1. Tytti Yli-Viikarin Helsingin käräjäoikeudessa parhaillaan käynnissä olevan oikeusjutun yhteydessä on jälleen kerran voitu panna merkille suomalaiselle medialle ja oikeustoimittajille sangen luonteenomainen piirre.
2. Nimittäin oikeudessa jutun käsittelyä seuraavien ja lähes minuutin tarkkuudella verkossa raportoivien oikeustoimittajien haluttomuus kertoa käräjäoikeuden jäsenten, eli oikeudenkäynnin lopputuloksen kannalta hyvin keskeisessä roolissa olevien tuomareiden nimiä. Tämä koskee, ihme kyllä, myös käsittelyssä usein äänessä olevaa oikeuden puheenjohtajaa ja hänen nimeään.
3. Syyttäjän ja asianosaisten avustajien nimet mediassa kyllä kerrotaan ja niitä myös toistetaan käsittelyn edetessä useaan kertaan. Tiedämme siten, että Yli-Viikarin jutussa syyttäjä toimii erikoissyyttäjä Meri Mattila ja asianomistajana olevan VTV:n asiamiehenä asianajaja Petteri Sotamaa. Tytti Yli-Viikarin avustajana on asianajaja Tuomas Aho.
4. Tähän nähden on outoa, että käräjäoikeuden kokoonpanoin kuuluvien tuomareiden tai edes sen puheenjohtajan nimeä ei mainita edes vahingossa kertaakaan! Jos puheenjohtaja tekee tai sanoo istunnossa jotain "painavaa", hänet mainitaan ilman nimeä esimekiksi tyyliin "puheenjohtaja komensi asianosaiset ulos istuntosalista odottamaan julkisuusasiassa annettavaa päätöstä".
5. Muiden maiden median oikeussalijutuissa mainitaan yleensä aina oikeuden puheenjohtajan nimi, toisinaan kaikkien kokoonpanoon kuuluvien jäsenten nimet. Mistä siis yämä suomalaiskansallinen salaaminen voisi johtua?
6. Kenties siitä, että suomalaiset ja siten myös oikeustoimittajat on opetettu kunnioittamaan tuomareita niin suuresti, ettei heidän nimiään tohdita kertoa, vaan sitä pidettäisiin ehkä jopa jonkinlaisena loukkauksena tuomareita kohtaan. Ehkä toimittajat muistelevat katekismuksen käskyä, jonka mukaan "meidän tulee peljätä ja rakastaa Jumalaa, niin ettemme hänen nimeään turhaan lausu!° Oikeussalissa tuomari olisi nostettu jumalan asemaaan. Hän ei turhia puhu eikä pukise, vaan lausuu mielipiteensä vasta tuomiossa.
7. Syy voi olla osaksi myös siinä, että tuomareita ei saa istunnon alussa kuvata, kuvaaminen on sallittu vain asianosaisten, käytännössä erilaisilla maskeilla tai hupuilla kasvonsa peittäneiden "suurkonnien" osalta. Tästä on kenties päätelty, ettei myöskään tuomareiden nimien mainitseminen oikeussalijutuissa ole sallittua tai sopivaa. Julkisuuslakien mukaan tuomareiden nimet ovat kuitenkin aina julkista tietoa.
8. Yli-Viikarin jutussa jutussa lehdet ja tv-kanavat ovat kertoneet myös Yli-Vikarin puolustukselle asiantuntijalausunnon antaneen professori Matti Tolvasen nimen, mikä on toki paikallaan. Toimittajat ovat samalla kertoneet, mitä Tolvanen on lausunut tietyistä kysymyksistä. Media käyttää professori Tolvasta usein myös oikeusjuttujen kommentoijana, jolloin häntä haastatellaan mediassa lähes viikottain. No, Yli-Viikarin jutussa Tolvanen lienee jäävi kommentaattoriksi.
9. Mahdollisesti oikeustoimittajien pitävät tuomareiden roolia uutisoinnin kannalta niin vähäisenä, ettei heidän nimiensä kertominen ylitä edes uutiskynnystä. Sama koskee tuomiistuinten ratkaisuja, sillä myöskään silloin tuomareiden nimiä ei lehdistössä kerrota.
10. Median uutiskynnyksen on nyt puheena olevassa oikeudenkäynnissä ylittänyt sen sijaan se, mitä kirjoja Yli-Viikari kulloinkin on tuonut mukanaan käräjäoikeuden istuntoon. Niinpä mm. molemmat iltapäivälehdet ja Yle kertovat verkossa tänään, että Yli-Viikari toi istuntoon Anne Morrow Lindbergin kirjoittaman kirjan "Gift from the Sea", jonka Yli-Viikari pitää kuulemma itselleen tärkeänä.
11. Lienee turha toivoa, että ns. mediatuomarimme ottaisivat oikeustoimittajien kanssa puheeksi tuomareiden nimien ilmoittamisen oikeussalijutuissa. Heillä kun omasta mielestään lienee tärkeämpiäkin keskustelun aiheita, tosin kukaan ulkopuolinen ei tiedä, mistä he keskustelevat.
12. Helsingin käräjäoikeuden kokoonpanoon Tytti Yli-Viikarin ja Mikko Koirasen jutussa kuuluvat käräjätuomarit Petteri Plosila, puheenjohtajana, sekä Timo Niemi ja Laura Kallioinen.
