283. Käräjäoikeus hylkäsi Päivi Räsästa vastaan ajetun kiihottamissyytteen

 

1. Helsingin käräjäoikeus on tänään antamallaan tuomiolla hylännyt kansanedustaja Päivi Räsästä ja Suomen Luther-säätiön asiamiestä Juhana Pohjolaa vastaan kiihottamisesta kansanryhmää vastaan nostetut syytteet ja muut vaatimukset kokonaan sekä velvoittanut valtion korvaamaan heidän ja säätiön oikeudenkäyntikulut; tuomio 22/113590, asian diaarinumero R21/3567.

2. Syyttäjinä jutussa toimivat valtionsyyttäjä, oikeustieteen tohtori Anu Mantila ja aluesyyttäjä Maija Päivinen. Syytteiden nostaminen perustuu valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen antamaan syytemääräykseen. Päivi Räsäsen avustajana oli varatuomari Matti J. Sankamo ja Juhana Pohjolan avustajana varatuomari Jyrki Anttinen.

3. Käräjäoikeuden puheenjohtaja toimi laamanni Tuomas Nurmi ja muina jäseninä käräjätuomarit Marja Kekäläinen ja Jussi Leskinen. 

4. Jutussa oli kolme syytekohtaa. Ensimmäinen niistä koski Päivi Räsäsen vuonna 2004 julkaisemaa kirjoitusta, toinen  kesällä 2019 julkaistua Twitter-viestiä ja kolmas Räsäsen lausumia joulukuussa 2019 lähetetyssä Ruben Stillerin radio-ohjelmassa. 

5. Räsänen ja Pohjola ovat kiistäneet syytteet sananvapauteensa ja uskonnonvapauteensa vedoten. 

6. Käräjäoikeus katsoi tuomion perusteluissa, että uskonnonvapaus ja sananvapaus eivät ole rajoittamattomia. Niiden rajoittaminen edellyttää kuitenkin painavaa yhteiskunnallista syytä. Seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvien ihmisarvon ja yhdenvertaisuuden turvaaminen voi olla tällainen syy.

7. Räsäsen vuonna 2004 julkaistun kirjoituksen ”Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi. Homosuhteet haastavat kristillisen ihmiskäsityksen” osalta käräjäoikeus on pitänyt osaa syytteessä siteeratuista Räsäsen kirjoituksen tekstikohdista homoseksuaaleja loukkaavina. Käräjäoikeus on ottanut huomioon Räsäsen kirjoituksen taustan ja asiayhteyden, syytteessä siteerattujen kohtien tekstikontekstin, kirjoituksen kokonaisuudessaan sekä siitä ilmenevän kirjoituksen tarkoituksen ja katsonut ettei Räsäsen kirjoituksessaan esittämissä syytteessä siteeratuissa mielipiteissä ja väitteissä niiden loukkaavuudesta huolimatta ollut kysymys vakavuudeltaan sananvapauden suojan ulkopuolella olevasta vihapuheesta. Käräjäoikeus hylkäsi syytten.

8. Koska kirjoitusta koskeva Räsäsen syyte on hylätty, käräjäoikeus on hylännyt myös Luther-säätiön asiamieheen Juha Pohjolaa  kohdistetun syytteen, joka liittyi Räsäsen kirjoituksen julkaisemiseen ja yleisön saatavilla pitämiseen.

9. Toinen Räsäsen saamista syytteistä koski 17.6.2019 julkaistua Twitter-viestiä, joka liittyi kirkon kumppanuuteen Pride-tapahtumassa. Tältä osin käräjäoikeus on ottanut huomioon Räsäsen tviitissä käyttämän ilmaisun, tviitin tarkoituksen ja liitynnän yhteiskunnallisen keskusteluun. Käräjäoikeus on katsonut, että keskusteluun osallistuessaan ja kirkkoa kritisoidessaan Räsäsen kansanedustajana ja kirkkovaltuutettuna julkaisema tviitti ei loukkaavuudestaan huolimatta ollut ylittänyt sananvapauden rajoja. Käräjäoikeus hylkäsi myös tämän syytteen.

10. Kolmas Räsäsen syytteistä koski hänen lausumiaan Yle Puhe -radiokanavan ohjelmassa Ruben Stiller ja sen jaksossa ”Mitä Jeesus ajatteli homoista?”. Räsänen oli ohjelmassa vastannut Stillerin esittämiin kysymyksiin ja pyrkinyt osana keskustelua perustelemaan omia mielipiteitään. Räsäsen homoseksuaalisuutta koskevat kannanotot olivat perustuneet hänen uskonnolliseen vakaumukseensa.

11. Tältä osin käräjäoikeus on pitänyt osaa Räsäsen lausumista homoseksuaaleja loukkaavina. Käräjäoikeus on ottanut huomioon lausumien sisällön, kyseisen radio-ohjelman luonteen ja asiayhteyden, jossa loukkaavina pidettävät lausumat oli esitetty. Käräjäoikeus on päätynyt siihen, ettei Räsäsen lausumissa ollut kysymys vakavuudeltaan sananvapauden suojan ulkopuolella olevasta vihapuheesta.

12.  Käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet ja velvoitti, kun syyttäjät olivat hävinneet nostamansa syytejutun, valtion korvaamaan Päivi Räsäsen oikeudenkäyntikulut arvonlisäveroineen  49 984,40  eurolla ja Juhana Pohjolan oikeudenkäyntikulut arvonlisäveroineen 11 997,90 eurolla. Räsäsen oli vaatinut korvausta avustajansa Sankamon toimenpiteistä yhteensä 52 551,20 euroa ja Pohjola avustajansa Anttisen toimenpiteistä 21 669,90 euroa. Valtio velvoitetiin korvaamaan Luther-säätiön oikeudenkäntikulut arvonlisäveroineen 496 eurolla.

13. Kansanedustaja Päivi Räsästä vastaan nostettu kiihottamissyyte on herättänyt myös kansainvälisesti laajaa huomiota. Käräjäoikeuden antama vapauttava tuomio on minusta täysin odotettu ja perusteltu.

13. Luultavati syyttäjä tulee valittamaan tuomiosta. Syyttäjä pyytänee korkeimmalta oikeudelta oikeudenkäymiskaaren (OK) 30 A luvussa tarkoitettua ennakkopäätösvalitusta koskevaa lupaa, jolloin muutoksenhaussa, jos KKO myöntää sanotun luvan, ohitetaan normaali hovioikeusvaihe kokonaan. Kun asianosaisten kesken ei näyttäisi olevaan erimielisyyttä faktoista, olisi ennakkopäätösvalituksen perusteella myönnettävä valituslupa periaatteessa mahdollinen.

95. Syyttäjälaitos uudistuu

1. Hallitus antoi eilen 15.3. eduskunnalle esityksen syyttäjälaitoksen organisaation muuttamisesta; Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Syyttäjälaitoksesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 17/2018 vp).  Esityksen mukaan syyttäjälaitoksen organisaatiota uudistetaan siten, että Valtakunnansyyttäjänvirastosta ja sen alaisuudessa toimivista yhdestätoista syyttäjävirastosta muodostetaan yksi Syyttäjälaitos-niminen virasto.

2. Uudistuksen tavoitteena on tehostaa ja yhtenäistää syyttäjälaitoksen toimintaa. Uudistus mahdollistaa myös hallinto- ja tukitehtävien keskittämisen. Valtakunnallinen rakenne antaa  lakiesityksen mukaan aiempaa paremmat edellytykset johtaa syyttäjälaitosta kokonaisuutena sekä käyttää ja jakaa resursseja joustavasti. Samalla voitaisiin paremmin edistää yhdenmukaisia syyttäjäkäytäntöjä ja vastata yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Uusien tietojärjestelmien mahdollisuuksia voitaisiin esityksen mukaan yhtenä virastona hyödyntää tehokkaammin.  

3. Esityksen mukaan Syyttäjälaitos muodostuisi keskushallintoyksikkönä toimivasta valtakunnansyyttäjän toimistosta ja viidestä osastoina toimivasta syyttäjäalueesta, joita ovat  Pohjois-Suomi, Itä-Suomi, Länsi-Suomi, Etelä-Suomi ja Ahvenanmaa. Valtakunnansyyttäjän toimisto hoitaisi keskushallinnon tehtävät ja syyttäjäalueet vastaisivat rikosvastuun toteuttamisesta alueellaan. Virastoa johtaisi valtakunnansyyttäjä, joka toimisi edelleen ylimpänä syyttäjänä ja syyttäjien esimiehenä. Uudistuksella ei olisi vaikutusta nykyisten toimipaikkojen tai henkilöstön määrään.

4. Kihlakunnansyyttäjän virkanimike muuttuisi aluesyyttäjäksi; virkanimike kihlakunnansyyttäjä jää siten historiaan. Ahvenanmaalla säilytettäisiin maakunnansyyttäjän virkanimike. Erikoissyyttäjät toimisivat vastedes erikoissyyttäjän virassa, lisäksi olisi apulaissyyttäjiä. Erityissyyttäjiä olisivat edelleen valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies, joiden syyteoikeudesta säädetään perustuslain 110 §:ssä. Valtakunnansyyttäjän toimistossa syyttäjinä toimisivat edelleen apulaisvaltakunnansyyttäjä ja valtionsyyttäjät. 

5. Kaikki virat olisivat Syyttäjälaitoksen yhteisiä ja sijoittuisivat syyttäjäalueelle tai valtakunnansyyttäjän toimistoon. Syyttäjä olisi toimivaltainen syyttäjäntehtävässä koko maassa. Syyttäjäaluetta johtaisi johtava aluesyyttäjä, joka nimitettäisiin virkaansa enintään viiden vuoden määräajaksi.

6. Uudessa syyttäjälaitoslaissa säädettäisiin edelleen syyttäjän tehtävistä, toimivallasta, tiedonsaantioikeuksista, esteellisyydestä, varallaolosta ja asiamiehenä toimimisesta. Nykyinen laki syyttäjälaitoksesta kumottaisiin uudistuksen yhteydessä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 31. lokakuuta 2018.

7. Syyttäjien suhteellisen vähäinen määrä on ollut syyttäjälaitoksen suurimpia ongelmia. Syyttäjälaitoksessa on nykyisin noin 370 syyttäjää ja  noin150 muuta henkilökuntaa. Vuosina 2008-2015 syyttäjille saapuneiden rikosasioiden määrä on pysynyt vuositasolla lähes muuttumattomana, vuonna 2016 se hieman laski. Asiamäärässä ei lakiesityksen mukaan odoteta tapahtuvan muutosta vuoteen 2020 mennessä. 

8. Syyteprosentti on laskenut viime vuosina tasaisesti, nykyisin syyte nostetaan noin 67 prosentissa rikosasioita. Keskimääräinen syyteharkinta-aika eri syyttäjävirastoissa on vaihdellut 1,2 - 3,4 kuukauden välillä. Vaativien rikosasioiden keskimääräiset käsittelyajat ovat vaihdelleet 2,9 - 8,2 kuukauden välillä. Syyteharkintaan tulleiden rikosasioiden lisäksi syyttäjät ratkaisivat vuonna 2016 noin 100 000 rangaistusmääräysasiaa. Joulukuussa 2016 voimaan tulleen sakkomenettelylain (754/2010) soveltamisen on arvioitu laskevan syyttäjille saapuvien summaaristen asioiden määrän noin 70 000:een.

9. Rikosasioiden kirjallinen menettely käräjäoikeudessa ja hovioikeuden jatkokäsittelyluvan soveltamisalan laajentaminen ovat keventäneet syyttäjien työtä tuntuvasti. Pitää myös muistaa, että syyttäjä ei johda esitutkintaa, kuten lähes kaikissa muissa Euroopan maissa, vaan ainoastaan "osallistuu" siihen. Tätä voidaan pitää epäkohtana. 

83. Matti Nissiselle potkut valtakunnansyyttäjän virasta

1. Nyt se sitten on selvä: Matti Nissinen ei saa jatkaa valtakunnansyyttäjän virassa. Valtioneuvosto irtisanoi tänään joulukuun lopulla korkeimmalta oikeudelta virkarikostuomion saaneen Nissisen. Oikeusministeri Antti Häkkänen esitti Nissisen irtisanomista, koska tällä ei ole enää edellytyksiä jatkaa virassaan.

2. Häkkäsen mukaan valtakunnansyyttäjä on niin keskeinen oikeusviranomainen, että hänellä pitää olla täysi toimintakyky, uskottavuus ja luotettavuus. Tätä toimintakykyä Matti Nissisellä ei enää ollut, Häkkänen totesi tänään tiedotustilaisuudessaan. "Näin vakavassa, poikkeuksellisessa tilanteessa irtisanominen on ainoa selkeä vaihtoehto", oikeusministeri perusteli päätöstä.

3. Irtisanomisen taustalla on KKO:n 27. joulukuuta Nissiselle tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta langettama sakkorangaistus.  

4. Matti Nissisellä on kuuden kuukauden irtisanomisaika. Häkkäsen mukaan asia järjestetään kuitenkin käytännössä niin, ettei Nissinen enää palaa virkaansa hoitamaan.  Häkkäsen mukaan Nissisen seuraaja ottaa tehtävän vastaan ”mahdollisimman nopeasti”, mutta tarkempi aikataulu on luvassa vasta muutaman päivän kuluttua.

5. Oikeusministeriön irtisanomisesityksen tarkemmat perusteet ilmenevät ministeriön tänään julkistamasta esittelymuistiosta. Sen mukaan valtakunnansyyttäjän tehtävä on virka, jonka hoitamisessa voidaan edellyttää erityistä moitteettomuutta. Valtakunnansyyttäjän nauttima luottamus ja uskottavuus ovat keskeinen osa hänen toimintakykyään. Esimiesasemassa ja virastopäällikkönä häneen voidaan kohdistaa korkeampia vaatimuksia kuin virkamieheen yleensä.  Esitystä tehtäessä on otettu huomioon, että KKO:n ratkaisun mukaan Nissisen menettely, joka oli tahallinen, osoittaa merkittävää moitittavuutta. Huomionarvoista on myös se, että Nissinen on jatkanut esteellistä menettelyään usean alaisen huomautuksesta huolimatta, sanotaan muistiossa. 

6. Muistion mukaan valtakunnansyyttäjällä on vaativa johtamis- ja lainkäyttötehtävä. Hän johtaa elintä, jolta edellytetään erityistä luotettavuutta. Irtisanomisesityksen mukaan Nissinen ei enää ole täysin toimintakykyinen hoitamaan kaikkia valtakunnansyyttäjälle kuuluvia tehtäviä. Osittainenkin toimintakyvyn puute on syyttäjälaitoksen kannalta ongelmallinen, ja sillä on välitön vaikutus koko oikeusjärjestelmän uskottavuuteen, lausutaan muistiossa. Valtakunnansyyttäjä Nissisen syyllistyttyä virkavelvollisuuden rikkomiseen KKO:n tuomiosta ilmenevin tavoin luottamus hänen kykyynsä sekä edellytyksiinsä hoitaa näitä tehtäviä puolueettomasti ja luotettavasti on heikentynyt. Valtakunnansyyttäjän nauttima luottamus ja uskottavuus ovat keskeinen osa hänen toimintakykyään.

7. Muistiossa viitataan syyttäjälaitoksessa hyväksyttyihin eettisiin ohjeisiin, joita Matti Nissinen on virassaan itse voimakkaasti ajanut. Ohjeissa painotetaan syyttäjien korostettua ja näkyvää puolueettomuutta ja viitataan siihen, että syyttäjien omalla käyttäytymisellä on vaikutusta koko syyttäjälaitosta kohtaan tunnettavaan luottamukseen. Muistion mukaan Nissisen ei voida katsoa virkarikostuomion jälkeen enää voivan uskottavasti valvoa alaistensa syyttäjien toimintaa tai näyttämään esimerkkiä eettisten linjausten osalta. Lieventävänä seikkana esitytä tehtäeesä on otettu huomioon, ettei taloudellinen intressi ollut kovin suuri eikä Nissinen saanut itse mitään hyötyä. Tavoitteena oli syyttäjälaitoksen johtamisen kehittäminen, joten tavoite oli ymmärrettävä ja hyväksyttävä. Nissiselle asian takia koituneesta kielteisestä julkisuudesta, johon Nissinen on itse voimakkaansti vedonnut, todetaan muistiossa, että  tämänkaltaisen viran hoito ja siinä todetut virheet nousevat väistämättä julkisuuteen. Nissisen rikosasiassa saama kielteinen julkisuus ei kuitenkaan ole ollut ennakoimatonta asian luonne ja olosuhteet huomioiden.

8. Matti Nissinen voi valittaa irtisanomipäätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO). Valitusaika on 30 päivää. Nissiselle irtisanomisajalta maksettava kuuden kuukauden palkka tekee noin 63 500 euroa, minkä lisäksi Nissiselle maksetaan lakisääteiset lomarahat. Matti  ei näin ollen putoa täysin tyhjän päälle. Ilmeisesti palkanmaksu onkin ollut suurin syy siihen, ettei Nissinen irtisanoutunut itse, vaan palasi KKO:n tuomion jälkeen hoitamaan virkaansa ikään kuin muina miehinä. Nissinen katsoi, että hänen työpanokselleen on syyttäjälaitoksessa suuri tarve.

9. Oikeusministeriö pidätti  Nissisen virasta prosessin ajaksi elokuun lopussa. Sitä ennen hän oli jäänyt palkattomalle virkavapaalle maaliskuun alkupuolella, jolloin tapauksen esitutkinta alkoi. Helsingin Sanomien kyselyssä pari kolme viikkoa sitten 80 prosenttia syyttäjistä arvioi, ettei Nissisellä ole edellytyksiä jatkaa virassaan. Valtaosa kyselyyn vastanneista syyttäjistä toivoi, että Nissinen eroaisi itse.

10. Valtakunnansyyttäjän virkaa hoitamaan määrätään apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviainen, kunnes virka vakinaisesti täytetään. Näyttää siltä, että virkaan valitaan juuri Toiviainen, joka saattaa olla viran ainoa hakija. 

11. Se, ettei virkarikossyytettä Matti Nissistä vastaan ajanut apulaisoikeuskansleri Kimmo Hakonen vaatinut Nissisen viraltapanoa, herätti oikeudenkäynnin aikana jonkin verran huomiota. Laissa (RL 40:9.2) säädetyt edellytykset viraltapanoon olisivat kyllä olleet olemassa, vaikka  Nissiselle vaadittiinkin rangaistukseksi ainoastaan sakkoa. Jos viraltapanoa olisi vaadittu, mutta KKO olisi hylännyt vaatimuksen, Nisssisen irtisanominen tuomion jälkeen virkamiesoikeudellisilla perusteilla ei kenties olisi ollut niin selvä asia kuin nyt, jolloin ko. edellytyksiä voitiin tarkastella tavallaan puhtaalta pöydältä.

76. Matti Nissiselle sakkoa tahallisesta virkarikoksesta (KKO 2017:92)

                                               Minäkö muka konna!

1. Olen seurannut valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen esteellisyyteen perustuvaa virkarikostapausta alusta eli esitutkinnasta lähtien. Olen kirjoittanut asiasta tätä ennen viisi blogijuttua.

2. Tapauksen oikeuskäsittelylle pantiin tänään piste, kun korkein oikeus (KKO) antoi tuomionsa. Ratkaisusta on julkaistu ylimmän oikeuden kotisivulla seloste 

KKO 2017:92

3. KKO päätti, että Matti Nissinen on syyllistynyt asiassa tahalliseen virkarikokseen ja tuomitsi hänet siitä 40:een 43 euron määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 1 720 euroa.

4. Rikosnimikkeen osalta ratkaisu on perusteltu ja hyväksyttävä. KKO on perustellusti torjunut puolustuksen näkemyksen, jonka mukaan Nissinen olisi syyllistynyt vain tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Tekoa ei ole (tietenkään) pidetty vähäisenä.

5. Sen sijaan tuomittu rangaistus ei tyydytä, sillä se on minusta liian lievä. Odotin itse 80-90 suuruista päiväsakkorangaistusta. Päiväsakon suuruutta on perusteltu tuomiossa hyvin niukasti, oikeastaan vain yhdellä lyhyellä virkkeellä (kappale 78).

6. KKO on katsonut, että Nissinen menettely yhtäältä Itä-Suiomen syyttäjäviraston päällikkönä ja toisaalta VKSV:n päällikkönä eli valtakunnansyyttäjänä eivät muodosta yhteistä kokonaisuutta niin, että sitä toteen näytettynä voitaisiin pitää yhtenä kokonaisuutena (kappale 21). KKO:n perustelut eivät kuitenkaan vakuuta lukijaa. Onhan Nissinen toiminut kummassakin laitoksessa viraston päällikkönä ja hänen tekonsa peruste on ollut sama eli esteellisyys ja hän on hankkinut kummallakin kerralla koulutusta samasta veljensä johtamasta ja omistamasta yhtiöstä. Minusta kysymyksessä on päivänselvä yhteinen kokonaisuus. Sen sijaan KKO on, aivan oikein, katsonut, että Nissinen menettelyä on kaikkien VKSV:ssa tehtyjen koulutushankintojen osalta pidettävä yhtenä kokonaisuutena.

7. Edellä mainitulla perusteella KKO on päätynyt siihen, että syyteoikeus on vanhentunut siltä osin kuin kyse on Itä-Suomen syyttäjävirastossa tehdyiksi väitetystä menettelystä. Jos Nissisen toimintaa olisi sitä vastoin pidetty alusta eli Itä-Suomesta lähtien yhtenä kokonaisuutena, niin kuin olisi pitänyt tehdä, syyteoikeus ei olisi ollut miltään osin vanhentunut. Olen vm. kannalla, joka on järkevä ja perusteltu, ei teennäinen kuten KKO:n omaksuma "sievistelevä" käsitys.

8. Syyttäjä ei vaatinut jutussa Matti Nissisen viraltapanoa eikä KKO ole lausunut tuomiossaan siitä mitään tästä lisärangaistuksesta. Lienee melko selvää, ettei tahallisesta virkarikoksesta tuomitulla Nissisellä ei ole enää vaadittavaa uskottavutt jatkaa valtakunnansyyttäjän viran hoitamista. Nyt odotellaan, että Nissinen ymmärtäisi erota virastaan. Jollei hän sitä tee, oikeusministerin ei auta muu kuin irtisanoa Nissinen. Jos sitten oikeusministerillä on kanttia siihen.

9. Lopuksi muutama kirjoitustapa- yms. kysymys. KKO:n selosteen mukaan syytettä asiassa on ajanut apulaisoikeuskansleri, mutta kyseisen virkamiehen nimeä ei ole jostakin syystä mainittu; apulaisoikeuskanslerin nimi on Kimmo Hakonen. Syytetystä tuomiossa on sentään käytetty lyhennettä "N". Miksi ihmeessä KKO käyttää, aina vaan ja yhdä edelleen, tällaista mystistä ja perin vanhahtavaa kirjoitus- ja esitystapaa ratkaisuissaan? Onko KKO:sta ollut jotenkin halventavaa kirjoittaa, että valtakunnansyyttäjä on Nissisen Matti? Myös todistajista käytetään tuomiossa vain kirjaimia J ja S. ja Matti Nissisen veljen omistamasta yhtiöstä nimikettä D Oy eikä Nissisen veljelle ei ole löydetty nimeä tai lyhennettä lainkaan jne. Ratkaisuselosteen otsikosta on jäänyt pois olennaisen tärkeä asiasana eli esteellisyys, eikä siinä mainita myöskään sanoja valtakunnansyyttäjä tai syyttäjä. Nämä ovat selviä puutteita. 

10. Vaikka KKO on toimittanut jutussa pääkäsittelyn, jota kutsutaan KKO:ssa edelleen nimikkeellä "suullinen käsittely", ei juttua kuitenkaan ole ratkaistu yksinomaan pääkäsittelyssä vastaanotetun aineiston perusteella, kuten välittömyysperiaate toki edellyttäisi, vaan pääkäsittelyn jälkeen on toimitettu normaali esittelymenettely, jossa tapaus on ratkaistu esittelijän mietinnön pohjalta. Tämä kertoo nykykehityksestä jälkeenjääneestä prosessaamisesta ja sitkeästä halusta pitää tiukasti kiinni vanhoista aikansa jo eläneistä menettelytavoista. Maan ylimmällä oikeudella pitäisi toki olla olla kanttia ja uskallusta kehittää omia menettelytapojaan nykyoloja vastaavalla tavalla; laki ei sitä estäisi. 

11. Lehtitietojen mukaan Matti Nissinen palasi heti aamulla "rikospaikalle"  - rikollinen näet palaa rikospaikalle - eli VKSV:oon hoitamaan korkeaa virkaansa. Ikään kuin muina miehinä.

64. Matti Nissiselle syyte tahallisesta virkarikoksesta

                                               Kuva Hanna Leppänen/Satakunnan Kansa

1. Tänään selvisi, että valtakunnansyyttäjä Matti Nissistä vastaan nostetaan syyte tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta (RL 40:9). Asiasta tiedotti oikeuskanslerinvirasto, jossa syyteharkinta on tehty. Syytteiden nostamisesta päätti apulaisoikeuskansleri Kimmo Hakonen kansliapäällikkö Petri Martikaisen esittelystä. 

2. Matti Nissistä koskeva syyte käsitellään korkeimmassa oikeudessa. Poikkeuksellinen syyteforum perustuu lakiin eli tarkemmin sanottuna lakiin syyttäjälaitoksesta (439/2011). Sen 29 §:n mukaan valtakunnansyyttäjää ja apulaisvaltakunnansyyttäjää syytetään virkarikoksesta korkeimmassa oikeudessa. Syyttäjänä asiassa toimii saman pykälän mukaan oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies. Mainittakoon, että valtionsyyttäjää, johtavaa kihlakunnansyyttäjää, kihlakunnansyyttäjää ja apulaissyyttäjää syytetään virkarikoksesta hovioikeudessa. 

3. Siis: mitä isompi viskaali, sitä ylemmältä tasolta aloitetaan. Valtakunnansyyttäjän virkarikosforum on sikäli hieman ongelmallinen, että KKO:n ratkaisuista, toisin kuin ihmisoikeusstatuutit muistaakseni lähtökohtaisesti edellyttävät, ei voi valittaa mihinkään. Parempi vaihtoehto olisi, että myös korkeiden virkamiesten virkarikossyytteet käsiteltäisiin ensimmäisenä asteena hovioikeudessa.

4. Syytteen tarkempi sisältö selviää vasta KKO:n ensimmäisessä istunnossa, jonka ajankohta ei ole vielä tiedossa. Syytettä Matti Nissistä vastaan ajaa apulaisoikeuskansleri Kimmo Hakonen. Hänen mukaansa esitutkinnan perusteella on todennäköisiä syitä epäillä Nissisen osallistuneen esteellisenä syyttäjälaitoksen johtamisvalmennushankintojen käsittelyyn. Tiedotteen mukaan Nissinen on esitutkinnassa kiistänyt rikosepäilyn virkavelvollisuuden rikkomisesta. 

5. Esitutkinnan aikana tutkinnanjohtajan toiminut KRP:n rikostarkastaja Erkki Rossi on kertonut, että Matti Nissisen epäillään ohjanneen syyttäjälaitoksen koulutusta veljensä Deep Lead Oy -nimiseen yritykseen eli osallistuneen esteellisenä sanottua asiaa koskevien päätösten tekemiseen. Alun perin Nissistä epäiltiin astetta lievemmästä rikoksesta eli "vain" tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta (RL 40:10). Siitä voidaan lain mukaan tuomita vain sakkoa, mutta tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta voidaan tuomita myös vankeutta, enintään kuitenkin yksi vuosi.

6. Matti Nissinen kyseinen veli Vesa Nissinen on eversti, joka toimii Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen johtajana. Hän väitteli vuonna 2001 Helsingin yliopistossa kasvatustieteiden tohtoriksi (KT) syväjohtamista käsittelevälä tutkimuksellaan. Vesa on mainitun Deep Leadin yhtiön hallituksen puheenjohtajana ja omistaa enemmistön yhtiön osakkeista. 

7. Esitutkinnan mukaan syyttäjälaitokselle hankittiin koulutusta Matti Nissisen veljen yritykseltä yhteensä 74 000 eurolla. Rikosepäily koskee Matti Nissisen toimintaa vuosina 2007–2017. Virkarikosten syyteoikeuden vanhentuminen on vähintään viisi vuotta.

8. Esitutkinnasta tihkuneiden tietojen mukaan Matti Nissinen olisi toiminut varsin aktiivisesti koulutuksen hankkimiseksi veljensä yritykseltä. Hänen ei epäillä hyötyneen itse taloudellisesti eikä syyllistyneen virka-aseman väärinkäyttämiseen (RL 40:7). Vaikka Nissinen on esitutkinnassa kiistänyt esitutkinnassa syyllistyneensä rikokseen, hän on jo ennen esitutkinnan aloittamista myöntänyt julkisesti menetelleensä asiassa virheellisesti.
Nissinen on kertonut päättäneensä koulutuksen hankkimisesta Deep Lead -yritykseltä aikanaan Itä-Suomen syyttäjänvirastossa, jossa hän toimi ennen nykyistä virkaansa eli vuosina 2007-2010 johtavana kihlakunnansyyttäjänä.


9. Valtakunnan ylimmäksi syyttäjäksi Nissinen nimitettiin vuonna 2010. Hän seurasi virassa Matti Kuusimäkeä, joka hoiti sanottua virkaa vuosina 1997-2010. Valtionsyyttäjänä Matti Nissinen oli kymmenen vuotta (1997-2007). Nissinen on oikeustieteen lisensiaatti (OTL), Hänen "lisurinsa" käsitteli rikosvastuun kohdentamiseen osakeyhtiöissä liittyviä kysymyksiä. Vuonna 2015 Matti Nissinen haki Mikko Paateron jälkeen avoimeksi tullutta poliisiylijohtajan virkaan, mutta ei tullut virkaan valituksi. Hieman tämän jälkeen hän kritisoi yleisellä tasolla Suomen hyvä veli -verkostoja ja korkeiden virkojen poliittisia jakoperusteita.


10. Matti Nissinen on kiinnittänyt - samoin kuin jo edeltäjänsä "Matti I" eli Matti Kuusimäkikin - syyttäjälaitoksen äärimmäisen niukkoihin henkilöresursseihin. Mutta ihme kyllä, kahden valtakunnansyyttäjän hätähuudot eivät ole herättäneet vastakaikua poliittisissa päättäjissä ja maan hallituksessa. Toukokuussa 2016 Matti Nissinen antoi Iltalehdelle laajan haastattelun, jossa hän laajasti ja tilastotietoihin täysin perustellusti arvosteli päättäjien piittaamattomuutta syyttäjälaitoksen resurssipulasta. Nissinen totesi syyttäjälaitoksen kyseisestä kriisistä, että "tekisimme ihmeitä yhden Hornetin renkaan hinnalla". 


11. Jos Matti Nissisen katsotaan KKO:ssa syyllistyneen tahalliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen, josta syyte on siis nyt päätetty nostaa, hänet voidaan RL 40 luvun 9 §:n 2 momentissa säädettyjen edellytysten täyttyessä tuomita sakko- tai vankeusrangaistuksen lisäksi myös viralta pantavaksi. Siis siinä tapauksesa, että valtakunnansyyttäjä on syyllistynyt ko. rikokseen rikkomalla jatkuvasti tai olennaisesti virkavelvollisuutensa ja rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä. Näin myös siinä tapauksessa, että Nissiselle tuomitaan rikoksesta "vain" sakkoa, kuten todennköisesti tulee ko. tilanteessa tapahtumaan.


12. Oikeusministeriö päätti viime viikolla Matti Nissisen virasta pidättämisestä toistaiseksi eli käytännössä esillä olevan asian käsitelyn ajaksi. Nissinen itse olisi halunnut palata hoitamaan virkaansa katsoen, ettei hänen rikosepäilyllään ole vaikutusta syyttäjälaitosta kohtaan tunnettavan yleisen luottamuksen kannalta. Oikeusministeriö oli kuitenkin täysin perustellusti asiasta toista mieltä. Ministeriö katsoi, että tutkinnassa oleva rikosasia on laadultaa sellainen, että se heikentää Nissisen edellytyksiä toimia ylimpänä syyttäjänä. Ennen virasta pidättämistä Nissinen oli ollut maaliskuusta lähtien omasta pyynnöstään palkattomalla virkavapaalla. Virasta pidätetylle virkamiehelle maksetaan puolet palkasta.

13. Syyttäjän esteellisyydestä säädetään syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 26 §:ssä. Sen mukaan syyttäjä on esteellinen esimerkiksi silloin, kun hän tai hänen läheisensä on asianosainen tai asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen läheiselleen taikka jos ylipäätään on olemassa sellainen seikka, joka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.

62. Valtakunnansyyttäjä pidätetty virasta

1. Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen on "hyllytetty" eli pidätetty virantoimituksesta toistaiseksi. Asiasta päätti eilen oikeusministeriö (OM). Valtakunnansyyttäjänvirasto (VKSV), jota valtakunnansyyttäjä johtaa, kuuluu näet hallinnollisesti oikeusministeriön alaisuuteen. 

2. OM:n tiedotteen mukaan syynä hyllytyspäätökseen on Matti Nissiseen kohdistuva rikostutkinta, joka on parhaillaan syyteharkinnassa oikeuskanslerinvirastossa. Syytepäätös on lehtitietojen mukaan odotettavissa jo ensi viikolla. Rikosepäily koskee virkavelvollisuuden tahallista rikkomista tapauksessa, jossa Nissisen epäillään esteellisenä ohjanneen syyttäjälaitoksen koulutusta oman veljensä omistamaan yhtiöön (Deep Lead). Matti Nissisen veli Vesa Nissinen on ollut yhtiön hallituksen puheenjohtajana. Syyttäjälaitoksen on kerrottu hankkineen 2007-2015  yhteensä noin 74 000 eurolla syyttäjien koulutusta Deep Lead -yritykseltä.

3. Alun perin Matti Nissistä epäiltiin asian johdosta "vain" tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Esitutkinnan aikana rikosnimike on muuttunut ja koskee nyt tahalista virkarikosta. Matti Nissinen, jonka ei ole epäilty saaneen tapauksen johdosta itse hyötyä, on koko ajan kiistänyt syyllistyneensä rikokseen. Esitutkinnan alkaessa hän on tosin julkisuudessa myöntänyt olleensa asiassa esteellinen.

4. Olen käsitellyt Matti Nissistä koskevaa rikosepäilyä aiemmin jo kahdesti

- blogijuttu nro 32/23.3.2017, Valtakunnansyyttäjää epäillään virkarikoksesta
- blogijuttu nro 58/19.7.2017, Ylintä syyttäjää epäillään korruptiosta

5. Mati Nissinen jäi palkattomalle virkavapaalle maaliskuussa, kun KRP:n suorittama esitutkinta käynnistyi. Virkavapautta jatkettiin kesäkuussa niin, että se päättyy elokuun lopussa, iis tänään. Nissinen ei hakenut lisää virkavapautta, vaan olisi halunnut palata hoitamaan virkaansa. Tähän oikeusministeriö ei kuitenkaan suostunut, vaan päätti "hyllyttää" Nissinen virastaan toistaiseksi eli käytännössä asian jatkokäsittelyn ajaksi. Virasta pidätetylle virkamiehelle maksetaan puolet palkasta.

6. OM:n tiedotteen mukaan Nissisen edellytykset hoitaa valtakunnansyyttäjän virkaa rikosasian käsittelyn ajan ovat heikentyneet. Tämä on ymmärrettävä näkemys, sillä ylimmän syyttäjän viranhoito edellyttää hyvää arvostelukykyä, jota melko vakavasta virkarikoksesta epäillyltä virkamieheltä voidaan perustellusti epäillä puuttuvan.

7. Valtakunnansyyttäjän tehtäviä on Nissisen virkavapauden aikana hoitanut apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviainen. Nissisen viransijaisen nimittämisestä päättää valtioneuvoston esityksestä tasavallan presidentti. Valtioneuvoston on tarkoitus antaa sanottu esitys ensi viikolla. Selvää on, että Raija Toiviainen nimitetään valtakunnansyyttäjän sijaiseksi.

8. Matti Nissinen on tunnettu asiantuntevana, helposti lähestyttävänä ja joviaalina virkamiehenä ja syyttäjänä. On harmillista, että asiat ovat nyt ajautuneet tähän pisteeseen. Nissinen on joutunut  johtamaan syyttäjälaitosta koko ajan laitokselle kohdennettujen  aivan liian vähäisten resurssien puristuksessa. Tämä sama "tauti" on vaivannut VKSV:n ja koko syyttäjälaitoksen toimintaa siitä lähtien kuin VKSV vuonna 1998 perustettiin. Luultavasti osin tämän takia eli turhautuneena Matti Nissinen haki 2015 poliisiylijohtajan virkaa, mutta hakemus ei herättänyt vastakaikua sisäministeriössä ja valtioneuvostossa.

58. Ylintä syyttäjää epäillään korruptiosta

1. Kerroin blogijutussani 23.3.2017, että poliisi eli tarkemmin sanottuna Keskusrikospoliisi (KRP) on aloittanut esitutkinnan valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen epäillystä virkarikoksesta. Nissistä epäiltiin tuolloin tuottamukselllista virkavelvollisuuden rikkomisesta, koska hän oli osallistunut esteellisenä syyttäjälaitoksen koulutushankintoja koskeviin päätöksiin.

Blogikirjoitus n:ro 32/23.3.107 Valtakunnansyyttäjää epäillään virkarikoksesta

2. Syyttäjälaitos oli hankkinut vuosina 2007–2015 yhteensä yli 74 000 eurolla koulutusta Deep Lead -yritykseltä, jossa Matti Nissisen veli Vesa Nissinen on hallituksen puheenjohtajana ja yhtiön osake-enemmistön omistaja. Matti Nissisen ei epäilty saaneen hankinnoista hyötyä, vaan hänen epäiltiin olleen asiassa eli koulutushankinnoissa "vain" huolimaton. 

3. Matti Nisinen hakeutui esitutkinnan käynnistyttyä oma-aloitteisesti virkavapaalle. Virkavapautta hänelle myönnettiin aluksi toukokuun loppuun, sillä tutkinnanjohtajana toiminut rikostarkastaja Erkki Rossi arvio tuolloin, että esitutkinta saataisiin siihen mennessä suoritetuksi. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan esitutkinta jatkui kesäkuussa, jolloin Matti Nissinen haki oikeusministeriöltä virkavapautensa pidentämistä.

4, Matti Nissinen myönsi maaliskuun lopulla, että hänen menettelynsä oli ollut virheellistä. Hän sanoi jättävänsä "muiden" päätettäväksi, onko kyseessä rikos. Jo tuolloin oli ilmeistä, että Nissinen tulee kiistämään syyllisyytensä virkarikokseen. Nissinen näet totesi, että  hallinnollinen menettelyvirhe ja virkarikos ovat kaksi eri asiaa. 

5. Blogikirjoituksessa 23.3. olin sitä mieltä, että Matti Nissinen on täytynyt OTL-tutkinnon suorittaneena korkea-arvoisena virkamiehenä ja valtakunnan ylimpänä syyttäjänä jo alun perin tietää, että hän on ollut esteellinen, samoin kuin ymmärtää, että esteellisyys saattaa johtaa virkasyytteeseen, jos tapaus tulisi ilmi. 

6. Tänään on uutisoitu, että poliisi on saanut esitutkinnan valmiiksi ja että asia siirtyy KRP:ltä oikeuskanslerille, joka lain mukaan suorittaa tällaisessa virkarikosasiassa syyteharkinnan. 

7. Tänään on myös kerrottu, että Matti Nissistä koskeva rikosepäilty on koventunut, sillä häntä epäillään nyt tahallisesta eikä ainoastaan tuottamuksellisesta virkarikoksesta, kuten alun perin oli asian laita. Tämä seikka saattaa vaikuttaa myös syyteoikeuden vanhentumisasiaan, koska tahallisen virkarikoksen vanhentumisaika on pidempi kuin tuottamuksellisen rikoksen. Tutkinnanjohtaja Erkki Rossin mukaan rikosnimikkeen muutos johtuu asiassa saadusta selvityksestä, asiakirjanäytöstä ja todistajakuulemisista. Nissinen on esitutkinnassa kiistänyt syyllistyneensä rikokseen. 

8. Oikeuskanslerivirastosta on kerrottu, että Nissistä koskeva syyteharkinta pyritään saattamaan valmiiksi alkusyksyn aikana. Tilanne oikeuskanslerinvirastossa on hieman erikoinen ja outo, sillä oikeuskansleriksi reilu kuukausi sitten nimitetty alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti ottaa viran vastaan vasta ensi vuoden alussa. Virastossa ei ole myöskään alkuperäistä apulaisoikeuskansleria, sillä ko. tehtävää hoitanut Mikko Puumalainen on virasta virkavapallaa ja hoitaa KHO:ssa ma. oikeusneuvoksen virkaa. Oikeuskanslerin sijaiseksi eli pätkäkansleriksi vuoden loppuun asti on nimitetty apulaisoikeuskanslerin virkaan Mikko Puumalaisen virkavapauden ajaksi nimitetty Risto Hiekkataipale. Apulaisoikeuskansleriksi on nimitetty vuoden loppuun asti OKa-viraston kansliapäällikkö Kimmo Hakonen. Hakosen sijaan kansliapäälliköksi puolestaan on nimitetty vuoden loppuun OKa-viraston osastopäällikkö, OTL Petri Martikainen, joka toimii myös apulaisoikeuskanslerin sijaisena. Miltä nämä järjestelyt vaikuttavat ulkopuolisen näkökulmasta, selvältä vai epäselvältä? Väliäkö sillä, sillä näillä mennään vuoden loppuun asti.

9. Luulisin, että OKa-virastossa varsinaisen syyteharkinnan suorittavat yhdessä apulaisoikeuskansleri Kimmo Hakonen (56) ja kansliapäällikkö Petri Martikainen (45). Luotan siihen, että tehtävä tulee asianmukaisesti ja hyvin hoidetuksi, sillä molemmat virkamiehet ovat perehtyneet hyvin rikos- tai prosessioiketeen ja kumpikin on sitä paitsi valmistunut juristiksi Lapin yliopistosta.  Martikainen on toiminut uransa alkuvaiheessa syyttäjänä ja Kimmo Hakosella puolestaan on vankka poliisijohtajan tausta. Myös oikeuskansleriksi nimitetty OTT Tuomas Pöysti on Lapin yliopiston kasvatteja.

10. Miten mahtaa käydä Matti Nissiselle ja hänen viranhoidolleen VKSV:ssa? Kuten HS:n oikeustoimittaja Susanna Reinboth on tänään kolumnissaan arvoinut, tilanne näyttää Nissisen kannalta pahalta. Toteaisin, että ei vain pahalta, vaan varsin pahalta, sillä maan ylimpään syyttäjään ja syyttäjälaitoksen päällikköön kohdistuva epäily tahallisesta virkarikoksesta on koko syyttäjälaitoksen uskottavuuden kannalta todella synkeä asia. Valtakunnansyyttäjä on kaikkien syyttäjien esimies, jolla on sangen tärkeä rooli myös kriminaalipoliittisena linjanvetäjänä.

11. Matti Nissinen myönsi jo ennen esitutkinnan aloittamista, että hänen harkintakykynsä on asiassa pettänyt. Näin on käynyt, eikä tapauksessa ole suinkaan kyse pelkästään hallinnollisesta menettelyvirheestä, vaan virkavelvollisuuden tahallisesta tai ainakin tuottamuksellisesta rikkomisesta, siis virkarikoksesta ja selkokielellä ilmaistuna korruptiosta. Susannan Reinbothin tietojen mukaan Matti Nissinen on toiminut  hyvin aktiivisesti ko. koulutuksen hankkimiseksi veljensä yritykseltä, vaikka hänen työtoverinsa olivat varoitelleet häntä esteellisyydestä. Tämä seikkaa viittaisi Nissisen piittaamattomuuteen. Se, ettei Nissisen ole näytetty saaneen taloudellista hyötyä menettelynsä johdosta, ei ole lieventävä seikka. Hyötyä on monenlaista, eikä hyötyä aina viedä kirjoihin ja kansiin, vaikka sitä olisi saatu.

12. Kuten Susanna Reinboth tänään toteaa, valtakunnansyyttäjänvirastossa hoidetaan yhteiskunnan kannalta merkittävimmät rikosasiat. Korruptioon liittyvien rikosepäilyjen käsitteleminen ja syyteharkinnan tekeminen kuuluu siten viraston ydintehtäviin. Matti Nissisen tapauksen takia koko viraston uskottavuus voi joutua sangen kyseenalaiseen valoon, jos Nissinen jatkaa virassaan. Jos ylin syyttäjä ei tunnista ja myönnä omaa korruptioon viittaavaa käyttäytymistään, voidaan perustellusti epäillä, ettei hän näe tässä suhteessa ongelmia myöskään muiden ja mahdollisesti korkeassa asemassa olevien henkilöiden vastaavanlaisessa menettelyssä. 

13. Jos syyte nostetaan, Matti Nissinen harkinnee vakavasti, voiko hän enää jatkaa valtakunnansyyttäjän virassaan. 

32. Valtakunnansyyttäjää epäillään virkarikoksesta

                     Nissinen harrastaa kalastusta ja kirkkovenesoutua

1. Keskusrikospoliisi (KRP) tiedotti tänään, että se on aloittanut esitutkinnan valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen toimista syyttäjälaitoksen koulutushankintojen tiimoilta. Nissisen epäillään osallistuneen esteellisenä syyttäjien johtamiskoulutushankintoja koskeviin päätöksiin yhtiöltä, jossa valtakunnansyyttäjän veli on ollut hallituksen puheenjohtaja. Syyttäjälaitoksen hankinnat ovat yhteismäärältään noin 74 000 euroa ja ajoittuvat vuosille 2007-2015.

2. KRP:n julkaiseman tiedotteen mukaan Nissistä koskeva rikosepäily tuli poliisin tietoon julkisuudessa esitettyjen tietojen sekä Poliisihallitukselle tehdyn tutkintapyynnön perusteella. Asiassa on tehty maaliskuun alussa ensin esitutkintaa edeltävä esiselvitys, jonka perusteella valtakunnansyyttäjää on syytä epäillä tuottamuksellista virkavelvollisuuden rikkomista, sanotaan tiedotteessa.

3. Syyttäjälaitos on hankkinut vuosina 2007–2015 yhteensä yli 74 000 eurolla koulutuksia Deep Lead -nimiseltä yritykseltä, jossa Matti Nissisen Nissisen veli Vesa Nissinen on hallituksen puheenjohtajana. Ko. yhtiön perustajiin kuuluva Vesa Nissinen on Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen johtajana toimiva eversti. Hän on ollut aikaisemmin Puolustusvoimien komentajan erityisavustajana. 

4. Matti Nissisen ei epäillä saaneen hankinnoista hyötyä, vaan hänen epäillään olleen esteellisyysarvioinnin suhteen huolimaton. Häntä epäillään tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Matti Nissisen menettely osallistua kyseisiä hankintoja koskevaan päätöksentekoon on mitä ilmeisimmin hyödyttänyt hänen veljensä omistamaa ja johtamaa yhtiötä.

5. Suomen Kuvalehdelle (SK) helmikuussa antamassaan haastattelussa Matti Nissinen kertoo avoimesti, mistä tapauksessa on kyse. Hän oli käynyt veljensä yhtiön johtamiskoulutuksessa vuonna 2007 ollessaan valtionsyyttäjän virassa. Koulutuksen käytyään Matti siirtyi Itä-Suomen syyttäjänviraston johtavaksi kihlakunnansyyttäjäksi, jossa tehtävässä hän toimi vuoteen 2010, jolloin hänet nimitettiin kaikkien syyttäjien esimiehenä toimivaksi valtakunnansyyttäjäksi. Itä-Suomen johtavana syyttäjänä Matti hoiti asiat niin, että myös viraston apulaispäälliköt ja hallintosihteeri kävivät Deep Leadin koulutuksessa.

6. Suomen Kuvalehdelle Matti Nissinen myönsi auliisti, että hän oli edellä mainitulla tavalla toimiessaan tehnyt virhearvioinnin, sillä hän oli ko. tilanteessa ollut "ilman muuta esteellinen" ja että "juristina minun olisi pitänyt ymmärtää, että siinä syntyi jääviystilanne".  Nissinen kertoi, että hän oli ollut "liian innostunut johtamisen kehittämisestä", jolloin esteellisyysnäkökohdat jäivät huomioimatta. Nissinen totesi nyt, että hänen ollessaan virassa Itä-Suomessa edellä mainitut koulutukseen osallistumiset olisi pitänyt pyörittää valtakunnansyyttäjänviraston (VKSV) kautta, jolloin hänellä ei olisi ollut asiassa roolia.

7. Valtakunnansyyttäjäksi tultuaan Matti Nissinen oli, kuten hän on itse SK:lle kertonut, innostanut myös VKSV:n johtavia viranhaltijoita suoritamaan Deep Leadin johtamiskoulutuksen. VKSV:n ilmoituksen mukaan Deep Lead -valmennusta on vuosina 2012-2016 annettu viraston entisen johtoryhmän jäsenille sekä eri syyttäjänvirastoille niin, että koulutus on maksanut kaikkiaan 46 136,09 euroa. Päätökset koulutukseen osallistumisesta oli VKSV:n osalta tehnyt apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske, mutta Nissinen myöntää osallistuneensa asian käsittelyyn. 

8. Suomen Kuvalehden numerossa 27.2. kerrotaan, että Vesa Nissinen ja kahden muuan henkilön kirjoittamassa teoksessa "Syväoppimisesta syväjohtamiseen", joka ilmestyi vuonna 2015,  Matti Nissinen on kuvaillut useassa kohdassa johtamiseen liittyviä teemoja. Deep Leadin koulutukseen on osallistunut useita päällikkötason syyttäjiä VKSV:sta sekä esimerkiksi Helsingin, Länsi-Uudenmaan ja Itä-Suomen syyttäjänvirastoista. Osanottajien kokemukset koulutuksen tasosta ovat vaihdelleet. Jotkut  syyttäjät ovat pitäneet saamaansa koulutusta hyvänä, mutta toisaalta ja etenkin Helsingin syyttäjävirastossa on esitetty voimakasta arvostelua ko. koulutusta kohtaan. "Täyttä roskaa", tokaisi eräs valmennuksessa ollut syyttäjä omana mielipiteenään.

9. Matti Nissinen sanoo kuulleensa Krp:n käynnistämästä esitutkinnasta eilen keskiviikkona. Aiemmin tekemänsä päätöksen mukaisesti hän haki saman tien oikeusministeriöltä virkavapautta. Nissinen myöntää, että hänen menettelynsä on ollut virheellistä. Hän jättää muiden päätettäväksi, onko kyseessä rikos.”Totean, että hallinnollinen menettelyvirhe ja virkarikos ovat kaksi eri asiaa”, Nissinen sanoo.

10. Matti Nissinen vakuuttaa, että hän on julkisuudessakin kertonut kaiken, mitä hän asiasta tietää. Hän korostaa, että epäselvät koulutushankinnat koskevat  ainoastaan VKSV:a ja Itä-Suomen syyttäjänvirastoa. Muut syyttäjänvirastot ovat päättäneet omasta koulutuksestaan itsenäisesti. ”Olen valmis auttamaan kaikin tavoin esitutkinnan edistymistä. On tärkeää, että asiasta selvitetään eikä tästä tule syyttäjälaitokselle mainehaittaa, kun minun henkilökohtaisia menettelyjä selvitetään.”

11. Matti Nissinen on hakenut virkavapautta toukokuun loppuun asti. Tutkinnanjohtajana asiassa on KRP:n rikostarkastaja Erkki Rossi, joka on juristi itsekin. Hän arvioi, että asian esitutkinta saadaan valmiiksi toukokuun loppuun mennessä.

12. Matti Nissinen puolustelee asian ilmitulon jälkeen menettelyään sillä, että hän on "koulutusmyönteinen ja kehittämishaluinen ihminen".  Nissinen SK:lle 27.2.2017: "Siinä tapahtuu uskoon tulemiseen verrattava kokemus, kun vuorovaikutuskäyttäytymistä koskevassa tutkimuksessa tulee itse syvällisen oivalluksen äärelle. En pysty pitämään sisälläni sellaista uskoon tulemista, kun keskusteluun tulee vaikkapa johtamisvalmennus. Olen ehkä laajemmin ajatellen tästä viasta johtuen nyt tässä tilanteessa".

13. Höpö höpö, seli seli ja katin kontit, sanon minä! Tuollainen puhe on turhaa jälkiviisastelua ja -puolustelua. Valtakunnan ylin syyttäjä on tiennyt ja ymmärtänyt, hänen olisi kaiken järjen mukaan ainakin pitänyt ymmärtää, että hän on ollut mainitussa tilanteessa hallintolain 28 §:n nojalla selvääkin selvemmin esteellinen. En siten usko, että Nissisen harkintakyky olisi ko. asiassa pettänyt niin pahasti, ettei hän olisi tajunnut olleensa esteellinen. Tapaus haiskahtaa korruptiolta.

14. Täytyykin hieman ihmetellä KRP:n julkaisemaa lyhyttä tiedotetta, jossa kahteen otteeseen korostetaan, että Matti Nissistä epäillään ainoastaan huolimattomuudesta ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Minusta esitutkinnassa tulisi kyllä selvittää, onko tapauksessa ollut kyse todellakin vain huolimattomuudesta, vai voitaisiinko Nissisistä epäillä tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Vaikka Nissinen ei ole itse hyötynyt menettelystään, siitä ovat hyötyneet hänen veljensä ja tämän johtama ja omistama yhtiö.

15. Asian selvittäminen ei saisi jäädä pelkästään esitutkinnan varaan, vaan KRP:n tulee saattaa Nissisen epäilty virkarikosasia syyteharkintaan. Syyteharkinnan tekee tässä tapauksessa oikeuskansleri. Jos virkasyyte nostetaan, asia käsitellään suoraan korkeimmassa oikeudessa. Syyttäjänä jutussa toimii joko oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies.

16. 61-vuotias Matti Nissinen on toiminut erilaisissa syyttäjän viroissa vuodesta 1982 lähtien, siis 35 vuoden ajan. Hän on koulutukseltaan oikeustieteen lisensiaatti. Kaksi vuotta sitten toukokuussa Nissinen haki poliisiylijohtajan virkaa, muttei tullut valituksi. Lokakuussa 2015 Nissinen kritisoi Yle Uutisille Suomen hyvä veli -verkostoja ja tapaa täyttää korkeita virkoja poliittisin perustein. Matti Nissinen on, samoin kuin edeltäjänsä "Matti I" eli valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki virassa ollessaan, napissut julkisuudessa syyttäjälaitoksen niukoista henkilöresursseista, joka on johtanut syyteharkintojen toistuviin viivästymisiin.

17. Matti Nissinen on pitänyt VKSV:n kotisivulla julkaistavaa Rysän päältä -blogia vuodesta 2012 alkaen. Viime vuoden lokakuussa Nissinen julkaisi blogikirjoituksen otsikolla "Vain eettisesti vahva voi menestyä". Siinä Matti pohtii mm. sitä, miten tärkeää jokaisen - myös syyttäjien - olisi havahtua riittävän usein pohtimaan arkityönsä käytänteitä ja tilanteita myös eettisestä näkökulmasta. Tulisiko minun alkaa toimia jollakin tavalla toisin? Millaisen esimerkin annan? Syyttäjälaitoksella on, Matti Nissinen kirjoittaa, aivan erityinen asema ja tehtävä oikeusvaltiossa. Elämme luottamuksesta. Epäeettinen toiminta rapauttaa luottamusta meihin ja on syvässä ristiriidassa syyttäjälaitoksen yhteiskunnallisen aseman kanssa, Nissinen jatkaa.

18. Miten tulisi toimia nyt, kun syyttäjien etiikan merkitystä korostanut Matti Nissinen, valtakunnan ylin syyttäjä, on itse jäänyt kiinni todella "rysän päältä".? Mitä hänen täydellisen välinpitämätön suhtautumisensa esteellisyyssäännöksiin kertoo harkintakyvyn pettämisen lisäksi miehen omasta etiikasta ja miltä valtakunnansyyttäjän kiinni jääminen ko. säännösten rikkomisesta vaikuttaa koko syyttäjälaitoksen nauttiman luottamuksen kannalta? Tätä Nissisen kannattaisi vakavasti pohtia, vaikkei virkasyytettä nostettaisikaan. Voiko hän enää jatkaa korkeassa virassaan ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut? Vai tulisiko hänen väistyä sivuun 35 vuotta syyttäjän tehtävissä toimittuaan. 

19. Itse suosittelisin Matille jälkimmäistä vaihtoehtoa. Minusta hänellä ei ole aivan uskomattomalta vaikuttavan "kuprunsa" takia enää sitä uskottavuutta ja luottamusta, jota valtakunnansyyttäjä työssään ehdottomasti tarvitsee. Kun Matti on kertomansa mukaan henkeen ja vereen "koulutusmyönteinen ja kehittämishaluinen" ihminen, hän voisi aivan hyvin siirtyä veljensä Vesan johtaman Deep Lead -yhtiön palvelukseen. Huipulle tähtäävät, mutta kovapäiset virkamiehet ja poliitikot tarvitsevat myös ilmeisesti jatkossa koulutusta ja valmennusta "syväjohtamisesta", mitä se sitten tarkoittaneekin.