362. Laaja työryhmä pohtimaan oikeusvaltion takeita ja oikeuslaitoksen kehittämistä, toimikausi 4,5 vuotta

1.Oikeusministeriö asetti 1.2.2023 todella suuren työryhmän pohtimaan oikeusvaltion takeita ja oikeuslaitoksen kehittämistä. Tavoitteena on edistää oikeudenkäytön riippumattomuutta ja oikeusturvan laatua sekä oikeuslaitoksen palvelujen käyttäjälähtöisyyttä.

2. Työryhmän tehtävänä on seurata ja arvioida oikeuslaitoksen kehittämistä ja tuottavuutta sekä tehdä ehdotuksia näiden edistämiseksi. Työryhmän tulee myös arvioida niin sanotun rikosketjun eri toimijoiden yhteistyötä ja tehdä ehdotuksia yhteistyön kehittämiseksi.

3. Lisäksi työryhmä voi arvionsa pohjalta tehdä ehdotuksia oikeuslaitoksen palvelukyvyn parantamiseksi, toiminnan sujuvoittamiseksi ja oikeuksiin pääsyn edistämiseksi.

4. Työryhmän toimikausi kestää peräti 4,5 vuotta eli vuoden 2027 loppuun. Työryhmän tulee kuitenkin jo 28.2.2025 mennessä arvioida oikeuslaitoksen vahvan riippumattomuuden näkökulmasta tarpeelliset perustuslain ja muun lainsäädännön muutostarpeet sekä tehdä ehdotukset tarvittavista lainsäädäntömuutoksista. 

5. Työryhmän puheenjohtajana toimii Tuomioistuinviraston johtokunnan puheenjohtaja, KKO:n oikeusneuvos Mika Ilveskero. 

Oikeusvaltion takeet ja oikeuslaitoksen kehittäminen -työryhmä

6. Edellä mainittu teksti on oikeusministeriön työryhmän asettamisesta julkaisema tiedote. 

7. Kyseessä on siis "vain" työryhmä, ei siis komitea tai edes toimikunta. Asian merkittävyyden vuoksi olisi ilman muuta ollut perusteltu asettaa komitea asiaa valmistelemaan.

8. Työryhmän kokoonpano on todella laaja. Siihen kuuluu nimittäin  puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan lisäksi 21 jäsentä ja 10 varajäsentä, pääsihteeri sekä viisi sihteeriä, yhteensä siis 40 henkeä, jos oikein laskin. 

9. Työryhmän tehtäväkenttä on toki laaja-alainen sillä se käsittää tuomioistuinten lisäksi syyttäjälaitoksen, ulosottolaitoksen, Rikosseuraamusviraston, asianajajalaitoksen ja Tuomioistuinviraston. Voidaan kysyä, onko näin laaja tehtäväkenttä "uhka vai mahdollisuus"? Työryhmän toimeksianto kattaa "oikeuvaltion takeet" ja koko "oikeuslaitoksen kehittämisen". Huh, huh, tekisi mieli sanoa!

10. Kokoonpanosta huomio kiinnittyy siihen, ettei työryhmän varapuheenjohtajaksi ole otettu KHO:n jäsentä, joka olisi tuntunut luontevalta, vaan varapuheenjohtajina toimivat valtakunnansyyttäjä ja OM:n ylijohtaja.

11. Toinen silmiinpistävä erikoisuus kokoonpanossa on se, että komiteaa puheenjohtajista tai jäsenistä nähdäkseni ainoastaan yhdellä eli Pekka Määtällä on tohtorin  tutkinto; Määttäkin on toiminut koko uransa "käytännön miehenä", tätä nykyä hän on  Turun hovioikeuden presidentti. 

12. Samoin on syytä kummeksua sitä, että komitean jäseneksi ei ole kelpuutettu valtiosääntöoikeuden professoria tai tutkijaa, vaikka toimikunta pohtii oikeusvaltion takeita ja tuomioistuinten ja muiden lainkäyttöelinten riippumattomuutta. Todella paha puute, sanoisin!

13. Vertauilun vuoksi todettakoon, että vuonna 2001 Valtioneuvosto - ei siis oikeusministeriä - asetti komitean - ei siis työryhmää - selvittämään tuomioistuinlaitoksen kehittämistä. Komiteassa oli puheenjohtajan lisäksi "vain" 12 jäsentä,  kaksi sihteeriä sekä kolme pysyvää asiantuntijaa. Jäsenistä ja asiantuntijoista yhdeksän oli suorittanut tohtorin tutkinnon. Tuomioistuinlaitoksen kehitämiskomitea työskenteli vajaat 2,5 vuotta ja luovutti mietintönsä marraskuun lopulla 2003 oikeusministerille (KM 2003:3).  Mietintö käsittää lähes 600 sivua ja monet sen esittämistä visoista ja uudistusehdotuksista on toteutettu.

14. Nyt asetetulta puolta laajemmalta työryhmältä on lupa odottaa todella perusteltuja ja punnittuja ehdotuksia ja näkemyksiä! Aikaa ja resursseja on ainakin todella rutkasti käytettävissä.

 

37. Tuomioistuinvirasto tulee

1. Oikeusministeriön asettama toimikunta, jonka puheenjohtajana oli Helsingin hovioikeuden presidentti Mikko Könkkölä - tämä varsinainen "komiteahai" -  ehdottaa viime perjantaina jättämässään mietinnössä (OM:n mietintöjä ja lausuntoja 23/2017), että Suomeen perustettaisiin itsenäinen eli oikeusministeriöstä erillään oleva tuomioistuinvirasto. 

2. Tuomioistuinvirasto huolehtisi tuomioistuinlaitoksen eli kaikkien tuomioistuinten (yleiset tuomioistuimet, hallintotuomioistuimet ja erityistuomioistuimet) keskushallintoviranomaisen tehtävistä. Virasto vastaisi tuomioistuinlaitoksen toimintaedellytyksistä ja tuomioistuinten toiminnan kehittämisestä, suunnittelusta ja tukemisesta. 

3. Ehdotus merkitsee toteutuessaan, että nykyisin oikeusministeriölle nykyisin kuuluvat tuomioistuinten keskushallintotehtävät siirtyisivät tuomioistuinvirastolle. Suomen voimassa oleva järjestelmä, jossa tuomioistuinten hallinnosta vastaa suoraan poliittisesti johdettu  oikeusministeriö,  on kansainvälisessä vertailussa varsin poikkeuksellinen. 

4. Esimerkiksi kaikissa muissa pohjoismaissa (Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti) samoin kuin useimmissa muissakin Euroopan maissa tuomioistuinten keskushallintotehtävät on jo aikoja sitten siirrettry poliittiselta elimeltä tuomarijohtoiselle virastolle. Suomi on siis tässäkin asiassa pahasti jälkijunassa. 

5. Itsenäisestä tuomioistuinvirastosta on toki Suomessakin puhuttu jo 20-30 vuotta, mutta toimeen vain ei ole välitetty tarttua, vaikka asiassa on tehty useita aloitteita ja laadittu melko yksityiskohtaisia esityksiä. Hovioikeudenpresidentti Markku Arposen puheenjohdolla toiminut laaja tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea (KM 2003:3) pohti asiaa kattavasti (s. 454-505) ja teki joulukuussa 2003 jättämässään mietinnössä perustellun ehdotuksen oikeusministeriöstä erillisen keskusyksikön perustamisesta. 

6. Joulukuussa 2004 valmistuneen lausuntoyhteenvedon mukaan korkein oikeus, kaikki hovioikeudet yhtä lukuun ottamatta ja kaikki lausunon antaneet käräjäoikeudet yhtä lukuun ottamatta kannattivat Arposen komitean esittämää oikeusministeriöstä erillisen keskusyksikön perustamista. Hallintotuomioistuimet KHO:n ja sen presidentin Pekka Hallbergin johdolla sen sijaan eivät pitäneet erillisen keskusyksikön perustamista tarpeellisena. 

7. Tunnettuna suplikkimiehenä Pekka Hallberg, joka haaveili ilmeisesti melkein tosissaan ehdokkuudesta vuoden 2012 presidentinvaaleissa, oli luonut hyvät suhteet oikeusministereihin ja ministeriön korkeisiin virkamiehiin ja hankkinut osin tämän avulla KHO:lle enemmän resursseja kuin mihin KKO on milloinkaan kyennyt. "Pekka II" eli KHO:n nykyinen presidentti Pekka Vihervuori on jatkanut edeltäjänsä viitoittamalla tiellä ja ilmoittanut eri yhteyksissä eli monissa juhlapuheissaan ja katsauksissaan vastustavansa jyrkästi tuomioistuinviraston perustamista.

8. Hovioikeuksien presidentit  tekivät 9.2.2007 oikeusministeriölle esityksen tuomioistuinhallinnon uudelleen järjestämisen liittyvän selvitystyön käynnistämisestä. Mutta tämäkään aloite ei tepsinyt. Luultavasti Pekka Hallbergin asiassa ylipuhumat, lähinnä vasemmistoa ja vihreitä edustavat oikeusministerit (Johannes Koskinen ja Tuija Brax) suhtautuivat uudistukseen varsin penseästi ja onnistuivat oikeusministeriön virkamiesten avustamina torpedoimaan välttämättömän uudistuksen valmistelun ja toteutumisen pitkäksi aikaa.

9. Olen käsitellyt tuomioistuinten keskushallinnon uudistamisen vaiheita ja  tuomioistuinviraston perustamista aika laajasti  blogikirjoituksessa numero 30.5.2011 numero 434 otsikolla

Tuomioistuinten keskushallinto siirrettävä pois oikeusministeriöltä 

10. Pääministeri Matti Vanhasen toisen eli vuonna 2007 toimintansa aloittaneen hallituksen ohjelmaan ei sisältynyt mainintaa tuomioistuinhallinnon uudistamisesta, ei myöskään pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan 2011. Uudistus mainitaan vasta Juha Sipilän hallituksen 2015 ohjelmassa. 

11.Tätä ennen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp) oli kuitenkin jo vuonna 2014 ehtinyt käynnistää keskushallinnon uudistamistyön. Sen ensimmäisessä vaiheessa ministeriön tehtävään valitsemat selvitysmiehet OTL Pekka Nurmi, joka on entinen lainsäädäntöjohtaja, ja OTT, laamanni Tatu Leppänen, joka on nykyisin KKO:n jäsen, laativat tammikuussa 2015 valmistuneen arviomuistion, jossa ehdotettiin tuomioviraston perustamista (OM:n selvityksiä ja ohjeita 2/2015). Selvitysmiesten keskeisistä ehdotuksista pyydettiin lausunnot peräti 98 eri taholta. Lausunnoista laadittu tiivistelmä julkaistiin toukokuussa 2015 (OM:n mietintöjä ja lausuntoja 36/2015).

12. Nyt valmistuneen Könkkölän toimikunnan ehdotuksen mukaan tuomioistuinvirasto toimisi oikeusministeriön hallinnonalalla, mutta olisi itsenäinen virasto. Se palvelisi koko tuomioistuinlaitosta. Tuomioistuinviraston keskeisiä tehtäviä olisi huolehtia tuomioistuimia koskevasta kehys- ja talousarviovalmistelusta, tuomioistuinten toimitilahallinnosta ja tietojärjestelmistä sekä yhteistyössä tuomarikoulutuslautakunnan kanssa tuomareiden koulutuksesta.

Toimikunnan mietintö

13. Tuomioistuinvirastolle siirrettäisiin tuomioistuinten henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviä. Virasto osallistuisi tuomioistuinlaitoksen kehittämiseen ja tukisi tuomioistuinten vastuulla olevia kehittämis- ja laatuhankkeita. Tuomioistuinvirasto voisi myös huolehtia palvelutehtävistä, kuten käännös- ja tulkkauspalveluista.

14. Tuomioistuinviraston perustamisella ei puututtaisi tuomioistuinten riippumattomuuteen eikä ylimmille tuomioistuimille perustuslaissa säädettyihin tehtäviin tai asemaan. Niille perustuslaissa säädetyt tuomioistuinlaitoksen lainkäytön valvontaan liittyvät tehtävät säilyisivät nykyisellään.

15. Toimikunta ehdottaa, että tuomioistuinviraston ylintä päätösvaltaa käyttäisi tuomarienemmistöinen johtokunta. Johtokunnassa olisi yhdeksän jäsentä: kuusi tuomaria ja kolme muuta jäsentä, joista yksi olisi  tuomioistuinten muuhun henkilöstöön (kuin tuomareihin) kuuluva jäsen, yksi asianajaja ja yksi jäsen, jolla olisi erityisesti julkishalinnon johtamisen asiantuntemusta.  Johtokunnassa olisi KKO:n tuomari, yksi KHO:n tuomari sekä yksi tuomari hovioikeuksista, yksi käräjäoikeuksista, yksi hallinto-oikeuksista ja yksi erityistuomioistuimista.  Tuomarijäsenistä yhden olisi oltava hovioikeuden tai käräjäoikeuden päällikkötuomari ja yhden hallinto-oikeuden tai erityistuomioistuimen päällikkötuomari. Tuomariliittoa edustanut toimikunnan jäsen eriävän mielipiten mukaan mukaan johtokuntaan ei tulisi valita asianajajaa. 

16. Viraston päivittäisestä toiminnasta vastaa mietinnön mukaan johtokunnan nimittämä ylijohtaja. Ylijohtaja on avainasemassa viraston toimintaa ajatellen.Toimikunnan näkemyksen mukaan virasto tulisi sijoittaa Helsinkiin tai muualle pääkaupunkiseudulle.

18. Toimikunta arvioi, että tuomioistuinviraston henkilöstömäärän tulisi olla vähintään 45 henkilötyövuotta. Koko tätä henkilömäärää ei voida siirtää virastoon oikeusministeriöstä tai tuomioistuimista. Tuomioistuinviraston perustaminen edellyttäisi siis lisäpanostusta. Toimikunnan arvioi, että tuomioistuinviraston vuosittaiset toimintamenot olisivat noin 3,5 – 4 miljoonaa euroa, josta lisäpanostuksen tarve olisi noin kaksi miljoonaa euroa.

19. Toimikunnan mukaan tuomioistuinviraston perustaminen korostaisi tuomioistuinten riippumattomuutta ja edistäisi tuomioistuinten hallintotehtävien tehokasta ja tuloksellista hoitamista. Tämä luo edellytykset lainkäytön korkean laadun ylläpitämiselle ja kehittämiselle. Samalla esitys vastaisi suuntausta keskushallinnon kehittämisestä Suomessa. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa toimii jo vastaavia keskushallintotehtäviä varten tuomioistuinvirastot. 

20. Oikeusministeriö tulee lähettämään toimikunnan esityksen lausuntokierrokselle kevään aikana. Päätös siitä, miten asiassa edetään,  tehdään lausuntokierroksen jälkeen. Selvää lienee, että hallintotuomioistuimet ja erityisesti KHO tulee pontevasti vastustamaan tuomioistuinviraston perustamista. Toimikunnan varapuheenjohtajana toiminut KHO:n oikeusneuvos, OTT Niilo Jääskinen on kuitenkin kannattanut viraston perustamista. Jääskinen on ilmeisesti yksi vahva kandidaatti, kun KHO:lle nimitetään parin vuoden kuluttua Pekka Vihervuoren jälkeen uusi presidentti. 

21. No niin, vihdoin ja viimein tämä tärkeä asia eli tuomioistuinten kesksuhallinnon uudistamishanke on etenemässä kohti maalia. Asiasta on puhuttu ja kirjoitettu todella paljon. Olisi luullut, että uudistus, joka on tuomioistuinten riippumattomuuskuvan säilyttämisen ja vahvistamisen kannalta todella välttämätön, olisi saatu valmiiksi paljon nopeammin ja vähemmällä vaivalla. Uudistushanke tullee kohtamaan vielä jatkossakin vastustusta varsnkin KHO:n taholta ja se voi kaatua, jollei muuhun, niin uudistuksen edellyttämän lisäpanostuksen takia. Onhan  virastosta vuosittain aiheutuva lisämeno eli kaksi miljoonaa euroa hirveän suuri, kun kyse on oikeushallinnosta!

22. Heti perjantaina ja välittömästi sen jälkeen, kun toimikunnan mietintö oli luovuttu ministeriölle, useat kaupungit ja maakuntaliitot alkoivat kiistellä siitä, minne tuomioistuinvirasto tulisi sijoittaa. Tämä on niin kovin tyypillistä Suomessa ja suomalaiselle politiikanteolle! Itse asiasta viisi, tärkeintä on se, kuka saa jotakin hyvää ja kaunista ja kuka ei. Halunsa saada virasto ovat ilmaisseet julkisuudessa ainakin Rovaniemi, Joensuu, Hämeenlinna ja Vaasa.

23. Lusikkansa tähän soppaan iski eilen perjantaina myös tuplaministeri Jari Lindström. Pappa-Lindström jyrähti Yle Uutisille antamassaan haastattelussa, että uusi virasto ei välttämättä mene Helsinkiin tai ylipäätään pääkaupunkiseudulle, niin kuin Könkkölän toimikunta on kaavaillut.  Mikä sitten olisi oikeusministerin mielestä sopivin sijoituspaikka virastolle? No, tietenkin Kouvola! Ei muuten, mutta kun ministeri Lindström itse "sattuu" olemaan Kouvolan poikia, eli hän on kotoisin Kuusankoskelta, joka nykyisin kuuluu Kouvolaan. 

24. Tämä tietenkin ratkaisee asian. Kun ministeri esittelee asian hallitukselle, hän tietenkin päättää itsevaltiaan tavoin myös tuomioistuinviraston sijaintipaikasta. Ministeri haluaa viraston perustamisesta komean sulan hattuunsa. "Koska minä olen Kouvolasta, niin virasto tulee sinne - ja pulinat pois"!