1. A oli huutanut asunnossaan tappouhkauksia poliisiksi tietämälleen naapurilleen B:lle. Tämän jälkeen A oli mennyt B:n asunnon ovelle, jolloin B oli avannut oven ja ottanut A:n hallintaotteeseen ja lähtenyt kuljettamaan tätä pois. A oli rimpuillut vastaan, ja B oli saanut vammoja eli reiteensä mustelmia.
2. Syyttäjä vaati Satakunnan käräjäoikeudessa A:lle rangaistusta virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta (RL 16 luku 1 §). B yhtyi syyttäjän rangaistusvaatimukseen.
3. Käräjäoikeus katsoi tuomiossaan 31.10.2019 A:n syyllistyneen virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen ja tuomitsi hänet siitä ja kolmesta muusta rikoksestsa yhteiseen 9 kuukauden vankeusrangaitukseen.
4. A valitti tuomiosta Vaasan hovioikeuteen ja vaati syytteen hylkäämistä.
5. Hovioikeus hylkäsi 15.10.2020 antamallaan tuomiolla syytteen virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta sekä alensi A:lle muista hänen syykseen luetuista rikoksista tuomitun yhteisen vankeusrangaistukseen 30 päivään. Hovioikeus totesi perusteluissaan mm., että B oli ollut vapaalla poliisin virkatehtävistään ja ettei "näissä olosuhteissa" ollut perusteltua syytä katsoa, että A oli B:n hallintaotetta ja kuljetusta vastustaessaan syyllistynyt virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen.
6. KKO myönsi B:lle valitusluvan. B vaati valituksessaan että A:n syyksi luetaan mainittu virkamiehen väkivaltainen vastustaminen ja että A:lle tuomittua yhteistä rangaistusta korotetaan. A vaati vastauksessaan, että B:n valitus hylätään.
7. KKO katsoi tuomiossaan, että vapaa-aikaansa viettämässä ollut poliisimies B ei ollut suorittanut julkisen vallan käyttöä sisältävää virkatointa; KKO viitasi tässä kohtaa poliisin hallinnosta annetun lain 15 c §:n 3 momenttiin. B:n menettelyä vastustanut A ei ollut siten syyllistynyt virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen.
KKO:n julkaisema ratkaisuseloste
https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/kko202210.html
8. Selvä tapaus. Vapaa-ajalla kotonaan järjestyksen ylläpitoon ryhtynyt poliisi B ei käyttänyt julkista valtaa, joten häntä vastustellut A ei voinut syyllistyä virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen. B:n ei olisi kannattanut lähteä retuuttamaan oven takana häriköinyttä A:ta pois rappukäytävästä, vaan pysytellä asunnossaan ja soittaa virkatehtävissä ollut poliisipartio paikalle A:ta rauhoittelemaan.
