289. Oikeudenkäynnin julkisuus. Henkilöllisyyden julkisuus. Salassapito. Salassapitoaika. KKO 2022:24

 1. Korkeimman oikeuden (KKO) tänään antamassa harvinaislaatuisessa päätöksessä, joka on julkaistu ennakkopäätöksenä KKO 2022:24, on kysymys tuomioistuimen määräykseen perustuvan salassapitoajan pidentämisestä.

2. Helsingin käräjäoikeudessa, Helsingin hovioikeudessa ja KKO:ssa vuosina 2006-2009 tapahtunut oikeudenkäynti kolmea vastaajaa vastaan oli koskenut salassapitorikosta ja yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä. Siinä oli käsitelty erityisen arkaluonteisia tietoja asianomistajien yksityiselämästä. Sen vuoksi asianomistajien henkilöllisyys annetuissa tuomioissa ja muu oikeudenkäyntiaineisto oli määrätty oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain (945/1984) nojalla salassa pidettäviksi. Salassapitoaika oli määrätty päättymään 30.10.2023 eli 18 vuoden kuluttua asian vireilletulosta.

3. Asianomistaja vaati vuonna 2020 KKO:lle tekemässään hakemuksessa, että salassapitoaikaa pidennetään 40 vuodella. 

4. KKO katsoi päätöksessä mainituilla perusteilla selvitetyksi, että tietojen tuleminen julkisiksi todennäköisesti aiheuttaisi merkittävää haittaa niille eduille, joiden suojaksi salassapitovelvollisuus on säädetty. 

5. Tämän vuoksi KKO pidensi salasassapitoaikaa hakemuksen mukaisesti 40 vuodella eli 30.10.63 asti. Salassapito koskee oikeudenkäyntiaineistoa ja tuomiota sovellettuja lainkohtia, tuomiolauselmaa ja asiasta laadittua julkista tiedotetta lukuun ottamatta. Lainkohta: Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa (370/2007) 11 § 4 mom.

6. KKO:n ratkaisuseloste

https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/kko202224.html

 

 

210. KKO 2020:83. Tuomion julkisuus. Salassapito. Tuomari. Virkarikos.

1. Helsingin käräjäoikeuden käräjätuomari X oli suurta julkisuutta herättäneessä rikosasiassa, jossa syytettynä oli juontaja Axl Smith, määrännyt, että asianomistajina olevien salakatselun uhrien henkilöllisyys oli pidettävä salassa myös tuomiossa. 

2. Käräjäoikeus tuomitsi 28.2.2017 Axl Smithin 30 salakatselusta, neljästä kunnianloukkauksesta ynnä muusta vuodeksi ja kahdeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeusrangaistukseen sekä velvoitti hänet suorittamaan korvausta asianomistajille yhteensä noin 100 000 euroa.

3. Käräjäoikeuden puheenjohtajana toiminut käräjäuomari X oli laatinut kansliatuomiosta salassa pidettävän sekä julkisen kappaleen ja ilmoittanut tuomion olevan valmis. Käräjäoikeuden tiedottaja oli lähettänyt noin 140:lle tiedotusvälineen edustajalle tuomion julkisen kappaleen, jossa näkyi seitsemän asianomistajan nimet. Näin tuomiossa olleet tiedot muun muassa sukupuolielämästä ja terveydentilasta voitiin yhdistää asianomistajiin.

4. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen määräyksestä X:ää vastaan nostettiin virkasyyte. Asia käsiteltiin ensimmäisenä asteena Helsingin hovioikeudessa. Syytäjä vaati X:lle rangaistusta ensisijaisesti tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta ja toissijaisesti tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Viisi asianomistajaa yhtyi syytteeseen ja vaati valtion velvottamista suorittamaan heille vahingonkorvauksia. X kiisti syytteen.

5. Hovioikeus katsoi 3.4.2019 antamallaan tuomiolla X:n syyllistyneen tuottamukselliseen virkasalaisuuden rikkomiseen (RL 40 luku 5 § 2 mom) ja tuomitsi hänet 25 päiväsakkoon á 28 euroa eli maksamaan sakkoa 1 450 euroa. Lisäksi hovioikeus tuomitsi valtion ja X:n suorittamaan korvausta asianomistajille. 

6. Käräjätuomari valitti tuomiosta korkeimpaan oikeuteen (KKO). Hän vaati valituksessaan ensisijaisesti, että syyte hylätään ja hänet vapautetaan kaikesta korvausvelvollisuudesta ja toissijaisesti, että hänen katsotaan syyllistyneen tuottamuksellisen virkasalaisuuden rikkomisen asemesta tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. X vaati myös, että hänet jätetään rangaistukseen tuomitsematta tai, jos hänen syykseen katsotaan jäävän tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen, hänelle tuomittu sakkorangaistus lievennetään varoitukseksi, tai joka tapauksessa rangaistusta alennetaan. Hän vaati edelleen, että hänet joka tapauksessa vapautetaan vahingonkorvausvelvollisuudesta, koska hänen viakseen jäi vain lievä tuottamus.

7. Valtio vaati valituksessaan, että se vapautetaan velvollisuudesta suorittaa asianomistajille korvauksia, mikäli syyte hylätään. Syyttäjä vaati vastauksessaan, että X:n valitus hylätään. Toissijaisesti syyttäjä vaati, että X tuomitaan rangaistukseen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Asianomistajat vaativat, että valitukset hylätään. KKO toimitti asiassa valmisteluistunnon ja  suullisen käsittelyn.

8. KKO katsoi tuomiossaan  6.11.2010,  että käräjätuomari oli paljastanut salassa pidettävän tiedon, kun hän oli hyväksynyt julkisuuteen tarkoitetun tuomion. Käräjätuomarin vastuuseen ei vaikuttanut se, ettei hän ollut itse lähettänyt tuomiota eteenpäin. Tuomari oli menetellyt huolimattomasti salassapitomerkintöjä tarkastaessaan, eikä tekoa voitu pitää vähäisenä, koska sen seurauksena asianomistajien arkaluonteisia tietoja oli päätynyt laajalle toimittajien joukolle.

9. KKO ei lieventänyt hovioikeuden X:lle tuomitsemaa 25 päiväsakon sakkorangaistusta. KKO totesi, että rangaistuksessa oli otettu huomioon teon vakavat seuraukset mutta myös se, että tuomion laatimisessa käytetty tietojärjestelmä oli mahdollistanut virheellisen käsityksen salausmerkintöjen asianmukaisuudesta. Lisäksi tuomari oli pyrkinyt korjaamaan virheensä heti sen huomattuaan. 

10. KKO ratkaisi asian 3-2 -äänestyksen jälkeen. Enemmistöön kuuluivat jäsenet Jokela, Ilveskero ja Ojala. Kaksi rangaistuksen mittaamisesta eri mieltä ollutta jäsentä (Engstrand ja Koponen) totesi, ettei X:n tekoa voitu sen vähäisyyttä arvioitaessa pitää, kuten enemmistö oli katsonut, laajemmin luottamusta lainkäyttöön horjuttavana. Tällä ja esittämillään muilla perusteilla vähemmistö katsoi, että oikeudenmukainen rangaistus X:n syyksi luetusta rikoksesta on 10 päiväsakkoa.