294. Sirpa Pakkala nimitettiin Helsingin käräjäoikeuden laamanniksi

 

1. Helsingin käräjäoikeus on henkilökunnan ja käsiteltävien asioiden määrillä mitattuna Suomen suurin käräjäoikeus ja ylipäätään maan suurin tuomioistuin. Sen tuomiopiirin kuuluu ainoastaan Helsingin kaupunki, jossa on noin 660 000 asukasta. 

2. Vuonna 2021 Helsingin käräjäoikeuteen saapui 75 000 asiaa. Käräjäoikeudessa työskenteli viime vuonna 350 henkilöä, joista tuomareita oli 99,  kansliahenkilöjä 180, haastamiehiä 50 ja tuomioistuinharjoittelua suorittavia notaareja 20; määriin sisältyvät myös ma. viran- ja toimenhaltijat.

 Käräjäoikeuden vuosikertomus 2021

2. Helsingin käräjäoikeuden päällikkötuomarina vuodesta 2015 toiminut laamanni Tuomas Nurmi siirtyy eläkkeelle toukokuun lopussa. Avoimeksi tulleeseen laamannin virkaan oli yllättäen vain neljä hakijaa: 

- ma. Aipa-hankejohtaja, käräjätuomari Marko Loisa, 

- ma. laamanni, käräjätuomari Sirpa Pakkala, 

- käräjätuomari Kalevi Passila ja 

- ma. laamanni, hovioikeudenneuvos Tommi Vuorialho. 

Passila, joka toimii parhaillaan Helsingn käräjäoikeuden ma. laamaninna, peruutti hakemuksensa.

3. Laamannin virantäyttömenettelystä saa melko hyvän käsityksen Tuomarinvalintalautakunnan tekemästä virkaesityksestä, jonka valtioneuvoston kanslia on viranhakijoiden ansioyhdistelmän kera jakanut median edustajille, mutta jotka muut joutuvat tilaamaan valtioneuvoston viestinnästä. Niissä olevia tietoja on selostettu linkistä ilmenevässä asianajaja Markku Fredmanin pitämällä Suomen Asianajajaliiton Oikeusuutiset-palstassa, johon tyydyn tässä viittamaan.

SAL:n Oikeusuutiset 28.4.2022, Helsingin käräjäoikeuden laamannin virka

4.  Kolmesta jäljelle jääneestä hakijasta vahvimmiksi osoittautuivat Tuomarinvalintalutakunnan pohdinnoissa Tommi Vuorialho ja Sirpa Pakkala. Tommi Vuorialho on 53-vuotias Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden ma. laamanni, johon hänet nimitettiin vastikään eli kesäkuussa 2021. Sitä ennen hän ehti toimia vuoden verran hovioikeudenneuvoksena Helsingin hovioikeudessa ja sitä ennen vuosina 2015-2020 KKO:n kansliapäällikkönä ja vuosina 2009-2105 KKO:n  esittelijänä. Vuorialho olisi siirtynyt kahden vuoden kuluessa jo kolmanteen virkaan, jos hän olisi nimitety Helsingin käräjäoikeuden laamanniksi.

5. Tuomarinvalintalautakunnan yksimielisen esityksen mukaisesti laamannin virkaan ajalle 1.6.2022-31.5.2029 nimitettiin tasavallan presidentin esittelyssä tänään Sirpa Pakkala. Hän on viran ensimmäinen naispuolinen haltija.

6. Sirpa Pakkala ei ole antanut itsestään tai urastaan tarkempia tietoja Lakimiesmatrikkeliin, mutta sen kuitenkin tiedämme, että hän on kesäkuussa 1966 Jyväskylässä syntynyt juristi, joka on valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi 1989 Helsingin yliopistosta ja saanut varatuomarin arvon vuonna 1991. Hänellä on vakinainen käräjätuomarin virka Pirkanmaan käräjäoikeudessa, mutta vuodesta 2020 lähtien hän on toiminut määräaikaisena laamannina Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa Seinäjoella; viran vakinainen haltija Riku Jaakkola on Tuomioistuinviraston ylijohtajana. Pakkala on hoitanut muitakin käräjätuomarin tehtäviä ja oikeusneuvosmiehen tehtävää sekä toiminut lyhyesn aikaa ma. hovioikeudenneuvoksena ja osaston johtajana käräjäoikeudessa. Uransa alkuaikoina Pakkala oli julkisena oikeusavustajana ja johtavana julkisena oikeusavustajana sekä lakimiehenä Suomen kunnallisliitossa ja perintäyhtiössä. Hän on ollut jäsenenä oikeusministeriön  asettamissa työryhmissä ja toiminut koulutustehtävissä.  Hän on toiminut vuodesta 2019 työtuomioistuimen asiantuntijajäsenen varajäsenä ja viime vuonna hänet valittiin Tuomioistuinviraston johtokunnan varajäseneksi. Pakkala on suorittanut johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon ja osallistunut oikeusministeriön järjestämään johtamiskoulutukseen. Hän on Twitterissä @SirpaPakkala.

6a.  Vasta tämän blogijutun valmistuttua sain tietää, että Sirpa Pakkola  on toiminut nelisen vuotta eli 2006-2010 käräjätuomarina myös Ikaalisten käräjäoikeudessa - minullekin aikoinaan hyvin tutussa tuomioistuimessa! Muutin Ikaalisista vuoden 2006 alussa Riihimäelle. Käräjäoikeusuudistuksen myötä Ikaalisten käräjäoikeus lakkautettiin vuonna 2010 ja yhdistettiin Pirkanmaan käräjäoikeuteen.

7. Kuten edellä olevasta voidaan päätellä, Sirpa Pakkalalla on takanaan varsin monipuolinen ja nousujohteinen ura tuomioistuimisssa ja oikeuslaitoksessa, minkä lisäksi hänelllä on myös muunlaista kokemusta erilaisista lakimiestehtävistä. Hänestä maan suurin käräjäoikeus saa varmasti pätevän ja reippaan päällikkön, jolla on kykyä ja halua johtaa ja kehittää käräjäoikeuden toimintaa entistä paremmaksi. Kuten Tuomarinvalintalautakunnan virkaesityksen perusteluista ja Helsingin käräjäoikeuden edellä viitatusta vuosikertomuksesta 2021 ilmenee, käräjäoikeudessa toteutetaan parhaillaan merkittävää organisaatiouudistusta, jonka tuloksista paljon riippuu, millaiseksi käräjäoikeuden toiminta vastaisuudessa muodostuu. Ensimmäisiksi töikseen uusi laamanni uudistanee  käräjäoikeuden hieman nuivaa tiedotus- ja viestintätoimintaa ja vienee tuomioistuimensa Twitteriin.

94. Mediatuomarit tulevat

1. Oikeusjutuilla ja etenkin rikosuutisilla on merkittävä asema tiedotusvälineiden toiminnassa. Päivä- ja erityisesti iltapäivälehdet sekä radio- ja tv-kanavat kertovat joka päivä huomiota herättävistä ja ihmisten mieliä kuohuttavista rikostapauksista ja niiden käsittelystä esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä.

2. Oikeusasioista uutisoivat toimittajat turvautuvat usein lainopillisen koulutuksen saaneiden asiantuntijoiden apuun. Juristiprofessoreiden haastattelut näyttävät olevan tällöin avainasemassa. Professoreiden lausunnoilla toimittaja saa koko sivun mittaisen juttunsa melko vaivattomasti tehtyä. Professoreita on tapana kutsua mediassa nimikkeellä "oikeusoppineet" tai lyhyesti  "oppineet", puhutaan myös valtiosääntöoppineista jne. 

3. Käsittelin professoreiden medialle antamia lausuntoja blogikirjoituksessa numero 75/23.11.2017 otsikolla "Professorit median lausuntoautomaatteina". Tarkastelin siinä yhtä konkreettista rikosjuttua, jonka johdosta rikosoikeusoppineet nousivat kilvan ns. takajaloilleen eli teilasivat lausunnoissaan Turun hovioikeuden 10-vuotiaan tytön raiskauksesta antaman ratkaisun. 

4. Professoreiden tiedotusvälineille antamia haastatteluja voidaan toki puoltaa, jos niiden antajat ymmärtävät pysytellä lausuntojen määrän osalta kohtuudessa eivätkä ryhdy ns. päivystäviksi professoreiksi tai dosenteiksi. Itsekin olen tuollaisia lausuntoja aikoinani jonkin verran antanut. 

5. Tuomarikunta on tässä suhteessa sikäli heikossa asemassa, että tuomarit eivät voi mediassa tai somessa vastata uutisointiin ja uutisjutuissa esitettyyn kritikkiin. Väitetään, ettei  tuomareiden luottamus mediaan ei olisi kovin hyvissä kantimissa. He eivät voi puuttua siihen, miten media käsittelee esimerkiksi rikostapauksia ja niissä annettavia tuomioita. Tuomarit sanovat usein, että mediassa pelataan lähinnä vain mielikuvilla eikä tosiasioilla ja oikeilla tiedoilla.

6. Helsingin hovioikeuden maaliskuussa 2016 julkisema laatuhankeraportti "Tuomioistuimet ja media" sisältää kovaa mediakritiikkiä, sillä siiinä mm. todetaan, että "media kirjoittaa ja otsikoi uutisia tarkoituksellisen provokatiivisesti tai jättää tahallaan selostamatta joitain asian ratkaisuun liittyviä oleellisia seikkoja". Hovioikeuden ja hovioikeuspiirin käräjäoikeuden tuomareista ja oikeustoimittajista koostuvan työryhmän raportti kertoo esimerkein asiaa valaisten, miten suomalaiset tiedotusvälineet uutisoivat tuomioistuinten päätöksistä. Työryhmä esitti useita konkreettisia parannusehdotuksia median ja tuomioistuimien yhteistyöhön. Raportissa opastetaan tuomareita yksityiskohtaisesti medialle puhumisen taidossa ja tiedotteiden kirjoittamisessa, samoin uutisiin päässeiden virheiden korjaamisessa.

Työryhmän raportti

7. Raportissa esiteltiin työryhmän perustelema ajatus mediatuomarijärjestelmän perustamisesta. Mediatuomarit olisivat oikeudenkäytön ammattilaisia, siis tuomareita, joiden työnkuvaan kuuluisi oikeusjuttujen ja tuomioistuinten ratkaisujen avaaminen medialle tavoitteena virheiden ja väärien tulkintojen vähentäminen. Muun muassa Ruotsissa, Norjassa, Hollannissa ja Espanjassa mediatuomareita on jo ollut jonkin aikaa. 

8. Mediatuomarimalli on herättänyt kiinnostusta myös muualla Suomessa. Rovaniemen hovioikeuspiirin tuomioistuinten tuomarit pohtivat 23.11.2017  pidetyssä kokouksessaan mm. Ruotsin mediatuomarijärjestelmää, josta heille oli saapunut kertomaan Helsingborgin käräjäoikeuden tuomari Emma Regnér. Lapin käräjäoikeuden laamanni Jyrki Kiviniemi puhui tilaisuudessa aiheesta "Tiedottaminen ja yhteydenpito mediaan" ja  asianajaja Matti Pulkamo puolestaan teemasta "Sosiaalinen media - mahdollisuus vai riippakivi". Iltapäivällä panelistit keskustelivat aiheesta "Oikeudenhoito ja media". Kokouksen pöytäkirjaa ei ole julkaistu painosta, joten en tiedä, mitä kaikkea tilaisuudessa on esitetty.

9. Tunnen tiettyä lukkarinrakkautta mediatuomari-ideaa kohtaan, koska olen itse tuomarina ollessani (1975-1990) harrastanut sen kaltaista tiedottamista ja asioiden esille ottamista, jota mediatuomareille nyt kaavaillaan. Kirjoitin mm. Lakimies-lehteen ja Defensor Legis -lehteen ajankohtaisia artikkeleja oikeudenkäynnin epäkohdista ja uudistussuunnitelmista ja otin myös päivälehdissä (HS ja Aamulehti) - somea ei silloin tunnettu - kantaa kyseisiin asioihin. Yksittäisiin oikeusjutuihin en puuttunut. Ikaalisisten käräjäoikeuden kihlakunnantuomarina kehitin asioiden käsittelyä tulossa olevan oikeudenkäyntiuudistuksen edellyttämällä tavalla, sillä uudistuksen pääpiirteet olivat tiedossa. Tämä herätti keskustelua ja joissakin lehdissä puhuttiin jopa "Ikaalisten mallista". Eräät muutkin kihlakunnantuomarit (esimerkiksi Markku Arponen ja Gustaf Möller) ryhtyivät samanlaiseen kehittämistyöhön omissa käräjäoikeuksissaan. Tavoitteena oli, että olisimme valmiita, kun menettelyuudistus tulisi voimaan. Kaikki alioikeudet eivät halunneet valmistautua uudistukseen samalla innolla, vaan jotkut niistä yrittivät viimeiseen asti harata sitä vastaan. Suurin ja kiihkein vastaanpanija oli Helsingin käräjäoikeus, maan suurin tuomioistuin. Ilmankos jutuilla siellä oli taipumusta hävitä, niin kuin on  todettu, "mustaan aukkoon",  kun uudistus vihdoin tuli voimaan. 

10. Mediatuomarit näyttävät nyt - vihdoin ja viimeinen - tekevän tuloaan myös Suomeen. Asiasta kerrotaan tänään Helsingin Sanomien verkkojulkaisussa hieman omalaatuisella otsakkeella "Helsingin käräjäoikeus tuo tuomarit valokeilaan - vastaavaa nähty Pohjoismaissa, muttei koskaan ennen Suomessa".  Lehden printtiversiossa asia on jo saanut järkevämmäntuntuisen otsikon: Helsingin käräjäoikeus saa "mediatuomareita".

11. Lehtijutun mukaan Helsingin käräjäoikeus on perustanut sisäisen mediaryhmän, johon kuuluvien kahden tuomarin on määrä antaa haastatteluja viestimille ja osallistua oikeuslaitoksen toimintaa koskevan julkiseen keskusteluun. Uudistuksen tarkoituksena on lisätä yleistä tietämystä tuomioistuinten toiminnasta ja helpottaa toimittajien työtä. Vastaavanlaisia järjestelmiä on käytössä esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Alankomaissa. Suomalaiset käräjäoikeudet tai muut tuomioistuimet eivät ole lehden mukaan aiemmin juuri osallistuneet julkiseen keskusteluun.

12. Viimeksi mainittu toteamus ei kuitenkaan pidä sellaisenaan paikkansa, kuten olen edellä kappaleessa 9 kertonut. Itse tuomarina ollessani osallistuin usein - joidenkin mielestä jopa liian usein (!) - juuri tuollaiseen julkiseen keskusteluun, josta uutisjutussa kerrotaan. Monet muutkin tuomarit ovat sellaista keskustelua enemmän tai vähemmän harjoittaneet. KKO:n entinen presidentti Pauliine Koskelo oli tuon tuosta kertomassa tiedotusvälineille näkemyksiään ja sitä, missä tuomioistuinlaitoksessa kulloinkin mennään. Vaasan hovioikeuden presidentti Erkki Rintala oli ja on edelleen 81-vuotiaana varsin innokas keskustelija ja kirjoittaja, vain muutamia esimerkkejä mainitakseni. Oikeudenkäynneistä ja oikeusjutuista keskustellaan joka vuosi tuomarikokouksissa ympäri maata.

13. Helsingin käräjäoikeuden laamanni Tuomas Nurmi toteaa tiedotteessaan - sitä ei tosin löydy käräjäoikeuden kotisivulta niin kuin pitäisi - että muissa maissa tämänkaltainen toiminta on nähty hyödylliseksi sekä viestimien että tuomioistuinten kannalta. Laamanni Nurmi toivoo, että myös muut suomalaiset tuomioistuimet tarttuvat toimeen, koska on "kaikkien etu, että tuomioistuimet tarjoavat medialle oikeaa tietoa ja että sitä kautta myös suomalainen oikeusjärjestelmä tunnetaan  entistä paremmin".

14. Helsingin käräjäoikeuden ensimmäisinä vastuutuomareina asiassa toimivat käräjätuomarit Petra Spring ja Nina Immonen. Lisäksi ryhmään kuuluvat laamanni Tuomas Nurmi ja käräjäoikeuden tiedottaja, jonka nimeä HS-jutussa ei kuitenkan mainita. Nämä vastuutuomarit toimivat julkisuudessa itsenäisinä tuomioistuinasioiden asiantuntijoina eivätkä "varsinaisesti" toimi Helsingin käräjäoikeuden "puhehenkilöinä". 

15. HS-jutun mukaan tuomioistuinten viestintää pohtinut työryhmä - katso siitä edellä kappaleissa 6 ja 7 - ehdotti viime vuonna juuri tämänkaltaisen toiminnan aloittamista Suomessa. Työryhmä esitti raportissaan, että tuomioistuimet nimeäisivät joitakin tuomareita ns. mediatuomareiksi, jotka voisivat osallistua keskusteluun julkisesti. Nykyisin tuomioistuimet osallistuvat työryhmän mukaan julkiseen keskusteluun käytännössä vain tuomioidensa kautta. Ne pidättäytyvät selittämästä tai kommentoimasta ratkaisujaan julkisuudessa. Työryhmän mielestä tämä malli ei enää riitä kanslaisten luottamuksen ylläpitämiseen.

16. Muutama näkökohta edellä olevan johdosta. Ensiksikin olisi syytä erottaa kaksi asiaa, nimittäin tuomioistuimien ja toisaalta yksittäisten tuomareiden osallistuminen julkiseen keskusteluun. Tuomarit kyllä ottavat osaa sanotunlaiseen keskusteluun, kuten edellä olen muutamilla esimerkeillä osoittanut. Yksittäisiä tuomioita tai päätöksiä tuomarit eivät kuitenkaan ole juuri kommentoineet saati kritisoineet. Sen sijaan tuomioistuimet, jotka ovat kollegiaalisia elimiä, eivät ole voineet tällaista keskustelua käydä, vaan niiden kantoja ovat julkisuudessa esitelleet päällikkötuomarit, kuten esimerkiksi KKO:n ja KHO:n presidentit ja - Erkki Rintalan jälkeen tosin vain harfvakseltaan - hovioikeuksien presidentit. Oulun laamanni Antti Savela on  ehdottanut Suomeen kahden tuomioistuimen mallia - keskustelupuheenvuoro toki sekin!

17. Tarkoittaisiko mediatuomareiden nimeäminen sitä, että esimerkiksi Helsingin käräjäoikeuden muut tuomarit eivät voisi jatkossa osallistua lainkaan sanotunlaiseen julkiseen keskusteluun? Tuskinpa vain, kyllä muidenkin tuomareiden puheoikeus toki säilyy  ja toivottavaa olisi, että he myös käyttäisivät sitä. Esimerkiksi Helsingin käräjäoikeuden mediatuomariryhmä ei ole virallinen elin, jolla olisi valta sulkea tuomioistuimen muiden tuomareiden suut keskustelulta. Oikeustoimittajat toki esittävät kysymyksiä lähinnä mediatuomareille ja nämä puolestaan ensi sijassa viestivät käräjäoikeuden asioista ja ratkaisuista toimittajakuntaan päin, jos havaitsevat uutisoinneissa virheitä tai puutteita. Mediatuomarit joutuvat kuitenkin sitä enen keskustelemaan asiaa käsitelleiden ja ratkaisun antaneiden tuomareiden kanssa.

18. Haluaisin nostaa tässä yhteydessä esille myös tuomioistuinten tiedottamisen, joka liittyy kiinteästi mediatuomareiden rooliin. Tuomioistuinten tiedotustominta on Suomessa suoraan sanottuna lapsen kengissä, sillä niin surkean heikkoa se on. Ainoastaan  KKO:n ja KHO:n ja erityistuomioistuinten tiedottaminen täyttää toiminnalle asetettavat vähimmäisvaatimukset. Sen sijaan hovioikeuksien, poikkeuksena Helsingin hovioikeus, ja etenkin käräjäoikeuksien tiedottaminen, jolla tarkoitan lähinnä netissä tapahtuvaa tiedottamista, on lähes olematonta, mitä tulee esimerkiksi ratkaisuista tiedottamiseen. 

19. Otetaanpa tiedottamisen tasosta tähän esimerkki Helsingin käräjäoikeuden nettisivulta kohdasta "Uusimmat tiedotteet", kas tässä

Uusimmat tiedotteet

4.10.2017 Avoimet ovet Helsingin käräjäoikeudessa ja Helsingin hovioikeudessa lauantaina 
7.10.2017 klo 11-15

Helsingin käräjäoikeus ja Helsingin hovioikeus juhlistavat satavuotiasta Suomea esittelemällä toimintaansa ja toimitilojaan yleisölle avointen ovien tapahtumassa lauantaina 7. lokakuuta kello 11─15.

28.4.2017 Sammon osakekirjojen kuolettamishakemusten käsittelytilanne Helsingin käräjäoikeudessa

11.4.2017 Helsingin käräjäoikeus antaa tiistaina 11.4.2017 huomattavan määrän Sammon osakekirjoja koskevia kuolettamispäätöksiä − päätösten postitukset aloitetaan 19.4.2017


Julkaistu 12.7.2016

20. Eikö maan suurin tuomioistuin, joka ylpeilee nyt valtakunnan ensimmäisillä mediatuomareilla, todellakaan parempaan tiedottamiseen kykene? Elämme vuotta 2018, mutta käräjäoikeuden tiedotesivu on päivitetty (julkaistu) viimeksi 12.7.2016. Käräjäoikeus antaa joka viikko useita todella merkittäviä rakaisuja, mutta niistä ei tiedotussivulla mainita koskaan mitään. "Armon" on tässä suhteessa saanut vain kaksi asiaa, jotka kumpikin koskevat Sammon osakekirjojen kuolettamista! Kauheaa! Lisäksi käräjäoikeus on tiedottanut  avoimista ovista viime lokakuussa. Siinä kaikki.

21. Minusta tuollainen "tiedottaminen" on häpeällisen surkea osoitus tiedottamishalun ja -kyvyn puutteesta sekä lainkäytön julkisuutta kohtaan osoitetusta täydellisestä välinpitämättömyydestä. Tiedottaminen on olennainen osa tuomioistuimilta edellytettävästä julkisuudesta, josta säädetään perustuslain 21 §:ssä. Helsingin käräjäoikeuden sivuilla ei mainita yhtään sen antamaa tuomiota tai päätöstä, vaikka käräjäoikeus antaa joka viikko  useita todella merkittäviä ratkaisuja.

22. Edellä mainitussa HS-uutisissa kerrotaan, että käräjäoikeuden laamanni Tuomas Nurmi on antanut mediatuomareita koskevan tiedotteen. Mutta kuvaan tietenkin kuuluu, ettei tuosta(kaan) tiedotteesta tai mediatuomareita koskevasta asiasta mainita käräjäoikeuden kotisivulla kohdassa "uusimmat tiedotteet" sanaakaan.

60. Ylen kohujuttu kokemattomista tuomareista

1. TV1:n uutistoimitus esittää aika usein hieman raflaavanomaisia ja sensaationhaluisia juttuja tuomioistuimia "riivaavista" epäkohdista. Ne vaikuttavat aika ajoin huitaisten tehdyiltä eikä niissä ole kyetty tai haluttu selvittää ja kertoa ihmisille edes kaikkia perusasioita. Oikeudenkäyntejä ja tuomioistuimia tuntevat katsojat huomaavat usein, ettei näissä Ylen kertomissa tapauksissa ole itse asiassa mitään kovin outoa tai kummallista.

2. Toissa viikolla Yle uutiset kertoi laajasti, miten "kolmen käräjoikeuden tuomiot muuttuvat hovioikeudessa muita enemmän" . Uutisjutussa, jota toistettiin pari kolme kertaa tv:n uutislähetyksissä, lukijoita ja katsojia kehotettiin katsomaan kartasta, miten usein "sinun käräjäoikeutesi" ratkaisu muuttuu hovissa. Kun ketään oikeusoppinutta ei ilmeisesti saatu kommentoimaan tätä "kohujuttua", laati asianomainen toimittaja muutaman tunnin kuluttua uuden raflaavan otsikon verkkoon: "Kukaan ei tunnu tarkalleen tietävän, mistä alueelliset erot käräjätuomioiden muutosprosenteissa johtuvat". 

3. En yhtään ihmettele, ettei kukaan Yle uutisten usein käyttämistä asiantuntijoita - ei edes professori Matti Tolvanen Itä-Suomesta - innostunut sanotusta uutisjutusta. Se oli nimittäin niin huterasti tehty, ettei siitä ilmennyt tarkempia tietoja monista niistä asioista, jotka tulisi ensin tietää, jotta väitteeseen ja asiaan voitaisiin kunnolla ottaa kantaa. Pitäisi esimerkiksi tietää, mitä uutisjutussa tarkoitetaan "muutoksella", joita hovioikeus on tehnyt tai voi yleensä tehdä ratkaisuun. Onko kysymyksessä vain tuomion lopputuloksen muuttamisesta vai ainoastaan perusteluihin tehdyistä muutoksesta taikka kenties molemmista. Pitäisi myös tietää, tarkoitettiinko uutisjutussa yksinomaan rikosjuttuja vai myös riita-asioissa annettuja tuomioita ja niihin hovioikeudessa tehtäviä muutoksia. Samoin tulisi tietää, kuinka suuri määrä tai osuus eri käräjäoikeuksien riita-asioissa antamista tuomioista muuttuu hovioikeudessa ja kuinka suuri vastaavasti rikosjutuissa annetuista tuomioista.

4. Mennäänäänpä sitten Yle uutisten eiliseen kohujuttuun. Toimittaja Päivi Happosen toimittamassa ja Ylen verkossa julkaistussa jutussa, josta oli tehty ykkösuutinen sekä kello 18 että 20.30 TV1:n uutislähetyksessä, kerrottiin Helsingin käräjäoikeuden yhdestä  - siis todellakin vain yhdestä (1) - talousrikostuomiosta, jota kuvattiin "hämmentäväksi". Tapaus on toimittajan mukaan hämmentävä siksi, että käräjäoikeuden kolmesta tuomarista puheenjohtajana toiminut kokenut tuomari oli laajassa asiassa ja tuomiossa lähes kaikesta eri mieltä kuin kaksi muuta eli "nuorta ja kokematonta" käräjätuomaria. Tästä yhdestä tapauksesta vedetiin Ylen uutisjutussa sitten johtopäätös, että Helsingin käräjäoikeudessa kokemattomat tuomarit osallistuvat usein hyvin vaativien  oikeusjuttujen käsittelyyn, jolloin kansalaisten oikeusturva voi vaarantua. Jutun pääpointti oli ilmeisesti siinä, ettei kokemattomille tuomareille pitäisi "jakaa" laajoja ja vaativia juttuja.

5. Uutisjutun otsikko oli laadittu raflaavaan muotoon: Lähes 6 vuotta linnaa ja 7 miljoonaa korvauksia - Asianajaja erimielisistä tuomareista: "Tällaiseen tuomioon en ole koskaan törmännyt".  Helsingin käräjäoikeudessa työskentelee noin sata tuomaria. Heistä noin joka viides on määräaikaisissa työsuhteissa, jotka ovat pituudeltaan muutamasta kuukaudesta noin vuoteen, sanottiin johdannossa.

6. Uutisjuttua varten toimittaja oli haastatellut juonnon mukaan "yli 20 vuotta tuomarina työskennellyt Helsingin käräjäoikeuden tuomaria", joka ei kuitenkaan halunnut esiintyä ohjelmassa omalla nimellään, "ettei hänelle tulisi ongelmia tulevissa työtehtävissä". Haastatellun tuomarin ääni oli jutussa muutettu. Ko. tuomarin anti uutisjutussa oli varsin vähäinen. Hän sanoi vain olevansa huolissaan siitä, että hyvin vaativia oikeusjuttuja jaetaan liian usein tuomareille, joilla ei ole riittävästi kokemusta. "Näissä tilanteissa kansalaisten oikeusturva voi vaarantua. Moni kokenut tuomari on meillä huolissaan tästä tilanteesta", tuomari opasti. 

7. Toimittajan mukaan Helsingin käräjäoikeudessa on käytäntö, jonka mukaan tuomarilla on oltava kahden vuoden kokemus käräjätuomarin työstä, jotta hän pääsee hoitamaan pakkokeinojuttuja eli määräämään esimerkiksi epäiltyjä tutkintavankeuteen. Samanlaista käytäntöä ei ole muissa jutuissa. 

8. Tämän johdosta voidaan huomauttaa, että pakkokeinoasioissa, jotka saattavat Helsingin käräjäoikeudessa olla toisinaan hankalia, tuomari esiintyy ja päättää asiasta yksin, ts. oikeuden kokoonpanoon ei kuulu muita tuomareita. Sen vuoksi on paikallaan, että tuomarilta edellytetään vähintään kahden vuoden kokemusta käytännön tuomarin työstä. On ymmärrettävää, että kolmen tuomarin kokoonpanossa, jonka puhenjohtajana on "kokenut tuomari", kaksi muuta jäsentä voi olla kokemattomampia. Ts. kaikkien kokoonpanoon kuuluvien tuomareiden ei tarvitse olla yhtä kokeneita. Hovioikeuden kolmen jäsenen kokoonpanoon kuuluvista  jäsenistä yksi voi olla olla ma. tuomarina toimiva esittelijä.

9. Tämän alkusoiton jälkeen toimittaja käsitteli edellä mainittua talousrikosjuttua. Kyse on Helsingin käräjäoikeuden keväällä puutavarakauppaan liittyvässä talousrikosjutussa antamasta tuomiosta, joka on toimittajan mukaan herättänyt poikkeuksellisuutensa takia ihmetystä.

10. Sanottu juttu käsiteltiin kolmen lakimiestuomarin kokoonpanossa. Ts. asiaa ei syytettyjen viety ns. lautamieskokoonpanoon, jossa kokoonpanoon olisi kuulunut yksi ammattituomari ja kaksi tai kolme lautamiestä. Kokoonpanoa valittaessa otettiin siis huomioon mm. juuri syytettyjen oikeusturva, jonka toimittaja väitti tuomiossa vaarantuneen. 

11. Mainitussa tapauksessa oikeuden puheenjohtajana toiminut käräjätuomari olisi hylännyt kaikki syytteet. Kaksi tuomaria sen sijaan katsoi, että syytetyille tulee langettaa vankeustuomioita, joista pisin oli viisi vuotta ja kahdeksan kuukautta. Lisäksi jutussa määrättiin yhteensä 6,8 miljoonan euron vahingonkorvaukset.

12. Tähän välihuomautus sikäli, että ennen vankeusrangaistusten langettamista käräjäoikeuden enemmistö eli kaksi jäsentä katsoi neljän syytetyn syyllistyneen useimpiin rikoksiin, joista syyttäjät - heitä oli jutussa kaksi - olivat vaatineet heille rangaistusta. Käräjäoikeus tuomitsi yhden syytetyn avuannosta törkeästä petoksesta 8 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen, yhden eli ns. päätekijän neljästä törkeästä petokssta 5 v 8 kk vankeuteen, yhden vastaajan  törkeästä petoksesta 3 vuodeksi vankeuteen ja neljännen syytetyn törkeästä petoksesta 1 v 6 kk vankeuteen. 

13. Käräjäoikeuden ratkaisu on toimittajan mukaan äärimmäisen poikkeuksellinen - alussa se oli siis vain (tavallisen) poikkeuksellinen - koska puheenjohtajatuomari on laajassa tuomiossa lähes kaikesta eri mieltä kuin kaksi nuorta tuomaria. Nämä tuomarit olivat toimineet käräjätuomareina vain joitakin kuukausia. 

14. Olen uutisjutun jälkeen tutustunut pikaisesti tuomioon ja saanut siitä tietää myös tuomareiden nimet. Oikeuden puheenjohtaja on 49-vuotias lakimies, joka on toiminut käräjätuomrina vuodesta 2011, aikaisemmin hän on ollut mm. hovioikeuden esittelijänä.  Ei siis vielä mikään "huippukokenut" tuomari, sanoisin. Toimittajan kokemattomiksi moittimista tuomareista toinen on 32-vuotias ja toinen 31-vuotias. Molemmat ovat toki nuoria, mutta toisaalta ilmeisesti päteviä, sillä eihän heitä muuten olisi otettu käräjäoikeuteen ma. tuomareiksi! - Itse lopetin 20 vuotta kestäneen tuomarin urani 47-vuotiaana.

15. Ylen uutisjutussa haastateltiin myös kahta mainitussa talousrikosjutussa toiminutta asianajajaa, joista kumpikin oli ollut syytetyn avustajana. Asianajaja Jussi Sarvikivi sanoi ohjelmassa, että hän ei ole törmännyt kertaakaan tällaiseen tuomioon, jossa kokoonpanon yksi tuomari on tuomiossa lähes kaikesta eri mieltä kuin kaksi muuta tuomaria. Olen kollegoiltakin kysellyt, eikä heilläkään ole vastaavanlaista ratkaisua tiedossa, kertoi Sarvikivi. 

16. Myös pääsyytetyn avustajana toiminut asianajaja Mikko Ruuttunen ihmetteli uutisjutussa tuomiota, koska  "siinä oli kolme ammattituomaria, jotka näkivät sen asian niin totaalisen eri tavalla".  Ruuttusen mukaan tuomareiden erimielisyys kertoo jutun epäselvyydestä, jolloin epäselvyyden olisi tullut johtaa syytteiden hylkäämiseen. 

17. Käräjäoikeuden mainittu tuomio ei ole lainvoimainen, sillä jutun kaikki osapuolet ovat valittaneet siitä Helsingin hovioikeuteen.

18. Ylelle haastattelun antanut nimetön ja "oma-äänetön" tuomari toivoi uutisjutussa, että Helsingin käräjäoikeudessa otettaisiin huomioon nykyistä paremmin tuomareiden kokemus. Virkaiältään nuorille tuomareille ei pitäisi jakaa kaikkein vaikeimpia ja laajimpia juttuja. Se ei ole myöskään reilua heitä itseään kohtaan. Tuomarit kun eivät voi valita, millaisia juttuja he hoitavat, totesi ko. tuomari.

19. Minusta oli yllättävää, että yhdestä tuomiosta ja oikeudenkäynnistä oli tehty Ylellä näin suuri juttu ja numero, joka ajettiin TV1:n pääuutislähetyksessä kello 20.30 ulos oikein ykkösuutisena; politiikan syksy ei ole ilmeisesti päässyt vielä kunnolla vauhtiin, kun pitää tyytyä tällaisiin ei-uutisiin.

20. Se, että käräjäoikeus äänestää tuomioissaan, ei ole miten epätavallista tai poikkeuksellista. Niin tekevät kaikki käräjäoikeudet ja hovioikeudet, myös korkein oikeus äänestää. On tapauksissa, joissa KKO on langettanut murhajutussa syytetylle elinkautisen vankeusrangaistuksen 3-2 -äänestyksen jälkeen; vähemmistö olisi hylännyt syytteen näytön puuttuessa. 

21. Minusta äänestysratkaisut ovat jopa lainkäytön eräänlainen suola, sillä ne osoittavat, etteivät tuomarit suinkaan aina ole juttujen ratkaisuista samaa mieltä keskenään. Itse äänestin aikoinani kollegiaalisissa tuomioistuimissa keskimääräistä useammin, ja kirjoitin myös hovioikeuden ja KKO:n esittelijänä ollessani aika usein ratkaisuun näkyviin oman mietintöni, joka poikkesi enemmän tai vähemmän tuomareiden näkemyksestä. 

22. Yle uutiset on minusta hakoteillä erityisesti siinä, että se on lähtenyt voimallisesti kritisoimaan kokemattomiksi moittimiensa nuorten tuomareiden menettelyä ja sen myötä arvostelemaan koko tuomion oikeellisuutta. Kokemattomuus ei suinkaan tarkoita välttämättä sitä, että tuomari olisi tumpelo tai epäpätevä. Itse tuomioistuimissa toimiessani ja myös sen jälkeen olen havainnut, että myös virkaiältään kokeneet tuomarit voivat olla joskus jutuisssa niin sanotusti "ulalla" ja mennä tuomioissaan pahasti metsään. Toisaalta on monia nuoria tuomareita, jotka ovat erinomaisen päteviä ja hakkaavat ratkaisujen perustelujen mukaan asiaa arvioitaessa virkaiältään  20-30 vuotta vanhemmat kollegansa mennen tullen.

23. Käräjäoikeuden tai minkään muunkaan tuomioistumen ratkaisujen oikeellisuutta ei tietenkään voida mitata tai arvioida tuomarin kokemuksen tai virkaiän mukaan. Tämä on paha virhe, jonka toimittaja ja koko Yle uutisten tomitus ovat kommentoitavassa jutussa tehneet. "Perusteluistaan tuomio punnitaan". Tämä vanha kokemussääntö Yle uutiset eilen tyystin sivuutti ja unohti. Sen kertomassa uutisessa ei mainittu tai viitattu edes puolella sanalla ko. talousrikosjutussa annetun ratkaisun perusteluihin, ei enemmistön eikä vähemmistön. Tuskinpa toimittaja on vaivautunut perusteluja edes lukemaan. Oli siten iso kömmähdys ja virhe lähteä arvioimaan ja kritisoimaan uutislähetyksen ykkösuutisena käräjäoikeuden tuomion oikeellisuutta yksinomaan kahden tuomarin virkaiän ja väitetyn kokemattomuuden perusteella. 

24. Käräjäoikeuden tuomiossa on 259 sivua, joista oikeuden varsinaiset perustelut alkavat sivulta 49.  Päällisin puolin enemmistön perustelut näyttävät asiallisilta ja normaalikäytännön mukaan laadituilta. Minun tehtäväni ei ole lähteä pohtimaan asiakysymyksiä eli todisteiden harkintaa ja rikosoikeuden soveltamista; minähän en ole tässä tuomiota moittimassa.

25.Tuomarit ovat viranhoidossaan itsenäisiä ja riippumattomia, tämä koskee myös kokoonpanon kuuluvien tuomareiden keskinäistä suhdetta. Kokoonpanon puheenjohtaja ei voi siten sanella yksin tuomion sisältöä, eikä muiden tuomareiden, olivatpa he kuinka nuoria tai kokemattomia tahansa, tarvitse olla samaa mieltä puheenjohtajan kanssa. Yle uutisten jutussa mainitussa taoauksessa on käynyt luultavasti niin, että puheenjohtaja ei ole saanut perusteluillaan saanut kahta muuta tuomaria vakuuttuneeksi siitä, että syytteet tulisi hylätä. En usko, että nämä "nuoret tuomarit" olisivat vain pahuuttaan tai piruuttaan olleet eri mieltä puheenjohtajan kanssa ja kirjoittaneet omille kannanotoilleen  200 sivua pitkät perustelut.

26. Yle uutisten jutussa nimettömänä asiasta kertonut tuomari oli huolissaan siitä, että  vaativia oikeusjuttuja "jaetaan" usein tuomareille, joilla ei ole riittävästi kokemusta. Hän varoittelee myös jutun lopussa, ettei kaikkein vaikeimpia ja laajimpia juttuja pitäisi "jakaa" virkaiältään nuorille tuomareille. 

27. Tarkasti ottaen juttuja ei itse asiassa jaeta suoraan tuomareille jonkinlaisella sumplintaan perustuvalla sulle mulle -periaatteella. Sana "jakaminen" on tässä yhteydessä hieman harhaanjohtava, mutta se on kuitenkin yleisessä käytössä, joten käytän sitä nyt myös tässä yhteydessä. Asiasta eli juttujen jakamisesta ei muistaakseni ole oikeudenkäymiskaaressa (OK) tai rikosprosessilaissa (OL) nimenomaisia säännäksiä, vaan siitä on annettu määräyksiä ainoastaan kunkin tuomioistuimen, myös jokaisen hovioikeuden ja KKO:n, työjärjestyksessä. Ne on yleensä julkaistu tuomioistuimen kotisivulla.

28. Helsingin käräjäoikeuden työjärjestyksessä, joka on vahvistettu 20.12.2016, todetaan, että asiat jaetaan osastoille siten kuin laamanni on siitä erikseen määrännyt. Osastoilla yleiseen jakoon kuuuvat asiat jaetaan kaikille tuomareille vuoroperiaatteen mukaisesti. Erityisasiantuntemusta edellyttävät asiat jaetaan ko. asiaryhmää käsittelevien tuimareiden kesken vuoroperiaatteen mukaisesti. Ruotsinkieliset asiat jaetaan lähtökohtaisesti tuomareille, joiden äidinkieli on ruotsi. Vuoroperiaatteesta voidaan poiketa erityisen laajojen asioiden osalta ja silloin, kun yksittäisen tumarin työtilanne tai tuomarin siirtyminen pois osastolta sitä edellyttävät tai muusta painavasta ja hyväksyttävästä syystä. Osaston johtaja voi edellä mainitut jakoperusteet huomioon ottaen päättä asioiden keskittämisestä osastolla. Laamanni voi määrätä yksittäisen lainkäyttöasian ratkaisukokoonpanoon jäsenet eri lainkäyttöosastoilta.

29. Laamanni tai johtoryhmä määrää ilmeisestituomioistuimen tuomarit eri osastoille. Saapuvat jutut jaetaan kirjaamosta eri osastoille edellä mainitun vuoroperiaatteen mukaisesti ja mahdollisimman tasaisesti. Vuoroperiaatteen tarkoituksena on edellää jo mainitun sumplimisen yms. epäasiallisen toiminnan ehkäiseminen ja asioiden jakautuminen osastoille ja eri kokoonpanoille määrätyllä tavalla sattumanvaraisesti. Tätä tarkoittaen on joskus käytetty myös termiä juttuarvonta. Pirkanmaan käräjäoikeudessa on 4.5.2117 vahvistettu varsin kattava työjärjestys, joka sisältää myös parin sivun pituiset yksityiskohtaiset säännökset asioiden jaosta lainkäyttöosastoille.

30. TV1:n eilisessä pääuutislähetyksessä (klo 20.30) haasteltiin Helsingin käräjäoikeuden laamannia Tuomas Nurmea. Hän on 62-vuotias, sitkeän ja hiema kuivahkon tuntuinen tyyppi, jonka ulkomuodon perusteella voisi kuvitella harrastavan vaikkapa maratonjuoksua. Olen kuullut, että Nurmi on saanut johtamansa käräjäoikeuden, joka on Suomen suurin,  toimintaan uutta potkua ja tehokkuutta, missä suhteessa hän eroaa edukseen parista edeltäjästään.

31. Nurmen haastattelu jäi liian lyhyeksi, sillä häneltä olisi voitu kysyä esimerkiksi myös siitä, mistä oikeastaan johtuu, että Helsingin käräjäoikeudessa on runsaasti ma. tuomareita, Yle uutisten mukaan heitä olisi viidennes oikeuden tuomareista. Samoin laamannilta olisi voitu kysyä, miten ja millä perusteella tuomarit jaetaan eri osastoille ja noudatetaanko käräjäoikeudessa osastokiertoa, jolloin tietyn osaston tuomarit esimerkiksi parin vuoden kuluttua siirtyvät toiselle osastolle.

32. Tuomas Nurmi kertoi, että  jutut jaetaan tuomareille, oikeastaan ensin osastoille, ennnalta määrätyllä ja sattumanvaraisella tavalla. On kuitenkin tiettyjä asiaryhmiä, joihin kuuluvat jutut jaetaan ainoastaan niitä käsitteleville tuomareille. Tällaisia asiaoita ovat esimerkiksi lapsioikeusasiat, huumausainerikokset, asuntokauppa-asiat ja eräät muutkin asiat. Näitä asioita käsittelevät niihin perehtyneet tuomarit. Laajimmissa ja vaativimmissa asioissa katsotaan erikseen, keille niitä jaetaan. Tällöinkin on lähtökohtana, että kulloinkin pyritään hakemaan mahdollisimman ammattitaitoinen ja osaava kokoonpano.Tavoitteena on, että nykyistä suurempi määrä asioista voitaisiin käsitellä käräjäoikedessa kolmen ammattituomarin kokoonpanossa. Tuomareille suunnattu koulustustarjonta on Nurmen mukaan varsin laajaa. Helsingin käräjäoikeus järjestää myös itse hyvin paljon koulutusta omille tuomareilleen.

33.Yle uutisten toimituksen harkintakyky on tapauksessa pettänyt. Se on tehnyt yhdestä ainoasta oikeusjutusta aivan liian pitkälle meneviä meneviä johtopäätöksiä, suorastaan sensaation eli selkokielellä sanottuna kärpäsestä härkäsen. Käräjäoikeuksien äänestysratkaisut eivät ole käytännössä mitenkään harvinaisia tai poikkeuksellisia. Käräjäoikeudessa juttuja ei jaella noin vain summan mutikassa suoraan tuomareille, ei vanhoille eikä nuorille. Jakamisessa noudatetaan tuomioistuimen vahvistamia sääntöjä. Tuomion oikeellisuutta ei ole mielekästä arvioida, puntaroida ja kritisoida tuomareiden virkaiän ja kokemuksen pituuden perusteella. Keskeneräistä tai lainvoimaa vailla olevaa tuomiota ei ole ylipäätään perusteltua lähteä väittämään silmittömän kiihkon vallitessa oudoksi tai vääräksi sen mukaan, onko tuomio yksimielinen vai äänestyksen tulos. Perusteluistaan tuomio tunnetaan ja punnitaan, eli ratkaisun oikeellisuutta on syytä arvioida ainoastaan tuomioon kirjoitettujen perustelujen perusteella.

34. Ylen jutussa haastateltiin myös Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruoholaa. Myös hän tuntui tarkertuneen uutisjutussa ahkerasti käytettyyn kokenut -sanaan. Ruohola lausui, että tumareiden kokemattomuus on yksi syy siihen, miksi yritykset käyttävät niin usein käräjäoikeusprosessin sijasta välimiesmenettelyä. Ruohola jätti sanomatta, että yritykset tekevät näin, koska niiden oikeusjutuissaan käyttämät asianajajat, Jarkku Ruohola muiden mukana, näin suosittelevat yrityksiä tekemään.

35. Ruoholan mukaan välimiesmenettelyn käyttöön on useita syitä kuten menettelyn salaisuus ja nopeus - välitystuomiosta ei voida valittaa - mutta että ilman muuta yksi syy on se, että yritykset - siis niiden asianajajat - eivät aina luota siihen, että käräjäoikeuksissa olisi riittävän kokeneita tuomareita. Välimiesmenttelyssä käytetyt välimiehet puolestaan ovat kokeneita, Ruohola laukoo.

36. Itse käyttäisin kyllä kokeneen tuomarin ja välimiehen asemesta sanontaa pätevä tuomari/välimies. Kokemus tai virkaiän pituus ei nimittäin yksin ratkaise tuomarin tai välimiehen pätevyyttä, joka on kaiken aa ja oo. Myös kokeneet tuomarit voivat usein olla vähemmän päteviä, nuoret ja kokemattomammat tuomarit taas yllättävän päteviä.

37. Välimiesprosessissa asianosaiset valitsevat itse omat "tuomarinsa" eli välimiehet. Asiaosaamisen lisäksi välimiehiltä voidaan kyllä odottaa myös prosessioikeuden hallintaa ja osaamista. Selkeästi suurin osa välitystuomioita vastaan nostetuista moitekanteista perustuu käytännössä väitettyihin prosessuaalisiin virheisiin, joihin välimiehet ovat menttelyn aikana tai tuomiota tehdessään syyllistyneet. Tämä koskee erityisesti väittämistaakkanormin sivuuttamista ja täysin passiivista aineellista prosessinjohtoa. Nämä kysymykset tuntuvat olevan monille välimiehille, myös asianjaja-välimiehelle, joskus ylivoimaisen vaikeita asioita. Väitetään, että välimiesmenettelyssä välimies voi harjoittaa paljon passiivisempaa aineellista prosessinjohtoa kuin käräjäoikeuden tuomari. Tälle väitteelle ei kuitenkaan saada minkäänlaista tukea laista (VML) tai sen esitöistä. Väite tai käsitys on muutenkin täysin harhaanjohtava ja kestämätön.

38. Vasta blogikirjoituksen julkipanon jälkeen huomasin - saamani kommentin johdosta - että uuteen tuomioistuinlakiin (673/2016), joka tuli voimaan kuluvan vuoden alussa, on otettu säännöksiä asioiden jakamisesta tuomioistuimessa. Se koskee kaikkia tuomioistuimia. Lain 8 luvun 7 §:n mukaan asiat on jaettava valmisteltaviksi ja ratkaistaviksi työjärjestyksessä vahvistettujen perusteiden mukaisesti. Näiden perusteiden on oltava selkeitä ja niiden on turvattava asianosaisten oikeus saada asiansa ratkaistuksi riippumattomasti, puolueettomasti ja joutuisasti. 

39. Mainitun luvun 8 §:ään on otettu säännökset asian uudelleen jakamisesta, joka voi tapahtua vain, jos siihen on tuomarin sairaudesta, asian viivästymisestä, tuomarin työmäärästä tai muusta vastaavasta seikasta johtuva painava syy. Asian uudelleen jakamisesta päättää päällikkötuomari, KKO:ssa ja KHO:ssa presidentti. Päätös on perusteltava. Luvun 9 §:ssä säädetään tuomioistuimen työjärjestyksestä ja siitä, että työjärjestyksen tulee olla julkinen ja sen oltava jokaisen saatavilla.

40. OTM Antto Orasmaa on kirjoittanut Lakimieslehden numerossa 7-8/2016 seikkaperäisen ja valaisevan artikelin asioiden jakamisesta Suomen yleisissä tuomioistuimissa ja hallintotuomioistuimissa (ss. 1170-1186).