113. KKO:lta valituslupa keskisormen näyttämisasiassa

1. Korkein oikeus (KKO) on 30. elokuuta myöntänyt valitusluvan kahdelle kuopiolaiselle poliisimiehelle, jotka on tuomittu hovioikeudessa virkavelvollisuuden rikkomisesta, vapaudenriistosta ja pahoinpitelystä sakkorangaistuksiin.

2. Valituslupa koskee Itä-Suomen hovioikeuden joulukuussa 2017 antamaa tuomiota. Tuomion mukaan poliisimiehet olivat ottaneet kiinni ja vieneet poliisivankilaan päihtyneen miehen, joka ravintoloiden sulkeutumisaikaan oli kävellyt kohti poliisiautoa ja näyttänyt keskisormea. Poliisivankilassa poliisimiehet olivat kaataneet miehen maahan, kun tämä oli kohottanut kätensä turvallisuustarkastusta tehtäessä. Miehen lonkkanivel oli mennyt sijoiltaan maahanviennin yhteydessä, eikä hän enää ollut kyennyt varaamaan toisella jalallaan. Hänet oli toimitettu lääkäriin seuraavana päivänä.

3. KKO:ssa kysymys on siitä, oliko poliisimiehillä ollut lailliset perusteet kiinniottamiseen ja voimakeinojen käyttämiseen ja olivatko he menettelyllään syyllistyneet virkavelvollisuuden rikkomiseen, vapaudenriistoon ja pahoinpitelyyn.

4. KKO on julkaissut kotisivullaan valitusluvan myöntämisestä tiedotteen, mikä kertoo siitä, että KKO pitää tapausta merkittävänä ja ennakkopäätöksen arvoisena asiana. Tämä on perusteltu näkemys, sillä poliisin voimakeinojen käyttämisestä on annettu hyvin vähän ennakkopäätöksiä. Valitusluvan myöntämistä puoltaa se, että vastaavanlaisia tapauksia sattuu käytännössä varsin usein.

5. Tapaus kiinnosti minua niin paljon, että tilasin hovioikeuden tuomion, joka on annettu 14.12.2017 (R17/213, tuomio 17/151092). Hovioikeus toimitti asiassa kaksi päivää kestäneen pääkäsittelyn, jossa kuultiin asianosaisten lisäksi seitsemää todistajaa. Hovioikeuden kokoonpanoon kuuluivat hoviokeudenneuvokset Helena Lindgren, Tanja Makkonen ja Tero Vauhkonen.

6. Kyseinen tapaus sattui Kuopiossa 19.4.2014 ja sitä koskeva syyteasia käsiteltiin ensin Pohjois-Savon käräjäoikeudessa. Käräjäoikeus, joka käsitteli asian ilman lautamiehiä yhden tuomarin kokoonpanossa, hylkäsi 5.1.2017 antamallaan tuomiolla syyttäjän ja asinomistajan ajaman syytteen ja siihen perustuvat asianomistajan korvausvaatimukset kokonaisuudessaan.

7. Asiaomistaja X oli ollut seurueensa kanssa poistumassa huhtikuun puolivälissä kello 03.20 kuopiolaisesta ravintolasta. Poliisiautoa lähestyessään vahvasti päihtynyt X oli innostunut näyttämään poliisipartiolle (konstaapelit A ja B) keskisormea ja tokaisemaan näille jotakin ("mitä nyt tapahtuu, kuvatkaa" tms.), jolloin poliisit olivat pysäyttäneet X:n ja puhuttaneet häntä. Poliisien mukaan X oli käyttäytynyt aggressiivisesti, minkä vuoksi hänet oli otettu kiinni, pantu poliisiauton takaosaan ja kuljetettu poliisiasemalle. Hovioikeuden tuomion mukaan näyttöä X:n aggressiivisesta käytöksestä ei kuitenkaan ollut, joten se on pitänyt X:n kiinniottamista ja putkaan panemista ylimitoitettuna reaktiona pelkästä keskisormen näyttämisestä. Hovioikeus katsoi toiseen poliisimiehen käyttäneen kiinniottotilanteessa epäasiallista kieltä, joka oli kohdistunut myös X:n seurueen jäseniin.

8. Poliisiasemalla poliisimiesten epäasiallinen käytös X:ää kohtaan oli tuomion mukaan jatkunut. Asianosaiset ovat myös tältä osin kertoneet eri tavalla, mutta X:n onneksi tapahtumat ovat tallentuneet valvontalaitteelle. Säilöönottotarkastuksen ja X:n vyön  poisoton yhteydessä syytetyt olivat, hovioikeuden mukaan syyttä eli ilman X:n vastustelua tai uhkailua, kaataneet X:n alleen lattialle, jolloin X:n vasen jalka oli jäänyt hänen päälleen kaatuneen toisen poliisin alle. Tästä oli ollut seurauksena, ettei kivusta tuskissaan huutanut X ollut kyennyt lainkaan varaamaan tuolla jalallaan, vaan hänet oli jouduttu molemmista käsistä kannatellen taluttamaan suljettuun säilytystilaan, jossa häntä oli pidetty 11 tuntia. Hovioikeuden mukaan poliisimiehet olivat laiminlyöneet järjestää lääkärinapua viivytyksettä vammoja eli lonkkaluksaation saaneelle X:lle. Myöhemmin poliisiaasemalta pois päässyt X oli jouduttu kuljettamaan ambulanssilla lääkäritutkimuksiin.

9. Tässä oli lyhyesti hovioikeuden syyksilukemiseen perustuva  tapahtumainkulku. Hovioikeus tuomitsi kummankin poliisin virkavelvollisuuden rikkomisesta, vapaudenriistosta ja pahoinpitelystä, partion johtajana toimineen A:n 80:een ja B:n 60:een päiväsakkoon, eli maksamaan sakkoa, A:n  2 720 euroa ja B:n 1 680 euroa. Heidät velvoitettiin yhteisvastuullisesti suorittamaan X:lle korvaukseksi kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta yhteensä 4 000 euroa ja henkisestä kärsimyksestä 1 500 euroa sekä korvaamaan X:n oikeudenkäyntikulut 16 5000 eurolla.

10. KKO joutunee toimittamaan asiassa suullisen käsittelyn, jossa kuullaan, kun myös  esitutkintakuulustelut otetan huomioon, neljännen kerran asianosaisia ja todistajia siitä, mitä kiinnioton yhteydessä ja poliisiasemalla on tapahtunut. KKO tulee siten arvioimaan jutussa  esitettyä näyttöä, mutta päähuomio käsittelyssä lienee kuitenkin siinä, miten tapahtumia on rikosoikeudellisesti arvioitava. Ts. ovatko polisimiehet syyllistyneet kieltämättä aika ylimitoitetulta tuntuvalla menettelyllään kuitenkaan virkavelvollisuuden rikkomiseen, vapaudenriistoon ja pahoinpitelyyn. Hovioikeuden tuomitsemat sakkorangaistukset vaikuttavat hieman liian ankarilta, minkä lisäksi tuomio voi muuttua myös vahingonkorvausten määrän osalta.

11. Keskisormen näyttämisestä on jo tähän mennessä noussut "hirmuinen prosessi", jota puidaan jatkossa vielä korkeimmassa oikeudessa. 

12. Blogijutun julkaisemisen jälkeen tietooni on tullut, että Helsingin Sanomien verkossa on Itä-Suomen hovioikeuden 14.12.2017 antaman tuomion jälkeen esitetty poliisivankilassa tallentunut ja alla mainitusta linkistä näkyvä video, josta mm. uhrin kaataminen lattialle ilmenee. Poliisimiesten mukaan X olisi yrittänyt tuossa tilanteessa lyödä toista poliisia, mutta kuten hovioikeus on todennut, tällaista johtopäätöstä videokuvan perusteella ei voida tehdä.

HS-artikkeli 

13. KKO on ratkaissut valituslupa-asian kolmijäsenisessä kokoonpanossaan, johon ovat kuuluneet oikeusneuvokset Marjut Jokela, Pekka Koponen ja Eva Tammi-Salminen. Vm. jäsen aloitti työnsä KKO:ssa elokuun alussa. Esittelijä on ollut vanhempi oikeussihteeri Jukka Loiva.

14. Kolmijäsenisen kokoonpanon käyttäminen valituslupa-asioissa on nykyään harvinaista, sillä useimmiten valituslupa-asiat ratkaistaan kahden jäsenen kokoonpanossa. Tämä merkitsee sitä, että kaksi jäsentä on ollut ko. asiassa keskenään eri mieltä luvan myöntämisestä, jolloin käsittelyyn on tarvittu kolmas jäsen.

15. Ensi vuoden alusta KKO voi ratkaista valituslupahakemuksia myös yhden tuomarin kokoonpanossa. Hakemukset ratkaistaan esittelystä eli esittelijän ratkaisuehdotuksen perusteella.