1. Eilen selostin ja kommentoin KKO:n ennakkopäätöstä, jossa oli kysymys siitä, toteuttiko rikkinäisellä pullolla uhkaamalla tapahtunut uhrin omaisuuden anastus törkeän ryöstön tunnusmerkistön (KKO 2020:37). KKO vastasi kysymykseen myöntävästi.
2. Tänään saimme KKO:lta ennakkopäätöksen, joka koskettelee myös käytänössä varsin usein tapahtunutta asiaa eli seksuaalista ahdistelua (KKO 2020:38). Seksuaalisesta ahdistelusta otettiin rikoslakiin sännös (RL 20:5a) vuonna 2014, joten kyseessä on melko uusi kriminalisointi. On siten mm. rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen (RL 3:1) kannalta paikallaan, että KKO ottaa kantaa aika väljästi muotoillun säännöksen tulkintaan. Nyt annettu ratkaisu on KKO:n ensimmäisiä seksuaalista ahdistelua koskeva ennakkopäätöksiä. Vrt. KKO 2019:104.
3. Katsotaanpa, mistä tänään annetussa ennakkopäätöksessä on kysymys eli millaisesta teosta syyte on nostettu ja miten asia on eri oikeusasteissa ratkaistu.
4. Asiassa on tullut selvitetyksi, että herra A ja neiti B olivat olleet 25.6.2017 viettämässä iltaa ravintolassa eri seurueissa. 18-vuotias B tunsi A:n ystävänsä enona ja oli myös A:n lasten tuttava ja joskus aikaisemmin käynyt A:n kotona. A oli sanonut ravintolassa B:lle, että hänellä oli kahdenkeskistä asiaa, ja ohjannut B:n ravintolan terassille selästä kädellä pitäen. A ja B olivat istuneet terassin sohvalla vierekkäin siten, että A:n käsi oli ollut B:n olkapäällä. A ei ollut sivellyt, puristanut tai rutistanut B:tä. A:n ja B:n vartalot eivät olleet koskettaneet toisiaan, vaan heidän välissään oli ollut noin 10–20 senttimetriä. A oli kertonut B:lle olevansa ihastunut tähän. Lisäksi A oli sanonut, että voisi "lykkiä" B:tä. B oli kieltänyt A:ta puhumasta tuollaisia. Kun B oli yrittänyt lähteä pois, A oli ottanut B:tä ranteesta kiinni ja sanonut, ettei tämä saisi lähteä mihinkään. B oli kuitenkin päässyt poistumaan tilanteesta.
5. Syyttäjä on vaatinut Keski-Suomen käräjäoikeudessa A:lle rangaistusta seksuaalisesta ahdistelusta sen perusteella, että A oli koskettelemalla B:tä tehnyt tälle seksuaalisen teon, joka on huomioon ottaen kosketteluun liittyneet seksuaaliset ehdotukset ja B:n kielteinen suhtautuminen niihin ollut omiaan loukkaamaan B:n seksuaalista itsemääräämisoikeutta.
6. Käräjäoikeus, joka käsitteli asian yhden tuomarin kokoonpanossa (käräjätuomari Anssi Savilampi) on 17.4.2018 lukenut A:n syyksi seksuaalisen ahdistelun ja tuominnut tämän 20 päiväsakon sakkorangaistukseen ja korvausvelvollisuuteen B:lle. Käräjäoikeus on katsonut B:n olleen A:n kainalossa ja että kainaloon ottaminen ja ranteesta kiinni pitäminen olivat tässä tapauksessa olleet seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistössä tarkoitettua seksuaalista koskettelua, kun huomioon otetaan kosketteluun liittyneet seksuaaliset ehdotukset ja B:n kielteinen suhtautuminen niihin.
7. Vaasan hovioikeus on A:n valituksen johdosta hylännyt syytteen ja vapauttanut A:n korvausvelvollisuudesta. Tuomiossaan 2.7.2019 hovioikeus on katsonut, ettei A:n koskettelu ollut intensiivistä eikä se ollut kohdistunut seksuaalisesti merkityksellisiin ruumiinosiin. Hovioikeus ei ole pitänyt A:n koskettelua seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistössä tarkoitettuna kosketteluna. Hovioikeuden mukaan A:n seksuaaliseksi tulkittava huomautus ei ole tehnyt koskettelusta seksuaalista. Hovioikeuden kokoonpanoon kuuluivat tuomarit Tuula Keltikangas, Päivi Kylmälahti ja Nina Sillanpää.
8. KKO myönsi syyttäjälle valitusluvan. Valituksessaan syyttäjä vaati, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja A:n syyksi luetaan seksuaalinen ahdistelu. A vaati vastauksessaan valituksen hylkäämistä.
9. Korkeimmassa oikeudessa oli kysymys siis yksinkertaisesti siitä, onko A syyllistynyt rikoslain 20 luvun 5 a §:ssä rangaistavaksi säädettyyn seksuaaliseen ahdisteluun.
10. Rikoslain 20 luvun 5 a §:n mukaan, joka koskettelemalla tekee toiselle seksuaalisen teon, joka on omiaan loukkaamaan tämän seksuaalista itsemääräämisoikeutta, on tuomittava, jollei teosta muualla tässä luvussa säädetä rangaistusta, seksuaalisesta ahdistelusta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
11. KKO:n perusteluissa selostetaan aluksi varsin laajasti ko. säännöksen lainsäädäntöhistoriaa ja rikoksen suojelukohdetta (kappaleet 7-13). KKO selostaa tässä kohdin myös sitä, mitä RL 20 luvun 10 §:n 2 momentin mukaan seksuaalisella teolla tarkoitetaan. Viittaan tältä osin KKO:n oheiseen ratkaisuselosteeseen.
Ratkaisuseloste KKO 2020:38
12. Oman arviointinsa (perustelukappaleet 14-20) lähtökohtana KKO toteaa, että RL 20 luvun 5 a §:n seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistön ja RL 20 luvun 10 §:n 2 momentin seksuaalisen teon määritelmäsäännöksen nojalla harkittavana on se, onko A:n menettelyssä ollut kyse kosketteluista, jotka ovat olleet seksuaalisesti olennaisia ja omiaan loukkaamaan B:n seksuaalista itsemääräämisoikeutta.
13. Hovioikeuden selvitetyiksi katsomat koskettelut ovat ensinnäkin käden pitäminen toisen selällä saatettaessa tätä kävellen toiseen paikkaan, toiseksi käden pitäminen vieressä istuvan olkapäällä ja kolmanneksi toisen ranteesta kiinni ottaminen.
14. Tämän jälkeen KKO lausuu, että A ei ole koskenut sellaisiin kehon osiin, joita tyypillisesti pidetään seksuaalisesti merkityksellisinä, eikä kosketuksia ole myöskään tehty tällaisilla kehon osilla. Kysymys ei ole ollut sivelevistä, taputtelevista, puristelevista tai muistakaan kiihottavina pidettävistä liikkeistä. Koskettelut eivät ole kohdistuneet vaatteiden alle, eivätkä ne muutoinkaan ole olleet erityisen intiimejä vaan moniin sosiaalisiin tilanteisiin soveltuvia ja hyväksyttäviä. KKO katsoi, että A ei ole koskettanut B:tä tavoilla, jotka sellaisinaan olisivat, yksin tai yhdessä arvioituina, seksuaalisesti olennaista koskettelua.
15. A on istuessaan B:n vieressä ja koskettaessaan B:n olkapäätä kertonut B:lle, että hän on ihastunut B:hen ja että hän voisi "lykkiä" B:tä. Toteamus "lykkimisestä" on tuossa yhteydessä sisältänyt sukupuoliyhteyteen tai muuhun seksuaalitekoon liittyvän suorasukaisen ehdotuksen. KKO katsoi, että A:n ehdotus B:lle on ollut RL 20 luvun 10 §:n 2 momentissa määritellyin tavoin seksuaalisesti olennainen.
16. KKO totesi, että seksuaaliset puheet voivat muuttaa joidenkin, muissa olosuhteissa hyväksyttävien fyysisten kosketusten luonteen seksuaaliseksi, jolloin arvioitavaksi tulee myös se, onko koskettelu loukannut toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta. A:n esittämien väitteiden vuoksi KKO totesi lisäksi, ettei ravintolaympäristö tapahtumapaikkana vähennä seksuaalisen itsemääräämisoikeuden suojaa vaan tällöinkin huomiota on kiinnitettävä ennen muuta osapuolten väliseen suhteeseen ja siihen, onko toinen suhtautunut torjuvasti tai myönteisesti seksuaalisiin ehdotuksiin tai muuhun lähentelyyn.
17. RL 20 luvun 5 a §:n seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistössä seksuaalisen ahdistelun tekotavaksi on lainsäätäjän harkinnan tuloksena säädetty vain toisen kosketteleminen. Rikoslain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan rikokseen syylliseksi saa katsoa vain sellaisen teon perusteella, joka tekohetkellä on laissa nimenomaan säädetty rangaistavaksi. Tämä tarkoittaa lainkäyttäjälle osoitettua kieltoa mennä lain sanamuodon ulkopuolelle ja täydentää lakia rikosasian vastaajan vahingoksi analogiapäätelmään turvautumalla (HE 44/2002 vp s. 29).
18. KKO:n mukaan tässä asiassa ne seksuaaliset teot, jotka ovat olleet omiaan loukkaamaan B:n seksuaalista itsemääräämisoikeutta, ovat liittyneet seksuaalisiin ja B:lle vastenmielisiin puheisiin. Oikeus katsoi, että A:n fyysiset kosketukset ovat olleet niin vähäisiä ja sosiaalisessa kanssakäymisessä tavanomaisia, ettei niiden luonne ole muuttunut seksuaalisesti olennaiseksi yksinomaan seksiin liittyvän ehdotuksen perusteella. Silloin, kun fyysistä kosketusta ei voida teko-olosuhteetkaan huomioon ottaen pitää seksuaalisesti olennaisena kosketteluna, teko ei voi täyttää seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistöä.
19. Näillä perusteilla KKO päätyi siihen lopputulemaan, että syyte seksuaalisesta ahdistelusta oli hylättävä, joten hovioikeuden tuomion lopputulosta ei muutettu.
20. KKO on pohtinut sekausaalisen ahdistelun tunnusmerkistöä varsin kattavasti. Johtopäätökseen, jonka mukaan nyt esillä olevassa tapauksessa ei ole ollut kysymys siitä, on helppo yhtyä, vaikka monille ratkaisua somessa kommentoineelle lukijalle ratkaisu näyttääkin olleen selvä pettymys. Samaan tulokseen päätyi myös hovioikeus. Kun hovioikeudet eivät julkaise ratkaisujaan nettisivuillaan tai esimerkiksi Twitterissä, oli paikallaan, että KKO otti jutun tutkittavakseen, sillä onhan ratkaisu ensimmäisiä seksuaalisesta ahdistelusta annettuja ennakkopäätöksiä.
21. Kuten KKO:n perusteluista ilmenee, rajanveto sen suhteen, milloin lähentelyä on pidettävä seksuaalisena ahdisteluna, saattaa käytännössä olla aika vaikeaa. Pelkkä sopimaton puhuttelu, ehdottelu, taivuttelu tai "kuiskuttelu" taikka edes siihen liittyvä kohteen vaatetuksen päältä tapahtuva vähäinen ja tavanmukainen koskettelukaan, jos siihen ei sisälly intiimien paikkojen koskemista, ei välttämättä loukkaa toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja toteuta seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistöä.
22. Parasta kuitenkin olla varovainen erityisesti nyt, kun kesä alkaa olla kukkeimmillan, ravintoloiden ja pubien terassit avautuvat jälleen (1.kesäkuuta) ja tanssilavoillekin pääsee pian sekä latotanssejakin järjestetään. Hyvää kesää kaikille! Yritetään olla ihmisiksi ja ahdistelematta ketään.