312. Oikeudenkäyntiavustajalautakunnan toimintakertomus 2021 julkaistu

1. Oikeudenkäyntiavustajalautakunnan toimintakertomus vuodelta 2021 ilmestyi muutama päivä sitten. Kysymyksessä on lautakunnan yhdeksäs toimintakertomus, sillä lautakunta aloitti toimintansa vuoden 2013 alusta. Lautakunnan toimintaa ja lupamenettelyä sääntelee laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista (715/2011).

 https://oikeus.fi/material/collections/20220614111032/7a0cbjlST/OKLTK_Toimintakertomus_2021.pdf

2.  Oikeudenkäymiskaaren (OK) 15 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana saa toimia asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa tarkoitettu luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja; viimeksi mainituista käytetään yleisesti nimikettä lupalakimies.

3. Suomen asiamies- ja avustajajärjestelmä on varsin omalaatuinen, sillä avustajat ovat eräällä tavalla "kahden kerroksen väkeä", koska asianajoa tuomioistuimissa saavat asianajajien (ja julkisten oikeusavustajien) lisäksi harjoittaa myös mainitut lupalakimiehet ja -naiset, jotka eivät siis kuulu Suomen Asianajajaliittoon. 

4. Tiettävästi missään muussa Euroopan valtiossa ei tunneta vastaavanlaista kaksinapaista avustajajärjestelmää. On selvää, että siitä tulisi myös Suomessa päästä eroon, mutta en puutu tähän kysymykseen tässä yhteydessä laajemmin; jatkoa seuraa myöhemmin! Totean vain, että asiaa käsiteltiin laajasti etenkin oikeusneuvos Markku Arposen puheenjohdolla toimineessa Tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomimiteassa, jonka mietintö ilmestyi vuonna 2003 (KM 2003:3). Komiteassa oli 13 jäsentä ja kolme pysyvää asiantuntijaa. Heistä vain yksi, minä Jyrki Virolainen, ehdotti lupajärjestelmän rakentamista asianajajamonopolin varaan, kuten mieitnnön sivulta 276 ilmenee.

5. Vuoden 20121 lopussa Suomen Asianajajaliitossa oli asianajajia  2 253 ja valtion oikeusaputoimistoissa julkisia oikeusavustajia  200. Luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia oli todella paljon eli peräti 1 715 henkeä. Heistä naisia oli 656 eli 38 prosenttia ja miehiä 1058 eli 62 prosenttia. Yhdestä lupalakimiehestä ei saatu kyseistä tietoa (kertomuksen sivu 12).

6. Selvänä puutteena on pidettävä sitä, että lautakunnan nettisivuilta - kovan etsimisen jälkeen - löytyvästä julkisesta oikeudenkäyntiavustajaluettelosta voi hakea tietoa ainoastaan nimihaun perusteella. Olisi ilman muuta edellytetävä, että julkinen luettelo olisi todella julkinen ja luettelosta ilmenesivät kaikkien luvan saaneiden avustajien nimet.

7. Käräjäoikeuspiireittäin ylivoimaisesti eniten kyseisiä avustajia oli vuoden 2021 lopussa Helsingin käräjäoikeudessa, nimttäin  588, seuraavina tulivat Varinais-Suomen KO (207),  Länsi-Uudenmaan KO (206),  Itä-Uudenmaan KO (109), Oulun KO (106),  Pirkanmaan käräjäoikeus (106), Lapin KO (45 )ja Pohjanmaan KO (44). Vähiten luvan saaneita avustajia oli Kainuun käräjäoikeuden alueella eli vain 8 kappaletta. Hovioikeuspiireittäin järjestys oli seuraava: Helsingin HO-piiri 58%, Turun HO-piiri 20 %,   Itä-Suomen HO-piiri 10 %, Rovaniemen HO-piiri 9 % ja Vaasan HO-piiri 7 %.

8. Lupien määrä on ollut koko ajan tasaisessa nousussa. Taaksepäin lueteltuna lupamäärät ovat vuodesta 2020 alkaen nimittäin olleet 1664, 1631, 1588, 1533, 1481, 1338 ja 960. Luvan saaneiden avustajien siirtyminen asianajajiksi näyttää olevan yllättävän vähäistä, sillä vuonna 2021 asianajajiksi siirtyi ainoastaan 78 luvan saanutta oikeudenkäyntiavustajaa. Miksi siirtyminen "ykköskoriin" ei houkuttele? Ehkä se ei vain kerta kaikkiaan kannata, kun otetaan huomioon asianajajilta perittävät jäsenmaksut.

9. Kertomusvuonna 2021 oikeudenkäyntiavustajalautakunnassa tuli vireille uusia asioita 466, joista lupahakemuksia oli 242. Luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat pyysivät lupansa peruuttamista 121 asiassa esimerkiksi siirtyessään muihin tehtäviin tai jäädessään eläkkeelle. Lautakunta saattoi viran puolesta vireille kaksi luvan peruuttamisasiaa sen selvittämiseksi, täyttääkö luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja edelleenkin lain 2 §:ssä säädetyt luvan myöntämisen edellytykset rehellisyydestä ja sopivuudesta. Maksamattomien valvontamakujen pperusteella viran puolesta vireille saatettiin 17 peruutusasiaa. Valvontalautakunnasta ei tullut vuonna 2021 esityksiä luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan luvan peruuttamiseksi tai seuraamusmaksun määräämiseksi kurinpidollisena seuraamuksena.

10. Luvan saanutta oikeudenkäyntiavustajaa koskevan valvonta-asian käsittelee ja ratkaisee asianajajayhdistyksen yhteydessä toimiva riippumaton valvontalautakunta. Tällaisia asioita
ovat avustajaan kohdistuva kirjallinen kantelu, oikeuskanslerin ilmoitus tai tuomioistuimen OK 15 luvun10 a §:n nojalla tekemä ilmoitus avustajalle määrätystä esiintymiskiellosta tai muusta avustajan velvollisuuksiensa vastaisesta menettelystä. Jos valvontalautakunta päätyy seuraamusmaksun määräämiseen tai luvan peruuttamiseen, valvontalautakunta tekee siitä esityksen oikeudenkäyntiavustajalautakunnalle. 

11. Valvontalautakunta ratkaisi vuonna 2021 yhteensä 52 luvan saanutta oikeudenkäyntiavustajaa koskevaa kantelua. Kanteluja oli määrällisesti yhteensä 60, joista osa koski samaa avustajaa. 13 asiassa määrättiin kurinpidollisena seuraamuksena huomautus ja yhdeksässä asiassa varoitus. Kahdessa asiassa seuraamus jätettiin määräämättä. Kahdessa samaa avustajaa koskeneessa asiassa valvontalautakunta esitti kurinpidollisena seuraamuksena luvan peruuttamista. Lautakunta peruutti avustajan luvan maaliskuussa 2022. Valvontalautakunta ei katsonut 29 asiassa ilmenneen moitittavaa menettelyä. Lautakunta jätti viidessä asiassa kantelun tutkittavaksi ottamatta.

12. Tänään 16.6.2022 Helsingin hovioikeus vahvisti oikeudenkäyntiavustajalautakunnan syksyllä 2020 tekemän päätöksen peruuttaa Ilkka Ukkosen vuonna 2014 saama lupa, koska häntä pidettiin ilmeisen sopimattomana tehtävään moottoripyöräkerho Helvetin enkelien jäsenyyden takia. Hovioikeuden päätökseen saa hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Tästä peruutusasiasta ei nähdäkseni jostakin syystä mainita mitään lautakunnan toimintakertomuksessa 2021 tai 2020.

13. Oikeudenkäyntiavustajalautakunta teki keväällä 2016 oikeusministeriölle aloitteen luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia koskevan lain muuttamiseksi. Lautakunta täydensi aloitettaan lisäkirjelmillä syksyllä 2017 ja 2018. Myös oikeuskansleri, apulaisoikeuskansleri ja Suomen Lakimiesliitto esittivät lainmuutoksia. Esitysten johdosta oikeusministeriössä laadittiin arviomuistio vuonna 2018, jonka lausuntopalautteessa monin osin kannatettiin tehtyjä esityksiä. Lainmuutostyö ei ole vieläkään edennyt oikeusministeriössä. On hyvin valitettavaa, että työtä ei ole priorisoitu ottaen huomioon esitysten sisältämät merkittävät muutokset luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien ja heidän asiakkaidensa oikeusturvaan. Lainmuutostyö tulisi oikeudenkäyntiavustajalautakunnan näkemyksen mukaan
ehdottomasti sisällyttää seuraavan hallituksen ohjelmaan. Näin toteaa lautakunnan puheejohtaja Marianne Wagner-Prenner katsauksessaan. - Olisi ollut hyvä mainita, mitä nuo lautakunnan ehdottamat muutokset pitävät sisällään.

14. Oikeudenkäyntiavustajalautakunnassa on jäseninä yksi tuomari hovioikeuksista, yksi tuomari hallinto-oikeuksista tai erityistuomioistuimista, yksi tuomari käräjäoikeuksista, yksi oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustava jäsen sekä yksi luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien edustaja. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Lautakunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

15. Valtioneuvosto asetti 10.10.2019 oikeudenkäyntiavustajalautakunnan kokoonpanon viisivuotiselle toimikaudelle 1.1.2020 - 31.12.2024. Ensimmäisessä kokouksessaan lautakunta valitsi keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
 
puheenjohtaja
hovioikeuden presidentti Marianne Wagner-Prenner  Rovaniemen hovioikeus (31.7.2022 asti)

varajäsenenä hovioikeudenneuvos Antti Vaittinen Vaasan hovioikeus 

 

markkinaoikeustuomari Markus Mattila  Markkinaoikeus

varajäsenenä hallinto-oikeustuomari Jaana Moilanen Helsingin hallinto-oikeus
 

käräjätuomari Riikka Meroma Pirkanmaan käräjäoikeus  

varajäsenenä käräjätuomari Elise Salpaoja Varsinais-Suomen käräjäoikeus
 

apulaisprofessori Tuomas Hupli  Turun yliopisto

varajäsenenä professori Tuula Linna Helsingin yliopisto
 

luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Ilkka Malka

varajäsenenä luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Tomi Rinne   

16. Marianne Wagner-Prenner on toiminut lautakunnan puheenjohtajana koko ajan eli vuodesta 2013 alkaen. Hän jää eläkkelle virastaan 31.7. 2022. Hänen tilalleen valtioneuvosto on nimittänyt Itä-Suomen hovioikeuden presidentin Antti Savelan 1..8.202 läukien.
 

139. Oikeuskansleri vaatii oikeusavustajan luvan peruuttamista

1. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti on valittanut Helsingin hovioikeuteen oikeudenkäyntiavustajalautakunnan päätöksestä, jolla lautakunta ei peruuttanut moitittavasti menetelleen oikeudenkäyntiavustajan toimilupaa vaan määräsi ainoastaan seuraamusmaksun. Oikeuskanslerin ratkaisu on päivätty 20.12.2018, mutta se on julkistettu vasta 19.2.2019. Seuraavassa (kappaleet 2-8) oikeuskanslerin asiasta antama tiedote.

2. Oikeuskansleri pitää ilmeisen virheellisenä oikeudenkäyntiavustajalautakunnan ratkaisua, jossa lautakunta ei peruuttanut moitittavasti menetelleen oikeudenkäyntiavustajan lupaa vaan määräsi vain seuraamusmaksun. Oikeuskansleri vaati tekemässään valituksessa Helsingin hovioikeutta kumoamaan lautakunnan päätöksen ja peruuttamaan oikeudenkäyntiavustajan luvan toimia oikeudenkäyntiavustajana ja -asiamiehenä.

3. Oikeuskansleri painotti valituksessaan oikeudenkäyntiavustajan päämiesten oikeusturvan suojaamista ja heidän perusoikeuksiensa turvaamista. Hänen mukaansa oikeudenkäyntiavustajan asianmukainen toiminta on oleellinen osa perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvattua oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin.

4. Oikeuskanslerin mukaan oikeudenkäyntiavustajan toistuva ja samankaltainen moitittava menettely on ollut vakavaa ja laiminlyönnit ovat kohdistuneet kaikkiaan seitsemään päämieheen. Kaikki päämiehet ovat olleet haavoittuvassa asemassa olevia turvapaikanhakijoita, joiden mahdollisuudet valvoa oikeuksiaan ja etujaan ovat lähtökohtaisesti tavanomaista heikommat. Viime kädessä kyse on voinut olla asiakkaiden oikeudesta henkeen, terveyteen ja turvallisuuteen.

5. Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja oli toiminut avustajana useissa turvapaikka-asioissa, ja hänen oli todettu menetelleen lupalakimieslaissa säädettyjen velvollisuuksien vastaisesti. Hän ei muun muassa ollut useissa tapauksissa tiedottanut saamistaan hallinto-oikeuden päätöksistä asiakkailleen valitusaikana ja yhdessä tapauksessa lainkaan. Lisäksi hän ei ollut toimittanut valituksia tai valituslupahakemuksia tuomioistuimelle määräajassa. Hän oli myös jättänyt vastaamatta useisiin korkeimman hallinto-oikeuden selvityspyyntöihin ja sähköpostitiedusteluihin.

6. Asianajajaliiton valvontalautakunta oli esittänyt oikeudenkäyntiavustajalautakunnalle, että se peruuttaisi oikeudenkäyntiavustajan luvan. Oikeudenkäyntiavustajalautakunta päätti kuitenkin määrätä oikeudenkäyntiavustajalle kurinpidolliseksi seuraamukseksi 3 000 euron seuraamusmaksun. Se perusteli lievempää seuraamusta sillä, että oikeudenkäyntiavustajan moitittavaan menettelyyn oli voinut vaikuttaa hänen vähäisestä kokemuksesta johtuva ammattitaidon puutteensa.

7. Oikeuskansleri katsoi valituksessaan, että vähäistä kokemusta ja ammattitaidon puutetta ei tule ottaa huomioon seuraamusta alentavana tekijänä. Velvoitteiden laiminlyönnin sekä seuraamusta ankaroittavien ja lieventävien seikkojen arvioinnissa olisi tullut ottaa huomioon laiminlyöntien merkitys päämiesten oikeuksien toteutumisen kannalta. Oikeuskansleri viittasi siihen, että lupalakimieslain pääasiallisena tavoitteena oli nostaa oikeudenkäyntiasiamiesten työn laatutasoa ja siten parantaa asianosaisten oikeusturvaa ja asianmukaisen oikeudenhoidon edellytyksiä (LaVM 40/2010 vp – HE 318/2010 vp). Järjestelmän kehittämisen tavoitteena oli, että toisen asiaa voi ajaa tuomioistuimessa vain ammatillisesti pätevä ja ammattieettisesti moitteeton asiamies (Komiteanmietintö 2003:3).

8. Oikeuskanslerin mukaan oikeudenkäyntiavustajalautakunnan ratkaisu oli ristiriidassa myös sen kanssa, että lupalakimieslain mukaan avustajan tulee kieltäytyä ottamasta tehtävää vastaan, jos hänellä ei ole sen edellyttämää ammattitaitoa. Oikeuskanslerin mukaan asiassa ei myöskään ollut sellaisia yksittäistapauksellisia olosuhteita, jotka suhteellisuusperiaate huomioon ottaen olisivat puoltaneet lievempää seuraamusta.

9. Näin siis oikeuskansleri tiedottessaan. Sanoisin, että aika napakkaa ja jopa hieman kiivasluontoista tekstiä ylimmältä laillisuusvalvojaltamme! Tiedote on epätavallisen laaja ja yksityiskohtainen, ja siinä luetellaan ja "tuomitaan" kaikki lupalakimiehen toiminnassa ilmenneet "synnit". 

10. Asiassa on kyse siis siitä, että turvapaikka-asioita hoitanut lupalakimies on useissa tapauksissa laiminklyönyt velvollisutensa.  Valituksessa on kyse siitä, millainen seuraamus, joka on luonteeltaan kurinpidollinen, juristille tulisi langettaa. Lupalakimiesten laiminlyöntejä on käsitelty jokin aika sitten paljon julkisuudessa. Voidaan kysyä, olisko oikeuskansleri ollut yhtä tiukka, jos kysymys ei olisi nimenomaan  turvapaikka-asioita hoitaneen lupajuristin laiminlyönneistä, vaan tämän tavanomaisempien asoiden hoitamisessa tapahtuneesta moitittavasta menettelystä.

11. Ko. oikeudenkäyntiavustajista, jotka eivät siis ole asianajajia, eli ns. lupalakimiehistä, säädetään luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa (715/2011), joka tuli voimaan vuoden 2013 alussa. Laissa on säännöksiä muun muassa luvan myöntämisen edellytyksistä (2 §), oikeudenkäyntiavustajalautakunnasta, luvan hakemisesta, pitkä luettelo luvan saaneen avustajan velvollisuuksista (8 §), avustajien valvonnasta, avustajalle määrättävistä kurinpidollisista seuraamuksista, valvonta-asian käsittelystä ja muutoksenhausta oikeudenkäyntiavustajalautakunnan päätökseen (25 §).

12. Lupalakimies on oikeuskanslerin, asianajajien valvontalautakunnan ja oikeudenkäyntiavustajalautakunnan valvonnan alaisia (8 §). Luvan peruuttamisesta ja seuraamusmaksun määräämisestä päättäminen kuuluvat oikeudenkäyntiavustajalautakunnalle. Kurinpidollisia seuraamuksia ovat luvan peruuttaminen, seuraamusmaksun määrääminen, varoitus ja huomautus. Seuraamusmaksu on vähintään 500 euroa ja enintään 15 000 euroa.

13. Oikeudenkäyntiavustajalautakunnassa, joka  on riippumaton ja jonka asettaa valtioneuvosto, on viisi jäsentä, joista yksi on tuomari hovioikeuksista, yksi tuomari hallinto-oikeuksista tai erityistuomioistuimista, yksi tuomari käräjäoikeuksista, yksi lupalakimies sekä yksi oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustava jäsen. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Lautakunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lautakunnan jäsenet ovat sivutoimisia.

14. Lautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kaksi muuta jäsentä tai varajäsentä (malli 1+2). Vuonna 2017 lautakunta piti 12 kokousta; lautakunnan toimintakertomusta vuodelta 2018 ei ole vielä julkaistu. Luvan saaneella oikeudenkäyntiavustajalla, jota valvonta-asia koskee, ja oikeuskanlserilla on oikeus valittaa valvonta-asiassa annetusta oikeudenkäyntiavustajalautakunnan päätöksestä. Valitusaika on 30 päivää ja se alkaa siitä päivästä, jona päätös on annettu tiedoksi. Valitusinstanssina on Helsingin hovioikeus.

15. Oikeudenkäyntiavustajalautakunnan jäsenet vuosina 2018 ja 2019:

Puheenjohtaja, hovioikeuden presidentti Marianne Wagner-Prenner, Rovaniemen hovioikeus
Varajäsen, hovioikeudenneuvos Antti Vaittinen, Vaasan hovioikeus

Varapuheenjohtaja, professori (emer.) Pekka Viljanen, Turun yliopisto
Varajäsen, professori Tuula Linna, Helsingin yliopisto

Jäsen, laamanni Marja Virtanen, Etelä-Savon käräjäoikeus
Varajäsen, käräjätuomari Pekka Päivänsalo, Helsingin käräjäoikeus

Jäsen, markkinaoikeustuomari Markus Mattila
Varajäsen, hallinto-oikeustuomari Jaana Moilanen, Helsingin hallinto-oikeus

Jäsen, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Filip Markelin, Helsinki
Varajäsen, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Timo Rissanen, Espoo

Lautakunnan toimintakertomus vuodelta 2017

16. Oikeusturvan kannalta on hyvä asia,  että oikeudenkäyntiavustajalautakunnan päätöksistä saa valittaa tuomioistuimelle. Tiedossa ei ole, onko myös seuraamusmaksun saanut oikeudenkäyntiavustaja valittanut lautakunnan päätöksestä. Jos on, niin hän tuskin saa valituksellen samanlaista julkisuutta kuin oikeuskansleri omalle valitukselleen. Ulkopuoliset henkilöt eivät tiedä lautakunnan päätöksen yksityiskohtia.

17. Oikeuskansleri ja oikeudenkäyntiavustajalautakunta ovat todenneet, että  lupalakimieslakiin sisältyy tulkinnanvaraisia ja epäselviä säännöksiä sekä puutteita, jotka vaikeuttavat lain soveltamista. Muutostarpeita on katsottu ilmenneen muun muassa luvan myöntämisen edellytyksissä (perehtyneisyys, rehellisyys ja ilmeinen sopimattomuus), valvonnan laajuudessa, luvan peruuttamisen edellytyksissä, avustajien palkkioriitojen käsittelyssä sekä oikeuskanslerin muutoksenhakuoikeuden laajuudessa. Näitä kysymyksisä käsitellään oikeusministeriön helmikuussa 2018 laatimassa arviomuistiossa. Syyskuussa 2018 ministeriö on julkaissut lausuntotiivistelmän lupalakimiesjärjestelmän muutostarpeista (OM:n mietintöjä ja lausuntoja 30/2018).

18. Miten lupakimieslakia olisi muutettava on jo toisen "messun" asia. Oma näkemykseni on, että maassa ei pitäisi olla lainkaan erillistä lupalakimiesjärjestelmää, vaan kaikkien oikeudenkäynnissä esiintyvien asiamiesten ja avustajien tulisi olla asianajajia. Ilmaisin tämän käsityksen jo tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitean mietinnössä 2003 (KM 2003:3 s. 276). Minusta  oli jo tuolloin selvää, että oikeudenkäyntiasiamies ja -avustajajärjestelmän tulisi rakentua SAL:n organisaation varaan rakentuvalle asianajajamonopolille. 

19. Ehdotukseni ei saanut kannatusta ja sittemmin on valittu malli, joka perustuu erilliseen lisenssi-eli lupajärjestelmään, jossa luvan myöntää Asianajajaliitosta erillinen elin, siis oikeudenkäyntiavustajalautakunta. Järjestelmä on sekava ja turhan byrokraaattinen, sanalla sanoen vähemmän järkevä. Ruotsissa eikä ilmeisesti juuri muuallakaan ole käytössä vastaavanlaista dualistista järjestelmää. Suomessa on huomattavan paljon lupalakimiehiä, muistamani mukaan heitä olisi noin 1 800.