myös kansainvälisistä tuomarin tehtävistä.

4. Ylijohtaja vastaa tuomioistuinviraston päivittäisestä johtamisesta.

5. Ylijohtajan valitsi Tuomioistuinviraston johtokunta, joka käyttää virastossa ylintä päätösvaltaa. Johtokunnan puheenjohtajana on oikeusneuvos, OTL Asko Välimaa.

6. Tuomioistuinvirasto toimii oikeusministeriön hallinnonalalla, mutta se on itsenäinen keskusvirasto. Virastolle siirtyy suurin osa tällä hetkellä oikeusministeriössä hoidettavista keskushallintotehtävistä. Tuomioistuinvirastosta säädetään tuomioistuinlain 19a luvussa.

7. Tuomioistuinvirastossa työskentelee sen toiminnan alkaessa noin 45 henkilöä, ja se sijoitetaan Vantaalle. Viraston sijaintipaikasta käytiin vuosi sitten kovaa kisaa useiden kaupunkien kesken.

8. Ylijohtajan virkaa hakivat määräaikaan 10.5. mennessä seuraavat henkilöt: Anne Hallavainio, Riku Jaakkola, Tuula Kievari, Petri Korpinen, Ilkka Lahtinen, Marko Loisa, Sakari Laukkanen, Jyrki Määttä, Pekka Määttä, Veli-Pekka Nurmi, Sabina Omarova ja Juha Savela.  Kolme hakijaa ei halunnut nimeään julkisuuteen.

9. Sakari Laukkanen ja Pekka Määttä ovat oikeustieteen tohtoreita ja laamanneja, Laukkanen hovioikeudenlaamanni ja Pekka Määttä Kainuun käräjäoikeuden laamanni. Anne Hallavainio on oikeusministeriön hallitusneuvos. Jyrki Määttä on käräjätuomari, joka toimii nykyisin oikeusministeriössä projektipäällikkönä.

10. Blogijutussani 11.5. pidin kärkiehdokkkaina Hallavainiota, Jaakkolaa, Laukkasta sekä Jyrki ja Pekka Määttää.

11. On hyvä, että Tuomioistuinvirasto saatiin kovasta vastustuksesta huolimatta vihdoin ja viimein perustetuksi. Sitä on esitetty jo yli 20 vuotta, mutta vastustus oli kovaa etenkin KHO:n piirissä ja vihervasemistolaisten oikeusministereiden (Johannes Koskinen ja Tuija Brax) aikana. KHO:n presidentit Pekka Hallberg ja Pekka Vihervuori vastustivat pontevasti loppuun saakka viraston perustamista.

12. Tuomioistuinvirastoa vastaava elin on perustettu kaikkiin Pohjoismaihin, jopa piskuiseen Islantiin, jo ajat sitten. Se löytyy myös lähes kaikista muistakin Euroopan maista. Virasto vahvistaa merkittävällä tavalla tuomioistuinten riippumattomuutta toimeenpanovallasta eli oikeusministeriöstä ja maan hallituksesta.

37. Tuomioistuinvirasto tulee

1. Oikeusministeriön asettama toimikunta, jonka puheenjohtajana oli Helsingin hovioikeuden presidentti Mikko Könkkölä - tämä varsinainen "komiteahai" -  ehdottaa viime perjantaina jättämässään mietinnössä (OM:n mietintöjä ja lausuntoja 23/2017), että Suomeen perustettaisiin itsenäinen eli oikeusministeriöstä erillään oleva tuomioistuinvirasto. 

2. Tuomioistuinvirasto huolehtisi tuomioistuinlaitoksen eli kaikkien tuomioistuinten (yleiset tuomioistuimet, hallintotuomioistuimet ja erityistuomioistuimet) keskushallintoviranomaisen tehtävistä. Virasto vastaisi tuomioistuinlaitoksen toimintaedellytyksistä ja tuomioistuinten toiminnan kehittämisestä, suunnittelusta ja tukemisesta. 

3. Ehdotus merkitsee toteutuessaan, että nykyisin oikeusministeriölle nykyisin kuuluvat tuomioistuinten keskushallintotehtävät siirtyisivät tuomioistuinvirastolle. Suomen voimassa oleva järjestelmä, jossa tuomioistuinten hallinnosta vastaa suoraan poliittisesti johdettu  oikeusministeriö,  on kansainvälisessä vertailussa varsin poikkeuksellinen. 

4. Esimerkiksi kaikissa muissa pohjoismaissa (Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti) samoin kuin useimmissa muissakin Euroopan maissa tuomioistuinten keskushallintotehtävät on jo aikoja sitten siirrettry poliittiselta elimeltä tuomarijohtoiselle virastolle. Suomi on siis tässäkin asiassa pahasti jälkijunassa. 

5. Itsenäisestä tuomioistuinvirastosta on toki Suomessakin puhuttu jo 20-30 vuotta, mutta toimeen vain ei ole välitetty tarttua, vaikka asiassa on tehty useita aloitteita ja laadittu melko yksityiskohtaisia esityksiä. Hovioikeudenpresidentti Markku Arposen puheenjohdolla toiminut laaja tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea (KM 2003:3) pohti asiaa kattavasti (s. 454-505) ja teki joulukuussa 2003 jättämässään mietinnössä perustellun ehdotuksen oikeusministeriöstä erillisen keskusyksikön perustamisesta. 

6. Joulukuussa 2004 valmistuneen lausuntoyhteenvedon mukaan korkein oikeus, kaikki hovioikeudet yhtä lukuun ottamatta ja kaikki lausunon antaneet käräjäoikeudet yhtä lukuun ottamatta kannattivat Arposen komitean esittämää oikeusministeriöstä erillisen keskusyksikön perustamista. Hallintotuomioistuimet KHO:n ja sen presidentin Pekka Hallbergin johdolla sen sijaan eivät pitäneet erillisen keskusyksikön perustamista tarpeellisena. 

7. Tunnettuna suplikkimiehenä Pekka Hallberg, joka haaveili ilmeisesti melkein tosissaan ehdokkuudesta vuoden 2012 presidentinvaaleissa, oli luonut hyvät suhteet oikeusministereihin ja ministeriön korkeisiin virkamiehiin ja hankkinut osin tämän avulla KHO:lle enemmän resursseja kuin mihin KKO on milloinkaan kyennyt. "Pekka II" eli KHO:n nykyinen presidentti Pekka Vihervuori on jatkanut edeltäjänsä viitoittamalla tiellä ja ilmoittanut eri yhteyksissä eli monissa juhlapuheissaan ja katsauksissaan vastustavansa jyrkästi tuomioistuinviraston perustamista.

8. Hovioikeuksien presidentit  tekivät 9.2.2007 oikeusministeriölle esityksen tuomioistuinhallinnon uudelleen järjestämisen liittyvän selvitystyön käynnistämisestä. Mutta tämäkään aloite ei tepsinyt. Luultavasti Pekka Hallbergin asiassa ylipuhumat, lähinnä vasemmistoa ja vihreitä edustavat oikeusministerit (Johannes Koskinen ja Tuija Brax) suhtautuivat uudistukseen varsin penseästi ja onnistuivat oikeusministeriön virkamiesten avustamina torpedoimaan välttämättömän uudistuksen valmistelun ja toteutumisen pitkäksi aikaa.

9. Olen käsitellyt tuomioistuinten keskushallinnon uudistamisen vaiheita ja  tuomioistuinviraston perustamista aika laajasti  blogikirjoituksessa numero 30.5.2011 numero 434 otsikolla

Tuomioistuinten keskushallinto siirrettävä pois oikeusministeriöltä 

10. Pääministeri Matti Vanhasen toisen eli vuonna 2007 toimintansa aloittaneen hallituksen ohjelmaan ei sisältynyt mainintaa tuomioistuinhallinnon uudistamisesta, ei myöskään pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan 2011. Uudistus mainitaan vasta Juha Sipilän hallituksen 2015 ohjelmassa. 

11.Tätä ennen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp) oli kuitenkin jo vuonna 2014 ehtinyt käynnistää keskushallinnon uudistamistyön. Sen ensimmäisessä vaiheessa ministeriön tehtävään valitsemat selvitysmiehet OTL Pekka Nurmi, joka on entinen lainsäädäntöjohtaja, ja OTT, laamanni Tatu Leppänen, joka on nykyisin KKO:n jäsen, laativat tammikuussa 2015 valmistuneen arviomuistion, jossa ehdotettiin tuomioviraston perustamista (OM:n selvityksiä ja ohjeita 2/2015). Selvitysmiesten keskeisistä ehdotuksista pyydettiin lausunnot peräti 98 eri taholta. Lausunnoista laadittu tiivistelmä julkaistiin toukokuussa 2015 (OM:n mietintöjä ja lausuntoja 36/2015).

12. Nyt valmistuneen Könkkölän toimikunnan ehdotuksen mukaan tuomioistuinvirasto toimisi oikeusministeriön hallinnonalalla, mutta olisi itsenäinen virasto. Se palvelisi koko tuomioistuinlaitosta. Tuomioistuinviraston keskeisiä tehtäviä olisi huolehtia tuomioistuimia koskevasta kehys- ja talousarviovalmistelusta, tuomioistuinten toimitilahallinnosta ja tietojärjestelmistä sekä yhteistyössä tuomarikoulutuslautakunnan kanssa tuomareiden koulutuksesta.

Toimikunnan mietintö

13. Tuomioistuinvirastolle siirrettäisiin tuomioistuinten henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviä. Virasto osallistuisi tuomioistuinlaitoksen kehittämiseen ja tukisi tuomioistuinten vastuulla olevia kehittämis- ja laatuhankkeita. Tuomioistuinvirasto voisi myös huolehtia palvelutehtävistä, kuten käännös- ja tulkkauspalveluista.

14. Tuomioistuinviraston perustamisella ei puututtaisi tuomioistuinten riippumattomuuteen eikä ylimmille tuomioistuimille perustuslaissa säädettyihin tehtäviin tai asemaan. Niille perustuslaissa säädetyt tuomioistuinlaitoksen lainkäytön valvontaan liittyvät tehtävät säilyisivät nykyisellään.

15. Toimikunta ehdottaa, että tuomioistuinviraston ylintä päätösvaltaa käyttäisi tuomarienemmistöinen johtokunta. Johtokunnassa olisi yhdeksän jäsentä: kuusi tuomaria ja kolme muuta jäsentä, joista yksi olisi  tuomioistuinten muuhun henkilöstöön (kuin tuomareihin) kuuluva jäsen, yksi asianajaja ja yksi jäsen, jolla olisi erityisesti julkishalinnon johtamisen asiantuntemusta.  Johtokunnassa olisi KKO:n tuomari, yksi KHO:n tuomari sekä yksi tuomari hovioikeuksista, yksi käräjäoikeuksista, yksi hallinto-oikeuksista ja yksi erityistuomioistuimista.  Tuomarijäsenistä yhden olisi oltava hovioikeuden tai käräjäoikeuden päällikkötuomari ja yhden hallinto-oikeuden tai erityistuomioistuimen päällikkötuomari. Tuomariliittoa edustanut toimikunnan jäsen eriävän mielipiten mukaan mukaan johtokuntaan ei tulisi valita asianajajaa. 

16. Viraston päivittäisestä toiminnasta vastaa mietinnön mukaan johtokunnan nimittämä ylijohtaja. Ylijohtaja on avainasemassa viraston toimintaa ajatellen.Toimikunnan näkemyksen mukaan virasto tulisi sijoittaa Helsinkiin tai muualle pääkaupunkiseudulle.

18. Toimikunta arvioi, että tuomioistuinviraston henkilöstömäärän tulisi olla vähintään 45 henkilötyövuotta. Koko tätä henkilömäärää ei voida siirtää virastoon oikeusministeriöstä tai tuomioistuimista. Tuomioistuinviraston perustaminen edellyttäisi siis lisäpanostusta. Toimikunnan arvioi, että tuomioistuinviraston vuosittaiset toimintamenot olisivat noin 3,5 – 4 miljoonaa euroa, josta lisäpanostuksen tarve olisi noin kaksi miljoonaa euroa.

19. Toimikunnan mukaan tuomioistuinviraston perustaminen korostaisi tuomioistuinten riippumattomuutta ja edistäisi tuomioistuinten hallintotehtävien tehokasta ja tuloksellista hoitamista. Tämä luo edellytykset lainkäytön korkean laadun ylläpitämiselle ja kehittämiselle. Samalla esitys vastaisi suuntausta keskushallinnon kehittämisestä Suomessa. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa toimii jo vastaavia keskushallintotehtäviä varten tuomioistuinvirastot. 

20. Oikeusministeriö tulee lähettämään toimikunnan esityksen lausuntokierrokselle kevään aikana. Päätös siitä, miten asiassa edetään,  tehdään lausuntokierroksen jälkeen. Selvää lienee, että hallintotuomioistuimet ja erityisesti KHO tulee pontevasti vastustamaan tuomioistuinviraston perustamista. Toimikunnan varapuheenjohtajana toiminut KHO:n oikeusneuvos, OTT Niilo Jääskinen on kuitenkin kannattanut viraston perustamista. Jääskinen on ilmeisesti yksi vahva kandidaatti, kun KHO:lle nimitetään parin vuoden kuluttua Pekka Vihervuoren jälkeen uusi presidentti. 

21. No niin, vihdoin ja viimein tämä tärkeä asia eli tuomioistuinten kesksuhallinnon uudistamishanke on etenemässä kohti maalia. Asiasta on puhuttu ja kirjoitettu todella paljon. Olisi luullut, että uudistus, joka on tuomioistuinten riippumattomuuskuvan säilyttämisen ja vahvistamisen kannalta todella välttämätön, olisi saatu valmiiksi paljon nopeammin ja vähemmällä vaivalla. Uudistushanke tullee kohtamaan vielä jatkossakin vastustusta varsnkin KHO:n taholta ja se voi kaatua, jollei muuhun, niin uudistuksen edellyttämän lisäpanostuksen takia. Onhan  virastosta vuosittain aiheutuva lisämeno eli kaksi miljoonaa euroa hirveän suuri, kun kyse on oikeushallinnosta!

22. Heti perjantaina ja välittömästi sen jälkeen, kun toimikunnan mietintö oli luovuttu ministeriölle, useat kaupungit ja maakuntaliitot alkoivat kiistellä siitä, minne tuomioistuinvirasto tulisi sijoittaa. Tämä on niin kovin tyypillistä Suomessa ja suomalaiselle politiikanteolle! Itse asiasta viisi, tärkeintä on se, kuka saa jotakin hyvää ja kaunista ja kuka ei. Halunsa saada virasto ovat ilmaisseet julkisuudessa ainakin Rovaniemi, Joensuu, Hämeenlinna ja Vaasa.

23. Lusikkansa tähän soppaan iski eilen perjantaina myös tuplaministeri Jari Lindström. Pappa-Lindström jyrähti Yle Uutisille antamassaan haastattelussa, että uusi virasto ei välttämättä mene Helsinkiin tai ylipäätään pääkaupunkiseudulle, niin kuin Könkkölän toimikunta on kaavaillut.  Mikä sitten olisi oikeusministerin mielestä sopivin sijoituspaikka virastolle? No, tietenkin Kouvola! Ei muuten, mutta kun ministeri Lindström itse "sattuu" olemaan Kouvolan poikia, eli hän on kotoisin Kuusankoskelta, joka nykyisin kuuluu Kouvolaan. 

24. Tämä tietenkin ratkaisee asian. Kun ministeri esittelee asian hallitukselle, hän tietenkin päättää itsevaltiaan tavoin myös tuomioistuinviraston sijaintipaikasta. Ministeri haluaa viraston perustamisesta komean sulan hattuunsa. "Koska minä olen Kouvolasta, niin virasto tulee sinne - ja pulinat pois"!