1. Itä-Suomen hallinto-oikeuden suullisen käsittelyn
toimittamiseen osallistunut hallinto-oikeuden jäsen oli jälkeenpäin
todennut oman esteellisyytensä ja vetäytynyt asian käsittelemisestä
enemmälti. Valittajan valituksen Maahanmuuttoviraston päätöksestä oli
sittemmin ratkaissut kaksi muuta suulliseen käsittelyyn osallistunutta
hallinto-oikeustuomaria.
2. Asiassa oli ratkaistava, rasittiko sinänsä lainmukaisen ja esteettömän kokoonpanon 2.10.2018 antamaa hallinto-oikeuden päätöstä virhe, kun esteellinen tuomari oli osallistunut asian suulliseen käsittelyyn.
3. Korkein hallinto-oikeus totesi tänään 16.3.2020 antamansa päätöksen prusteluissa, että tuomioistuimen puolueettomuus kuuluu oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ytimeen. Suullisen käsittelyn toimittaminen puolestaan on keino saada asian ratkaisemiseksi tarpeellista selvitystä hallinto-oikeuden käyttöön sekä samalla myös keskeinen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin tae. Suullinen käsittely tarjoaa osapuolille tilaisuuden esittää perustelunsa ja vastaperustelunsa välittömästi tuomioistuimelle sekä samalla mahdollisuuden tulla henkilökohtaisesti kuulluksi ja kuulla todistajia. Suullisessa käsittelyssä läsnä olevilla on mahdollisuus vaikuttaa asian selvittämiseen. Suullisen käsittelyn toimittaminen ei ole rinnastettavissa sellaisiin kiireellisiin kysymyksiin, jotka myös esteellinen tuomari saa oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n nojalla ratkaista.
4. Valittajan valitus Maahanmuuttoviraston päätöksestä oli sinänsä ratkaistu esteettömässä ja hallinto-oikeuslain 12 a §:n 1 momentin 8 kohdan mukaisessa kahden jäsenen kokoonpanossa. Ottaen huomioon edellä suullisen käsittelyn merkityksestä lausutun korkein hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, että esteellisen hallinto-oikeuden jäsenen osallistuminen asian käsittelyyn oli vaarantanut hallinto-oikeuden puolueettomuuden. Asiassa oli tapahtunut menettelyvirhe, kun asia oli ratkaistu uutta suullista käsittelyä toimittamatta. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös oli kumottava ja asia palautettava hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.
5. KHO:n soveltamat oikeussäännökset:
Euroopan unionin perusoikeuskirja 47 artikla 2 kohta
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/32/EU kansainvälisen suojelun myöntämistä ja poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä (ns. uudelleenlaadittu menettelydirektiivi) 46 artikla 1 kohta a alakohta
Suomen perustuslaki 21 § 1 momentti
Hallintolainkäyttölaki (586/1996) 76 § 1 momentti
Oikeudenkäymiskaari 13 luku 1 §
Unionin tuomioistuimen tuomio 1.7.2008, Chronopost ja La Poste v. UFEX ym. (C-341/06 P ja C-342/06 P, EU:C:2008:375), tuomio 26.7.2017, Sacko (C-348/16, EU:C:2017:591) ja tuomio 27.2.2018, Associação Sindical dos Juízes Portugueses (C-64/16, EU:C:2018:117).
6. KHO:n ratkaisu on perusteltu, sillä se toteuttaa oikeudenmukaisen ja puolueettoman oikeudenkäynnin vaatimukset. Itä-Suomen hallinto-oikeuden olisi tullut määrätä esteellisen tuomarin tilalle esteetön tuomari ja aloittaa suullinen käsittely uudelleen alusta (vrt. OK 13 luvun 9 §:n 1 momentin viimeinen virke). Sillä seikalla, että hallinto-oikeus säilytti esteellisen tuomarin kokoonpanosta poistumisen jälkeen päätösvaltaisuutensa, ei ollut asiassa merkitystä.
2. Asiassa oli ratkaistava, rasittiko sinänsä lainmukaisen ja esteettömän kokoonpanon 2.10.2018 antamaa hallinto-oikeuden päätöstä virhe, kun esteellinen tuomari oli osallistunut asian suulliseen käsittelyyn.
3. Korkein hallinto-oikeus totesi tänään 16.3.2020 antamansa päätöksen prusteluissa, että tuomioistuimen puolueettomuus kuuluu oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ytimeen. Suullisen käsittelyn toimittaminen puolestaan on keino saada asian ratkaisemiseksi tarpeellista selvitystä hallinto-oikeuden käyttöön sekä samalla myös keskeinen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin tae. Suullinen käsittely tarjoaa osapuolille tilaisuuden esittää perustelunsa ja vastaperustelunsa välittömästi tuomioistuimelle sekä samalla mahdollisuuden tulla henkilökohtaisesti kuulluksi ja kuulla todistajia. Suullisessa käsittelyssä läsnä olevilla on mahdollisuus vaikuttaa asian selvittämiseen. Suullisen käsittelyn toimittaminen ei ole rinnastettavissa sellaisiin kiireellisiin kysymyksiin, jotka myös esteellinen tuomari saa oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n nojalla ratkaista.
4. Valittajan valitus Maahanmuuttoviraston päätöksestä oli sinänsä ratkaistu esteettömässä ja hallinto-oikeuslain 12 a §:n 1 momentin 8 kohdan mukaisessa kahden jäsenen kokoonpanossa. Ottaen huomioon edellä suullisen käsittelyn merkityksestä lausutun korkein hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, että esteellisen hallinto-oikeuden jäsenen osallistuminen asian käsittelyyn oli vaarantanut hallinto-oikeuden puolueettomuuden. Asiassa oli tapahtunut menettelyvirhe, kun asia oli ratkaistu uutta suullista käsittelyä toimittamatta. Tämän vuoksi hallinto-oikeuden päätös oli kumottava ja asia palautettava hallinto-oikeudelle uudelleen käsiteltäväksi.
5. KHO:n soveltamat oikeussäännökset:
Euroopan unionin perusoikeuskirja 47 artikla 2 kohta
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/32/EU kansainvälisen suojelun myöntämistä ja poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä (ns. uudelleenlaadittu menettelydirektiivi) 46 artikla 1 kohta a alakohta
Suomen perustuslaki 21 § 1 momentti
Hallintolainkäyttölaki (586/1996) 76 § 1 momentti
Oikeudenkäymiskaari 13 luku 1 §
Unionin tuomioistuimen tuomio 1.7.2008, Chronopost ja La Poste v. UFEX ym. (C-341/06 P ja C-342/06 P, EU:C:2008:375), tuomio 26.7.2017, Sacko (C-348/16, EU:C:2017:591) ja tuomio 27.2.2018, Associação Sindical dos Juízes Portugueses (C-64/16, EU:C:2018:117).
6. KHO:n ratkaisu on perusteltu, sillä se toteuttaa oikeudenmukaisen ja puolueettoman oikeudenkäynnin vaatimukset. Itä-Suomen hallinto-oikeuden olisi tullut määrätä esteellisen tuomarin tilalle esteetön tuomari ja aloittaa suullinen käsittely uudelleen alusta (vrt. OK 13 luvun 9 §:n 1 momentin viimeinen virke). Sillä seikalla, että hallinto-oikeus säilytti esteellisen tuomarin kokoonpanosta poistumisen jälkeen päätösvaltaisuutensa, ei ollut asiassa merkitystä.
