1. Korkein oikeus (KKO) on myöntänyt tänään niin sanotussa MV-jutussa toimittaja Jessikka Arolle valitusluvan häneen kohdistunutta vainoamista koskevassa asiassa. Vastaajana asiassa on dosentti Johan Bäckman.
2. Jessikka Aro
haki valituslupaa Helsingin hovioikeuden 17.7.2020 antamaan tuomioon, jolla hovioikeus oli
hylännyt vainoamista koskeneen syytteen. Valituslupa myönnettiin siis joutuisasti, sillä yleensä valituslupa-asian käsittelyyn KKO:ssa kuluu aikaa yli puoli puoli vuotta tai enemmän. Valituslupa-asian nopea käsittely on ymmärrettävää, sillä jutussa, jossa oli kolme syytettyä, on kyse poikkeuksellisesta rikoskokonaisuudesta, jonka käsittely on kestänyt esitutkinnassa ja alemmissa oikeusasteissa jo varsin kauan.
3. Hovioikeus oli katsonut tuomiossaan, ettei vainoamisesta syytetty Johan Bäckman ollut ymmärtänyt menettelynsä olevan oikeudetonta, eivätkä Jessikka Aroon liittyneet viestit olleet omiaan aiheuttamaan hänessä pelkoa tai ahdistusta. Bäckmanin yhteydenotot olivat liittyneet Aron työssään käsittelemään, heitä kumpaakin kiinnostavaan aihepiiriin eli lähinnä Venäjän informaatiovaikuttamiseen. Hovioikeuden mukaan vastaajan syytteessä tarkoitetut yhteydenotot sosiaalisessa mediassa eli Twitterissä ja Facebookissa eivät voineet täyttää vainoamisen tunnusmerkistöä.
4. Hovioikeus oli lisäksi hylännyt Bäckmania koskeneen syytteen Jessikka Aron törkeästä kunnianloukkauksesta sillä perusteella, että teko ei ollut törkeä, koska se ei ollut aiheuttanut suurta kärsimystä. Vastaaja oli hovioikeuden mukaan syyllistynyt tavalliseen kunnianloukkaukseen, mutta sitä koskeva syyteoikeus oli ehtinyt ennen syytteen nostamista vanhentua.
5. Hovioikeudessa oli kysymys myös yllytyksestä törkeään kunnialoukkaukseen, jossa Bäckman oli tuomion mukaan yllyttänyt MV-verkkosivua ylläpitäneen Ilja Janitskin julkaisemaan Jessikka Aron kunniaa loukkaavaa ja halventavaa materiaalia MV-lehdessä. Tältä osin hovioikeus pysytti Helsingin käräjäoikeuden Bäckmanille antaman langettavan tuomion; yksi hovioikeuden jäsen olisi tuominnut vastaajan yllytyksen sijasta avunannosta mainittuun rikokseen. Muiden syytteiden kaatumisen johdosta käräjäoikeuden Bäckmanille tuomitsema ehdollinen yhden vuoden vankeusrangaistus aleni hovioikeudessa kolmeksi kuukaudeksi. Hovioikeus alensi myös käräjäoikeudessa Bäckmanin maksettavaksi tuomittuja korvauksia.
6. Helsingin käräjäoikeus oli tuomiossaan 18.10.2018 katsonut Johan Bäckmanin vainonneen Aroa toistuvasti muun muassa erilaisin viestein ja julkaisuin Twitterissä ja Facebookissa. Käräjäoikeus oli tuominnut Bäckmanin vainoamisesta, törkeästä kunnianloukkauksesta ja yllytyksestä törkeään kunnianloukkaukseen yhteiseen vuoden mittaiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen sekä velvoittanut hänet maksamaan Arolle korvauksia.
7. MV-lehden oikeudenkäynnissä oli Bäckmanin lisäksi syytettyinä MV-lehden perustaja Ilja Janitskin ja eräs kolmas henkilö. Janitskin kuoli ennen hovioikeuden tuomiota, joten hänen osaltaan asian käsittely hovioikeudessa raukesi. Helsingin käräjäoikeus oli tuominnut hänet useita asianomistajia loukkaavista sekä rasistisista lehdessä julkaistuista kirjoituksista yhden vuoden ja kymmenen kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
8. KKO:ssa Jessikka Aro vaatii, että Johan Bäckman tuomitaan vainoamisesta. Hän on hakenut valituslupaa myös siltä osin kuin hovioikeus oli hylännyt törkeää kunnianloukkausta koskevan syytteen. Johan Bäckman puolestaan on hakenut valituslupaa yllytystä törkeään kunnianloukkausta koskevaan syytekohtaan. KKO päätti, että näiltä osin valituslupahakemukset ratkaistaan vasta valituksen käsittelyn yhteydessä.
9. Vainoaminen, josta säädetään rikoslain 25 luvun 7a §:ssä, on rikos, johon syyllistyy henkilö, joka toistuvasti uhkaa, seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muulla näihin rinnastettavalla tavalla vainoaa toista. Vainoamisen on oltava sellaista, että se aiheuttaa vainotussa pelkoa tai ahdistusta. Vainoamisesta voidaan tuomita sakkoa vankeutta enintään kaksi vuotta. Vainominen on virallisen syytteen alainen rikos.
10. Vainoamista koskeva säännös tuli voimaan vuoden 2014 alusta. Siitä ei ole vielä kovin paljon oikeuskäytäntöä. Ratkaisussa KKO 2020:30 oli kyse tapauksesta, jossa hovioikeus oli katsonut syytetyn syyllistyneen törkeään kunnianloukkaukseen sillä perusteella, että hän oli lukuisissa eri yhteyksissä esittänyt toisesta samalla työpaikalla työskennelleestä henkilöstä perättömiä ja halventavia väitteitä muun muassa kirjaamalla niitä työpaikan asiakastietojärjestelmään, lähettämällä niitä sähköpostitse muille henkilöille sekä laatimalla kantelukirjelmiä laillisuusvalvojille. KKO katsoi ratkaisusta tarkemmin ilmenevin perustein, ettei edellä syytetyn syyksi luettu menettely täyttänyt rikoslain 25 luvun 7 a §:ssä kuvattuja vainoamisen tunnusmerkistön tekotapoja, minkä vuoksi syyte vainoamisesta hylättiin.
11. On paikallaan, että KKO on antanut ko. valitusluvan ja ottanut Jessikka Aron tapauksen tutkittavakseen. Asiassa on kysymys mm. siitä, täyttävätkö syytteessä mainitut vastaajan yhteydenotot sosiaalisessa mediassa vainoamisen tunnusmerksitön.
