385. Virkamiehen (valvontaeläinlääkärin) väkivaltainen vastustaminen. KKO 2023:27

Valvontaeläinlääkäri B oli 9.3.202 tehnyt eläinsuojelulain mukaisen tarkastuksen A:n tilalle ja sittemmin tehnyt 19.3.2020 A:ta koskevan eläinsuojelupäätöksen. A oli tarkastuksen jälkeen ennen eläinsuojelupäätöksen tekemistä lähettänyt 18.3.2020  B:lle viestin, jossa oli muun ohella kertonut tulevansa päälle kuin puuma ja tuhoavansa uhan vaikka viimeisenä tekonaan sekä kehottanut B:tä muotoilemaan päätöksen vähemmän ehdottomaan muotoon. A oli lähettänyt viestejä myös eläinsuojelupäätöksen tekemisen jälkeen 27.4.2020 asti.

Kymenlaakson käräjäoikeus tuomitsi  17.11.2020 A:n 19.3.-27.4.2020 tehdystä virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta 70 päiväsakon rangasitukseen.

Itä-Suomen hovioikeus, jonne A valitti, luki 17.6.2021 antamallaan tuomiolla A:n syksi 10.3.-27.4.2020 tehdyn virkamiehen vastustamisen, mutta ei muilta osin muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.

Korkein oikeus, jonne A valitti, katsoi  ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, että A oli syyllistynyt virkamiehen vastustamiseen ennen eläinsuojelupäätöksen tekemistä 18..2.2020 lähettämällään viestillä mutta ei enää eläinsuojelupäätöksen tekemisen jälkeen lähettämillään viesteillä. Koska syyte oli osittain hylätty, KKO alensi A:lle tuomitun rangaistuksen 30:een päiväsakkoon.

KKO 2023:27

Juridisesti ei mikään suuren luokan kysymys. Siitä osaltaan näkyy, että nykyisin  KKO:een valitetaan paljon ueammin rikos- kuin riita-asioissa. Tämä kehitys heijastuu myös KKO:n myöntämien valituslupin ja antamien ennakkopäätösten määrissä.

268. Virkamiehen väkivaltainen vastustaminen. Poliisin toimimisvelvollisuus. KKO 2022:10

1. A oli huutanut asunnossaan tappouhkauksia poliisiksi tietämälleen naapurilleen B:lle. Tämän jälkeen A oli mennyt B:n asunnon ovelle, jolloin B oli avannut oven ja ottanut A:n hallintaotteeseen ja lähtenyt kuljettamaan tätä pois. A oli rimpuillut vastaan, ja B oli saanut vammoja eli reiteensä mustelmia.

2. Syyttäjä vaati Satakunnan käräjäoikeudessa A:lle rangaistusta virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta (RL 16 luku 1 §). B yhtyi syyttäjän rangaistusvaatimukseen. 

3. Käräjäoikeus katsoi tuomiossaan 31.10.2019 A:n syyllistyneen virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen ja tuomitsi hänet siitä ja  kolmesta muusta rikoksestsa yhteiseen 9 kuukauden vankeusrangaitukseen.

4. A valitti tuomiosta Vaasan hovioikeuteen ja vaati syytteen hylkäämistä.

5. Hovioikeus hylkäsi 15.10.2020 antamallaan tuomiolla syytteen virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta sekä alensi A:lle muista hänen syykseen luetuista rikoksista tuomitun yhteisen vankeusrangaistukseen 30 päivään.  Hovioikeus totesi perusteluissaan mm., että B oli ollut vapaalla poliisin virkatehtävistään ja ettei "näissä olosuhteissa" ollut perusteltua syytä katsoa, että A oli B:n hallintaotetta ja kuljetusta vastustaessaan syyllistynyt virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen.

6. KKO myönsi B:lle valitusluvan. B vaati valituksessaan että A:n syyksi luetaan mainittu virkamiehen väkivaltainen vastustaminen ja että A:lle tuomittua yhteistä rangaistusta korotetaan. A vaati vastauksessaan, että B:n valitus hylätään.

7. KKO katsoi tuomiossaan, että vapaa-aikaansa viettämässä ollut poliisimies B ei ollut suorittanut julkisen vallan käyttöä sisältävää virkatointa; KKO viitasi tässä kohtaa poliisin hallinnosta annetun lain 15 c §:n 3 momenttiin. B:n menettelyä vastustanut A ei ollut siten syyllistynyt virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen. 

KKO:n julkaisema ratkaisuseloste

https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/kko202210.html

8. Selvä tapaus. Vapaa-ajalla kotonaan järjestyksen ylläpitoon ryhtynyt poliisi B ei käyttänyt julkista valtaa, joten häntä vastustellut A ei voinut syyllistyä virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen. B:n ei olisi kannattanut lähteä retuuttamaan oven takana häriköinyttä A:ta pois rappukäytävästä, vaan pysytellä asunnossaan ja soittaa virkatehtävissä ollut poliisipartio paikalle A:ta rauhoittelemaan.