1. Uusi tuomioistuinlaki tuli voimaan 1.1.2017. Laki koskee kaikkia tuomioistuimia, eli yleisten tuomioistuinten ohella myös hallinto- ja erityistuomioistuimia, ja sisältää yleiset säännökset tuomioistuimista ja tuomareista.
2. Uuden lain myötä eräät virkanimikkeet on lakkautettu ja ne ovat siirtyneet siten oikeushistoriaan. Virkanimikkeistä ovat poistuneet esimerkiksi hovioikeudenlaamannin ja vakuutusoikeuden laamannin nimikkeet. Hovioikeuden viskaalin ja asessorin nimikkeet ovat muuttuneet hovioikeuden esittelijäksi. Tämä on hieman ikävää erityisesti viskaalin nimikkeen osalta, sillä se on ollut käytössä jo varsin kauan, ainakin 50-luvulta lähtien.
3. Tuomioistuinlain 18 luvun 1 §:n mukaan hovioikeudessa, hallinto-oikeudessa, markkinaoikeudessa, työtuomioistuimessa ja vakuutusoikeudessa voi olla koulutustarkoituksessa määräajaksi täytettäviä asessorin virkoja, joihin nimitetään kolmeksi vuodeksi. Nimitystä voidaan erityisestä syystä jatkaa enintään kahdella vuodella. Aiemmin asessori on ollut hovioikeuden osaston virassa vanhin esittelijä.
4. Asessoriksi nimitettävän tulee täyttää tuomarin yleiset kelpoisuusvaatimukset, joista säädetään tuomioistuinlain 10 luvun 1 §:ssä. Muutoin asessorin virat ovat kaikkien lakimiesten haettavissa, eli järjestelmä on periaatteessa avoin. Asessoreiksi nimitettäviltä edellytetään kuitenkin vähintään kolmen vuoden kokemusta tuomarin, tuomioistuimen esittelijän tai valmistelijan, syyttäjän, asianajajan tai oikeusavustajan tehtävästä taikka muusta sellaisesta lakimiestehtävstä, jonka voidaan katsoa antavan valmiuksia tuomarin tehtävään; tuomioistuinharjoittelun suorittamista ja varatuomarin arvonimeä ei siis välttämättä edellytetä. Vielä edellytetään, että asessoriksi nimitettävä suorittaaa hyväksytysti esivalintakokeen, jossa osoitetaan tuomarin tehtävässä toimimista koskevien keskeisten säännösten ja yleisten periaatteiden tuntemus.
Asessoriksi nimitettävän tulee täyttää tuomioistuinlain 10 luvun 1 §:ssä säädetyt tuomarin yleiset kelpoisuusvaatimukset, joiden mukaan edellytetään oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittamista. Lisäksi edellytetään vähintään kolmen vuoden kokemusta tuomarin, tuomioistuimen esittelijän tai valmistelijan, syyttäjän, asianajajan tai oikeusavustajan tehtävästä taikka muusta sellaisesta lakimiestehtävästä, jonka voidaan katsoa antavan valmiuksia tuomarin tehtävään. Edellytyksenä on lisäksi, että asessoriksi nimitettävä suorittaa hyväksytysti kokeen, jossa osoitetaan tuomarin tehtävässä toimimista koskevien keskeisten säännösten ja yleisten periaatteiden tunte5. Asessorin koulutuksen tavoitteena on asessorin laintuntemuksen ja oikeudelllisen osaamisen syventäminen (tuomioistuinlaki 18:4). Asessorille pyritään antamaan hyvät valmiudet itsenäiseen oikeudelliseen ratkaisutoimintaan myös laajoissa ja vaikeissa asioissa. Asessorin on toimikautensa aikana osallistuttava koulutusohjelmaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti.
6. Asessorin on kolmen vuoden vähimmäisajan toimittuaan suoritettava lopputyö tai loppukoe, jossa arvioidaan tuomarin tehtävässä vaadittavaa taitoa ja osaamista. Kokeen järjestää 1.1.2017 toimintansa aloittanut tuomarinkoulutuslautakunta. Koulutusohjelman ja lopputyön hyväksytysti suorittaneelle voidaan myöntää oikeus käyttää tuomarikoulutetun nimikettä. Oikeuden myöntää mainittu koulutuslautakunta hakemuksesta (tuomioistuinlaki 18:6).
7. Tuomarikoulutetun nimikkeen saaminen ei takaa tuomarin virkaan nimittämistä. Kysymyksessä ei ole tuomarintutkinto, joka olisi edellytys tuomarin virkaan nimittämiselle. Pätevyys tuomarin virkaan voidaan siten jatkossakin hankkia myös toimimalla muussa tuomarin tehtävään valmiuksia antavassa lakimiestehtävässä, kuten esimerkiksi asianajajana, lupalakimiehenä, oikeusavustajana, syyttäjänä jne. Asessorikoulutuksen hyväksytysti suorittaminen on kuitenkin käytännössä varsin merkittävä meriitti tuomareita rekrytoitaessa.
8. Ensimmäinen haku uusiin asessorin virkoihin on päättynyt, hakemuksia tuli lähes 150. Asessorin virkoja on yhteensä (vain) 18, ja ne sijoittuvat hovioikeuksiin, hallinto-oikeuksiin ja erityistuomioistuimiin.
9. Tuomarinkoulutuslautakunnan eilen julkaiseman tiedotteen mukaan asessorin virkaa hakeneista 77 % oli naisia ja 23 % miehiä. Tiedotteesta ei ilmene, kuinka monta hakijoista on asianajia tai oikeusavustajia taikka sellaisia, jotka eivät ole suorittaneet tuomioistuinharjoittelua. Kaikki virkoja hakeneet etenevät haun seuraavaan vaiheeseen eli edellä mainittuun esivalintakokeeseen, joka pidetään ylihuomenna perjantaina 24.3. Kirjallinen koe mittaa muun muassa hakijoiden oikeudellista osaamista ja kykyä hahmottaa laajasta aineistosta olennainen oikeudellinen tieto.
10. Kuten edellä esitetystä on ilmennyt, asessorin virkojen hakumenettelyn järjestää uusi riippumaton toimielin tuomarinkoulutuslautakunta. Lautakunta on toiminut kuluvan vuoden alusta. Se toimeenpanee myös tuomioistuinharjoittelua koskevan vuosittaisen keskitetyn haun. Lisäksi lautakunta suunnittelee ja antaa ohjeita tuomioistuinten henkilöstön koulutuksesta. Valtioneuvosto asettaa lautakunnan viideksi vuodeksi kerrallaan. Enemmistö lautakunnan jäsenistä on tuomareita. Lisäksi lautakunnassa on syyttäjien, asianajajien, oikeustieteellisen koulutuksen ja oikeusministeriön edustajat. Lautakunnan puheenjohtaja on oikeusneuvos Kirsti Uusitalo KKO:sta ja varapuheenjohtajana oikeusneuvos Eija Siitari KHO:sta.
11. Ulkopuolisen on hieman vaikea vielä tässä vaiheessa arvioida tuomareiksi aikovien uutta koulutusohjelmaa ja sen vaikutuksia. Vaarana saattaa olla, että tuomarinurasta tulee käytännössä yhä suljetumpi eli sellainen, joka suosii tuomarinimityksissä vielä selvemmin lähinnä tuomioistuinlaitoksessa uransa aloittaneita lakimiehiä. Tavoitteena on kuitenkin jo 20-30 vuoden ajan ollut, että tuomarinura olisi nykyistä avoimempi, eli sille pääsisivät myös sellaiset kyvykkäät lakimiehet, jotka eivät ole toimineet tuomioistuinten esittelijöinä tai asessoreina taikka läpikäyneet edes tuomioistuinharjoittelua. Nykyisin tuomarinura on avoin - ironista kyllä - käytännössä vain KKO:ssa ja KHO:ssa.
12. Eräänä yksityiskohtana tulee mieleen, että varatuomarin arvonimi ja sen myöntäminen tuomioistuinharjoittelun suorittaneille jatkuu; olen kritisoinut tätä käytäntöä. Minusta olisi toki johdonmukaista, että jos varatuomarin nimike halutaan (jostakin syystä) säilyttää, se myönnettäisiin, ei suinkaan jo lyhyen tuomioistuinharjoittelun, vaan vasta kolmen vuoden asessorin koulutusohjelman hyväksytysti suorittaneille juristeille, sillä vasta ko. ohjelma "tekee heistä varatuomareita" eli pätevöittää hakemaan vakinaisen tuomarin virkaa.
