293. Rikoksen johdosta tapahtuva luovuttaminen. Suhteellisuusperiaate. Säilöön ottaminen. KKO 2022:29

1. Helsingin käräjäoikeus oli 24.2.2022 hylännyt syyttäjän vaatimuksen Viron kansalaisen A:n luovuttamisesta Puolaan syytetoimenpiteitä varten ja kumonnut A:lle määrätyn matkustuskiellon lausumatta syyttäjän vaatimuksesta A:n pitämisestä säilössä, kunnes päätös on tullut lainvoimaiseksi. Käräjäoikeus oli katsonut luovuttamisen kokonaisuutena arvioiden suhteellisuusperiaatteen vastaiseksi. 

2. KKO myönsi syyttäjälle valitusluvan, Syyttäjä vaati valituksessaan, että käräjäoikeuden päätös kumotaan ja A luovutetaan Puolaan syytetoimenpiteitä varten.Lisäksi syyttäjä vaati, että Amäärätään säilöön otettavaksi luovuttamisen täytäntöönpanon turvaamiseksi. A vaati vastauksessaan valituksen hylkäämistä. Hän vastusti syyttäjän säilöön ottamista koskevaa vaatimusta. 

3. KKO katsoi päätöksestä tarkemmin ilmenevillä perusteilla, että suhteellisuusperiaatetta ei voitu pitää perusteena kieltäytyä luvuttamisesta toiseen EU-jäsenvaltioon. KKO määräsi A:n luovutettavaksi Puolaan syytetoimenpiteitä varten. KKO katsoi, että sillä oli EU-luovuttamislain nojalla toimivalta tutkia syyttäjän valituksessaan esittämä säilöön ottamista koskeva vaatimus. A määrättiin säilöön otettavaksi luovuttamisen täytäntöönpanon turvaamiseksi. EU-luovuttamisL 5 § 2 mom, 33 § 2 mom ja 42 §. 

4. KKO:n julkaisema ratkaisuseloste

https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/kko202229.html

44. Hovioikeus tuomitsi kolme tuomaria virkarikoksesta

1. Helsingin hovioikeus on tuomitsi Helsingin käräjäoikeuden entisen laamannin Eero Takkusen ja kaksi osaston johtajana toiminutta käräjätuomaria eli Jaana Niemitalon ja Jouko Räsäsen saamaan varoitukseen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Metsälän säilöönottoyksikön johtajaan kohdistetun virkasyytteen hovioikeus sitä vastoin hylkäsi.

2. Hovioikeudessa virkasyytteitä ajoi valtionsyyttäjä Jorma Äijälä eduskunnan oikeusasiamiehen Petri Jääskeläisen 31.10.2016 antaman syytemääräyksen mukaisesti. Olen kertonut oikeusasiamiehen syytemääräyksestä blogikirjoituksessa 17.11.2016 numero 12.  

3. Asiassa oli arvioitavana, oliko säilöönotettavaksi määrättyjen ulkomaalaisten asioiden käsittelyssä menetelty virheellisesti tilanteissa, joissa säilöönotettu oli määrätty väliaikaisesti pidettäväksi erillään muista säilöönotetuista. Tällöin säilöönottoyksikön johtajan on lain mukaan tullut tehdä ilmoitus erillään säilyttämisestä käräjäoikeudelle. Helsingin käräjäoikeudessa oli noudatettu vuodesta 2002 lukien vakiintunutta toimintatapaa, jonka mukaan käräjäoikeuteen saapuneita erillään säilyttämistä koskevia ilmoituksia ei käsitelty erikseen.

4. Syytteen mukaan säilöönottoyksikön johtaja, käräjäoikeuden laamanni ja kaksi osaston johtajaa olivat huolimattomuudestaan rikkoneet virkavelvollisuuksiaan. Säilöönottoyksikön johtajan olisi tullut selvittää, miksi hänen 22.7.2006-28.4.2015 tekemiään 107 erillään säilyttämistä koskevaa ilmoitusta ei ollut käräjäoikeudessa otettu käsiteltäväksi. Laamannin osalta syyte koski aikaa 1.1.2008-30.4.2015 ja hänen katsottiin laiminlyöneen valvoa, että erillään säilyttämistä koskevat asiat tulivat käräjäoikeudessa lain vaatimalla tavalla käsitellyiksi. Osaston johtajien katsottiin omina toimikausinaan laiminlyöneen järjestää osaston toiminta siten, että sanotut asiat tulivat lain vaatimalla tavalla käsitellyksi. Kaikkiaan käräjäoikeuteen oli ajalla 1.1.2008-28.4.2015 tullut 223 ilmoitusta erillään säilyttämisestä. 

5. Vastaajat kiistivät pontevasti syyllistyneensä virkavelvollisuuksiensa rikkomiseen. Asiassa on kuultu vastaajien lisäksi todistajia ja esitetty runsaasti kirjallista todistusaineistoa. Hovioikeus on toiminut ripeästi, sillä asian otettiin joutuisasti käsiteltäväksi eikä sen pääkäsittelyssäkään vatuloitu; pääkäsittely kesti vain kaksi päivää (9. ja 10.3.2017). Hyvin perusteltu tuomio saatiin jo noin kahden kuukauden kuluttua pääkäsittelyn päättymisestä.

6. Hovioikeus totesi tuomionsa perusteluissa, että asiaan sovellettavien säännösten perusteella käräjäoikeuden olisi tullut ottaa erillään säilyttämistä koskevat ilmoitukset käsiteltäväksi neljän vuorokauden kuluessa erillään säilyttämisen alkamisesta. Kun näin ei ollut tehty, käräjäoikeudessa noudatettu menettely oli virheellinen. 

7. Hovioikeus on puntaroinut ratkaisunsa perusteluissa syyllisyyskysymystä jokaisen vastaajan osalta erikseen varsin seikkaperäisesti ja pr et contra -metodin edellyttämällä tavalla. Hovioikeuden tuomio käsittää 40 sivua. Hovioikeuden kokoonpanon puheenjohtaja toimi hovioikeudenneuvos Timo Ojala - hän on valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi Lapin yliopistosta - ja muina jäseninä hovioikeudenneuvokset Arja Mäki ja Heikki Rautiola. Ratkaisu on yksimielinen.

Hovioikeuden antama tiedote

8. Tuomion mukaan asiassa oli monia seikkoja, jotka vaikuttivat siihen että virheellinen menettelytapa ei ollut tosiasiassa tullut laamannin ja osaston johtajien tietoon. Menettelytapa oli jo vuodesta 2002 alkaen eli ennen laamannin tai osaston johtajien toimikausia vakiintunut pakkokeinoasioita käsittelevien tuomareiden keskuudessa. Pakkokeinokanslian toiminta asioiden valmistelussa oli verrattain itsenäistä, eivätkä laamannin tai osaston johtajan päivittäiset työtehtävät liittyneet sen toimintaan. Menettelytapaan ei ollut kiinnitetty huomiota säilöönottoyksikköön tai käräjäoikeuteen aikaisemmin tehdyissä tarkastuksissa. Myöskään säilöönotetut tai heidän avustajansa eivät olleet kiinnittäneet huomiota siihen, että erillään säilyttämistä koskevissa asioissa ei jär- jestetty käsittelyjä.

9. Toisaalta laamannin ja osaston johtajien huolellisuusvelvollisuutta korosti hovioikeuden mukaan se, että säilöönotetun erillään säilyttäminen oli toimenpide, joka rajoitti säilöönotetun vapautta entisestään. Tästä johtuen erillään säilyttämistä koskevien päätösten tuomioistuinkontrollia oli pidettävä tärkeänä erityisesti säilöönotetun perustuslaissa ja Eu- roopan ihmisoikeussopimuksessa turvattujen oikeuksien takaamiseksi. Hovioikeus kiinnitti huomiota myös siihen, että pakkokeinoasioiden valmistelu oli käräjäoikeudessa hyvin pitkälti kanslian vastuulla, mikä lisäsi osaltaan laamannin ja osaston johtajien valvontavastuuta. Laamannilla ja osaston johtajilla olisi ollut mahdollisuus havaita erillään säilyttämistä koskevissa asioissa vallinnut virheellinen toimintatapa. 

10. Hovioikeus katsoi laamannin ja osaston johtajien syyllistyneen tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Rikosta ei hovioikeuden mukaan voitu pitää vähäisenä. Hovioikeus tuomitsi kunkin tuomarin saamaan rangaistuksena varoituksen. Se on lievin rangaistus, joka virkarikoksesta voidaan langettaa. Syyttäjä oli vaatinut laamannille rangaistukseksi varoitusta ja käräjätuomareille sakkoa, mikä ero vaikuttaa hieman omituiselta. Tuomarit olivat vaatineet, että heidät jätetään rangaistukseen tuomitsematta.

11. Säilöönottoyksikön johtaja oli ensimmäisiä erillään säilyttämistä koskevia päätöksiä tehdessään ollut yhteydessä käräjäoikeuteen ja selvittänyt menettelytapaa muutoinkin. Johtaja oli saanut käräjäoikeudesta yksiselitteisen vastauksen, jonka mukaan erillistä käsittelyä ei järjestetä. Hovioikeus katsoi, että johtajalta ei voitu perustellusti vaatia, että hän tällaisen ilmoituksen käräjäoikeudesta saatuaan olisi ryhtynyt vielä tekemään muita selvityksiä. Tämän vuoksi hovioikeus hylkäsi syytteen säilöönottoyksikön johtajan osalta.

12. Kolmelle tuomarille virkasyytteet

1. Eilen julkaistun tiedotteen mukaan Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on 31.10.2016 määrännyt syytteen nostettavaksi kolmea Helsingin käräjäoikeuden tuomaria ja yhtä Helsingin eli Metsälän säilöönottoyksikön virkamiestä vastaan tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Syyte perustuu siihen, että käräjäoikeus ei ollut ryhtynyt toimenpiteisiin käsittelyn järjestämiseksi säilöön otettujen ulkomaalaisten erillään säilyttämistä koskevien ilmoitusten johdosta.

2. Säilöönottoyksikön johtaja voi laissa säädetyillä turvallisuuteen liittyvillä perusteilla päättää, että säilöön otettu ulkomaalainen pidetään erillään muista säilöön otetuista. Tästä säädetään säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä annetun lain (116/2002) 12 §:ssä. Koska päätös lisää ulkomaalaisen vapaudenriiston astetta, käräjäoikeuden on lain mukaan otettava asia käsiteltäväksi viipymättä ja viimeistään neljän vuorokauden kuluttua erillään säilyttämisen alkamisesta. Tästä puolestaan säädetään ulkomaalaislain 124 §:ssä. Käräjäoikeus käsittelee asian yhden jäsenen kokoonpanossa.

3. Asiassa toimitetun esitutkinnan perusteella vuosien 2006 ja 2015 välisenä aikana säilöönottoyksiköstä oli lähetetty käräjäoikeuteen yhteensä 246 ilmoitusta erillään säilyttämisestä. Käräjäoikeus ei kuitenkaan ollut ryhtynyt toimenpiteisiin tuomioistuinkäsittelyn järjestämiseksi yhdessäkään tapauksessa.

4. Asia tuli tiedotteen mukaan ilmi, kun oikeusasiamies teki tarkastuksen säilöönottoyksikköön joulukuussa 2014. Oikeusasiamies määräsi maaliskuussa 2015 asian esitutkintaan, jonka toimitti Poliisihallituksen määräyksestä Hämeen poliisilaitos. Esitutkinta-aineisto saapui oikeusasiamiehen syyteharkintaan kesäkuussa 2016.

5. Syytemääräyksen ja esitutkinta-aineiston tarkempi sisältö pidetään lain nojalla salassa asian tuomioistuinkäsittelyn alkamiseen asti. Syyte nostetaan Helsingin hovioikeudessa ja sitä tulee ajamaan valtakunnansyyttäjän määräämä valtionsyyttäjä.

6. Tuomareita koskevat virkasyyteteasiat ovat Suomessa sangen harvinaisia. Kuka tahansa ei voi vaatia tuomarille rangaistusta virkarikoksesta, vaan tuomarin voi määrätä syytteeseen vain  oikeuskansleri tai oikeusasiamies. Virkasyytettä ajaa valtakunnansyyttäjän tehtävään määräämä valtionsyyttäjä. Tuomarin virkasyyteforum on hovioikeus.

7. Oikeusasiamiehen julkistamassa tiedotteessa, jonka otsikkona on syytemääräys, kiinnittää huomiota mm. se, että siinä puhutaan, ei käräjätuomareista, vaan yleensä tuomareista. Tämä saattaa tarkoittaa sitä, että oikeusasiamiehen syytemääräys koskisi myös käräjäoikeuden päällikkötuomaria eli laamannia. Kun tekoaika ajoittuu vuosien 2006 ja 2015 väliselle ajalle, syytemääräys ei tässä tapauksessa koskisi kuitenkaan käräjäoikeuden nykyistä laamannia, vaan hänen edeltäjäänsä.

Oikeusasiamiehen syytemääräys