keskiviikko 26. lokakuuta 2022

330. Eduskunnan oikeusasiamies erittäin huolestunut poliisin esitutkintojen viivästymisestä

1. Eduskunnan oikeusasiamies (OA) Petri Jääskeläinen antoi eilen 25.10. 2022 päätöksen esitutkintojen kestoa poliisissa koskevaan asiaan, jonka hän otti tutkittavaksi omasta aloitteestaan. Tässä OA:n päätöksestään julkaisema tiiviste.

2. Esitutkinnan viivästyminen on yleinen oikeusasiamiehelle tehtyjen poliisia koskevien kanteluiden aihe. Esitutkinnan viivästymisen seurauksena yhä useammin myös rikoksen syyteoikeus vanhentuu esitutkinnan aikana. Vaikeassa työtilanteessa päätöksiä esitutkinnan toimittamatta jättämisestä ja keskeyttämisestä saatetaan tehdä hyvin ohuilla tai jopa lainvastaisilla perusteilla.

3. OA pitää hyvin huolestuttavana poliisin esitutkintojen tilannetta, joka voi heikentää rikosoikeudellisen järjestelmän uskottavuutta ja luottamusta poliisiin. OA selvitti, mistä syistä esitutkinnat viipyvät ja mitä keinoja Poliisihallitus katsoo olevan esitutkintojen keston lyhentämiseen.

4. Poliisihallituksen mukaan esitutkinnan viivästymisiin vaikuttavat monet syyt, kuten digitalisaation kehitys, päivittäisrikollisuuden tila, perusteluvelvollisuuden merkityksen korostuminen, kansainvälistyminen, poliisin resurssien käyttö, rikosten laadun ja laajuuden muuttuminen vaativammaksi sekä lainsäädännölliset muutokset. Näiden tekijöiden vaikutusta poliisin käytettävissä olevaan henkilöstöresurssiin ei ole riittävästi huomioitu.

5. OA:n mukaan esitutkintojen viivästymisen perusongelmana on voimavarojen riittämättömyys tehtävämääriin nähden. OA korostaa, että esitutkinnassa ja koko rikosprosessiketjun toiminnassa on kyse oikeusturvasta ja valtion ydintehtävästä, minkä tulisi näkyä resurssipäätösten painotuksissa.

6. OA toteaa, että rikosprosessin tehostamisen mahdollisuuksia on jatkuvasti arvioitava. Tietyissä asiaryhmissä esitutkintoja voidaan jouduttaa myös säätämällä käsittely kiireelliseksi laissa. Kun joku asiaryhmä säädetään kiireelliseksi, muissa asiaryhmissä käsittelyajat kuitenkin pitenevät, jos resurssit pysyvät samoina.

7. OA:n mielestä tulisi arvioida, olisiko asioiden käsittelyn priorisoinnin sääntelystä lakitasolla saavutettavissa joitain hyötyjä. Se, joka päättää, missä järjestyksessä asiat tutkitaan, käyttää merkittävää yhteiskunnallista valtaa. Nyt tämän harkinnan tekevät hajautetusti yksittäiset tutkinnanjohtajat, jolloin on vaikeaa saavuttaa yhtenäistä ja yhdenvertaista linjaa.

8. Asianosaisilla tulee olla käytettävissään oikeusturvakeinoja, jos esitutkinta viivästyy. Eräs mahdollisuus on viivästyneestä esitutkinnasta johtuneen perus- ja ihmisoikeuksien loukkauksen hyvittäminen. Jos asia etenee oikeudenkäyntiin, hyvitystä on mahdollista vaatia oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain nojalla. Viivästyksenä otetaan huomioon myös esitutkinnan kesto.

9. Jos esitutkinta on viivästynyt kohtuuttomasti asiassa, joka ei etene oikeudenkäyntiin, viranomaisten tulisi OA:n mielestä antaa asianosaisille oma-aloitteisesti tieto mahdollisuudesta hakea Valtiokonttorilta kärsimyskorvausta. Tämä on viivästyneen esitutkinnan asianosaisen ensivaiheen oikeussuojakeino ennen mahdollisen kanteen nostamista valtiota vastaan. Viivästyshyvitysten maksamisesta julkiselle vallalle aiheutuvat kustannukset voisivat myös edistää voimavarojen kohdentamista viivästysten välttämiseen.

10. OA kiinnitti Poliisihallituksen huomiota esitutkintojen viivästymisestä esittämäänsä ja pyysi Poliisihallitusta edelleen aktiivisesti arvioimaan keinoja esitutkintojen nopeuttamiseksi ja huolehtimaan sisäisen laillisuusvalvonnan toimenpiteistä esitutkintojen keston seurannassa ja valvonnassa. OA pyytää Poliisihallitusta ilmoittamaan hänelle toimenpiteistään ja esitutkintojen käsittelyaikatilanteesta 31.12.2023 mennessä.

11. Oikeusasiamies Petri Jääskeläisen päätös on julkaistu kokonaisuudessaan oikeusasiamiehen verkkosivuilla osoitteessa www.oikeusasiamies.fi.

Päätös: https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/1510/2021

tiistai 25. lokakuuta 2022

329. Poissaolo oikeudesta syytettynä. Poissaolosakko. KKO 2022:60

1. A oli haastettu vastaajaksi törkeästä veropetoksesta Pohjanmaan käräjäoikeuden 6.4.2021 toimitettavaan pääkäsittelyyn henkilökohtaisesti 400 euron sakon uhalla.  

2. A:n avustajan ilmoitettua 12.3.2021 A:n olevan estynyt saapumaan pääkäsittelyyn käräjäoikeus oli  31.3.2021 peruuttanut ennakollisesti pääkäsittelyn, määrännyt uudeksi käsittelypäiväksi 8.6.2021 ja kehottanut A:ta kolme eri kertaa esittämään peruutetun pääkäsittelyn osalta selvityksen laillisesta esteestä saapua käräjäoikeuteen. 

3. Kun selvitystä ei esitetty edes pääkäsittelyssä 8.6.2021, käräjäoikeus tuomitsi A:n hänelle asetettuun 400 euron suuruiseen uhkasakkoon. 

4. A valitti Vaasan hovioikeuteen ja vaati käräjäoikeuden tuomion kumoamista ja tuomitun uhkasakon poistamista. 

5. Hovioikeus on 13.10.2021 antamassaan tuomiossa katsonut, ettei A:lla ollut enää velvollisuutta saapua pääkäsittelyyn 6.4.2021 sen tultua peruutetuksi 31.3.2021.  Hovioikeus vapautti A:n käräjäoikeuden tuomitsemasta uhkasakosta. 

6.  Korkein oikeus (KKO) myönsi syyttäjälle valitusluvan Syyttäjä vaati valituksessaan, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja A:n maksettavaksi tuomitaan estettömän poissaolon varalta asetettu 400 euron uhkasakko. A vaati vastauksessaan valituksen hylkäämistä.

7. KKO katsoi ratkaisustaan ilmenevin perustein, että käräjäoikeus on voinut tuomita vastaajalle esteettömän poissaolon varalta asetetun uhkasakon, kun selvitystä laillisesta esteestä ei esitetty.

8.  KKO lausui perusteluissaan, että käsiteltävänä olevassa asiassa istunnon peruuttaminen on tapahtunut vastaajan esittämän nojalla ennakollisesti jo 31.3.2021 hänen avustajansa ilmoitettua olevan lähes varmaa, ettei Espanjassa asuva vastaaja saavu pääkäsittelyyn tuolloin vallinneen koronavirustilanteen ja terveydentilansa vuoksi.

9. Käräjäoikeuden puheenjohtaja on ennen pääkäsittelyn peruuttamista sähköpostitse 19.3. ja 25.3.2021 sekä pöytäkirjamerkinnän mukaisesti vielä tämän jälkeen puhelimitse muistuttanut vastaajan avustajaa velvollisuudesta esittää selvitystä laillisesta esteestä. Nämä käräjäoikeuden kehotukset selvityksen esittämiseen osoittavat, ettei käräjäoikeus ole hyväksynyt vastaajan ilmoitusta sellaisenaan lailliseksi esteeksi poissaololle.

10. Sanottujen oikeudenkäyntiavustajalle osoitettujen selvityksen esittämistä koskevien kehotusten vuoksi myöskään A ei ole perustellusti voinut jäädä siihen käsitykseen, että käräjäoikeus on hyväksynyt poissaolon syyksi ilmoitetut seikat riittäväksi selvitykseksi laillista esteestä ja ettei enempää selvitystä olisi jo tehdyn ilmoituksen lisäksi enää tarpeen esittää.

11. Vaikka alun perin 6.4.2021 toimitettavaksi määrätty pääkäsittely on ennakollisesti 31.3.2021 peruutettu ja uusi pääkäsittely on määrätty toimitettavaksi 8.6.2021, velvollisuus esittää selvitys laillisesta esteestä ei ole lakannut olemasta voimassa. Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 30 §:n mukaisesti esteettömän poissaolon varalta tuomitun seuraamuksen määrääminen on mahdollista pääasian ratkaisemiseen saakka, jos käy ilmi, ettei asianosaisen poissaololle ollutkaan laillista estettä.

12. Kun A ei ole pääkäsittelyssä 8.6.2021 häneltä sitä tiedusteltaessa esittänyt selvitystä laillisesta esteestä, hänen on voitu katsoa olleen luvatta pois istunnosta 6.4.2021. Näin ollen käräjäoikeus on voinut tuomita hänelle esteettömän poissaolon varalta asetetun uhkasakon. Tämän vuoksi hovioikeuden tuomio on kumottava ja asia tulee jättää käräjäoikeuden tuomion varaan.

13. KKO kumosi hovoikeuden tuomion ja jätti asian käräjäoikeuden tuomion varaan. 

KKO:n ratkaisuseloste 2022:60

14. Ratkaisusta julkaistulla ennakkopäätöksellä  on haluttu ohjata tuomioistuimien lainkäyttöä tapaukseeen sovelletun lainkohdan eli oikeudenkäymiskaaren (OK) 12 luvun 30 §:n tulkinnan kannalta. 

15. Käräjäoikeudessa asian ratkaissut käräjätuomari on tulkinnut säännöstä oikein, hovioikeus virheellisesti. Tämä ei näytä KKO:n ennakkopäätösten valossa olevan kovin harvinaista.