18. KKO 2016:88. Anonyymiin todisteluun ei suostuttu

1. Anonyymiä todistelua koskevat säännökset tulivat voimaan kuluvan vuoden alusta. Kyse siitä, että todistajalla on oikeus laissa säädettyjen tiukkojen edellytysten vallitessa oikeus esittää kertomuksensa anonyymisti, siis siten, ettei hänen henkilöllisyytensä eivätkä yhteystietonsa paljastu (anonyymi todistaja). Menettely tulee kysymykseen vain rikosasioissa, ei riita-asioissa. Jos todistajan henkilöllisyys salataan, hän voi kertoa tietonsa ilman, että hänen tarvitsisi pelätä turvallisuutensa olevan vaarassa.

2. Anonyymi todistelu on tietyissä tilanteissa tärkeä keino parantaa todistajansuojelua. Toisaalta se merkitsee poikkeusta eräistä oikeudenkäyntimenettelyn ­periaatteista, minkä vuoksi sen käyttäminen tulee kysymykseen vain painavista syistä.

3. Anonyymistä todistelusta säädetään OK 17 luvun 33 §:ssä ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (ROL) 5 luvun 11a - 11 e §:ssä. Edellytykset ko. menettelylle ovat tiukat. Sitä voidaan käyttää vain rikoksissa, joiden enimmäisrangaistus on vähintään kahdeksan vuotta vankeutta. Tällaisia asioita  ovat esimerkiksi henkirikokset, törkeä pahoinpitely, törkeä raiskaus, törkeä ihmiskauppa  ja törkeä huumerikos. Myös ihmiskauppaa tai törkeää paritusta koskevissa jutuissa todistajan henkilöllisyys voidaan salata, vaikka mainittujen rikosten rangaistusmaksimi on kuusi vuotta vankeutta.

4. Käräjäoikeus voi jo ennen rikosjutun varsinaista oikeudenkäyntiä pidettävässä erillisessä menettelyssä päättää, että todistajaa kuullaan anonyymisti. Mikä tahansa todistajaksi nimetyn henkilön ilmaisema subjektiivinen pelkotila ei riitä, vaan laki edellyttää (ROL 5:11a), että menettely on välttämätön todistajan tai hänen OK 17 luvun 17 §:n 1 momentissa mainitun läheisensä suojelemiseksi henkeen tai tarveyteen kohdistuvalta vakavalta uhalta. Hakemuksen todistajan kuulemiseksi anonyymina voi esittää syyttäjä taikka rikoksesta epäilty tai syytetty. Tuomioistuimen on määrättävä julkinen asiamies valvomaan epäillyn tai syytetyn etua, jollei tämä itse ole esittänyt vaatimusta anonyymistä todistelusta (ROL 5:11c.1). Julkiseksi asiamieheksi määrätään yleensä asianajaja. Julkisen asiamiehen nimi ja yhteystiedot ovat salassa pidettävää tietoa.

5. Korkein oikeus (KKO) antoi eilen 14.12. ensimmäisen ennakkopäätöksen, jossa on sovellettu anonyymin todistamisen mahdollistavia säännöksiä. Pääasia koski tapauksessa törkeää huumerikosta ja valittajana KKO:ssa oli syytetyn etua valvomaan määrätty julkinen asiamies.

KKO:n ratkaisu 2016:88

KKO:n antama tiedote

6. Helsingin käräjäoikeus ja Helsingin hovioikeus olivat hyväksyneet neljän alankomaalaisen tarkkailupoliisin anonyymin kuulemisen. KKO sitä vastoin päätyi toiselle kannalle.

7. Törkeää huumausainerikosta koskevassa jutussa oli syytteen mukaan tuotu tai yritetty tuoda amfetamiinia ja ekstaasia Hollannista Suomeen. Huumausaineet oli kuljetettu kahteen henkilöautoon kätkettynä. Käräjäoikeus oli osittain hylännyt syytteen, minkä jälkeen syyttäjät olivat valituksessaan hovioikeudelle pyytäneet saada kuulla mainittuja neljää poliisia anonyymisti.

8. Kyseiset todistajat olivat itse pyytäneet lupaa saada todistaa asiassa anonyymisti. He olivat perustelleet pyyntöään sillä, etteivät he voisi enää tehdä tarkailutyötään, jos heidän ulkonäkönsä ja henkilöllisyytensä paljastusi. Lisäksi oli mahdollista, että huumerikoksen taustalla oleva rikollisjärjestö kostaisi rikoksen paljastumisen aiheuttamat seuraukset heille tai heidän läheisilleen.

9. KKO katsoi, toisin kuin käräjä- ja hovioikeus, ettei asiassa ollut esitetty riittävää objektiivista selvitystä siitä, että ko. poliisivirkamiehet tai heidän läheisensä joutuisivat todistajien ammatin tai virkatoimien takia vakavasti uhatuiksi. Sitä, että henkilöllisyytensä paljastavien todistajien mahdollisuudet toimia ammatissaan vaarantuisivat, ei ole Suomessa säädetty perusteeksi anonyymille todistelulle.

10. Perusteluissaan KKO viittasi lainvalmisteluasiakirjojen lisäksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) anonyymiä todistelua koskeviin ratkaisuihin. Niistä ilmenee, että EIT on pitänyt erityisen ongelmallisena kuulla anonyymisti poliiseja, koska poliisi mielletään yleisesti syytetyn vastapuoleksi. Poliisitodistajan anonymiteetti voidaan EIT:n mukaan sallia vain poikkeuksellisissa olosuhteissa, eikä tutkittavana oleva rikoksen vakavuus yksin riitä.  EIT on lisäksi korostanut, että vaikka kostotoimenpiteiden pelkoa voidaan sinänsä pitää hyväksyttävänä syynä todistajan anonymiteetille, todistajan subjektiivinen pelko ei kuitenkaan riitä, vaan objektiiviset perusteet turvallisuuden vaarantumiselle on tutkittava asianmukaisesti. EIT on myös tässä yhteydessä huomauttanut, että langettavaa rikostuoimiota ei ole lupa perustaa yksinomaan tai ratkaisevassa määrin kertomuksiin, joiden antajia syytetyn puolustus ei ole voinut  kuulustella tai kuulustuttaa esitutkinnan aikana taikka oikeudessa.

11. KKO:n ratkaisu on perusteltu.  Anonyymi todistelu tulee sallia vain poikkeustapauksissa ja silloin, kun sille laissa säädetyt edellytykset ovat olemassa. Todistajan suojelemiseksi lakiin on otettu myös lievemmänlaatuisia keinoja, kuten esimerkiksi säännökset kuulla oikeudessa todistajaa näkösuojan takaa taikka syytetyn tai muun henkilön läsnä olematta (OK 17:51) osoittavat.