1. Valtioneuvosto nimitti marraskuussa 2014 STTK:n lakimies Minna Helteen valtakunnansovittelijan virkaan vuoden 2015 alusta lukien. Helteen toimikausi oli nelivuotinen ja sen oli määrä päättyä vuoden 2018 lopussa. Helle on ensimmäinen nainen, joka on valittu mainituun korkeaan tehtävään.
2. Vuonna 1972 syntynyt Minna Helle on koulutukseltaan juristi, tarkemmin sanottuna oikeustieteen kandidaatti. Hän valmistui Helsingin yliopistosta vuonna 1997. Helle on toiminut aiemmin mm. Suomen Journalistiliiton työehtoasiamiehenä 1997-1999, Akavan lakimiehenä 2000-2005, Akavan neuvottelupäälikkönä 2006, Tehyn edunvaltayksikön johtajana 2006-2009, Akavan edunvalvontajohtajana 2009-2011, Telan johtajana 2011-2013 sekä STTK:n edunvalvontajohtajana 2013-2014. Helteellä on lukuisia luottamustehtäviä. Hänen on kerrottu seurustelevan rallimanageri Kim Vatasen kanssa; Kim on ralliajaja Ari Vatasen poika.
3. Työmarkkinajärjestöt eivät vuonna 2014 päässeet yhteisymmärryksen uuden valtakunansovittelijan henkilöstä. Asia jäi maan hallitukselle, nimitysasian valtioneuvostossa esitellyt työministeri Lauri Ihalainen päätyi esittämään virkaan Minna Hellettä.
4. Huhtikuun lopulla Suomessa jysähti yllättävä uutispommi, jonka mukaan Minna Helle oli siirtymässä kesken valtakunnansovittelijan toimikauden Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtajaksi, siis työnantajaleirin varsin merkittävään tehtävään. Helle irtisanoutui virastaan 27. huhtikuuta, hän aloittaa uudessa työssään 1. kesäkuuta.
5, Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi syytti eilen valtakunnansovittelija Minna Hellettä puolueellisuudesta rakennusalan työriidan sovittelussa. Harjuniemen mukaan Rakennusteollisuuden työantajajärjestö ajoi talvella palkkojen alennusta, minkä vuoksi työehtosopimusneuvottelut eivät edenneet. Neuvottelujen vauhdittamiseksi Rakenusliitto ilmoitti 4. huhtikuuta eräistä työtaistelutoimista tuoteteollisuudessa. Tällöin Minna Helle kutsui osapuolten edustajat eli mm. Rakennusliiton Matti Harjuniemen 6.4. toimistoonsa. Helteellä ei ollut liiton työtaisteluilmoituksen johdosta huomauttamista.
6. Työantajapuolen edustajat ilmoittivat kyseisessä tilaisuudessa olevansa sidottuja yleiseen palkankorotuslinjaan, minkä johdosta liitto esitti omat näkemyksensä asiasta. Tällöin valtakunnansovittelija Minna Helle oli Harjuniemen mukaan todennut lyhyesti, että "RT on sidottu, heillä ei ole lupaa muuhun". Harjuniemen mukaan koko sovittelu oli itse asiassa tässä. Tämän jälkeen työriidan osapuolet kävivät huhtikuussa vielä kaksi kertaa sovittelijan Bulevardilla olevassa toimistossa, jolloin Helteen viesi liiton edustajille oli ollut käytännössä sama, minkä hän oli todennut jo 6.4. pidetyssä palaverissa.
7. Myöhemmin Matti Harjuniemelle oli selvinnyt, että Minna Helle oli käynyt koko kevättalven ajan "pestuuneuvotteluja" Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turusen kanssa; Harjuniemi viittaa tässä suhteessa Turusen omaan ilmoitukseen liittonsa kotisivulla 5. toukokuuta. Samaan aikaan valtakunnansovittelijalla oli meneillään monia työriitasovitteluja. Harjuniemen mukaan Minna Helle oli betonoinut liittokierroksen palkankorotuslinjan jo ennen kuin Teknologiateollisuus oli solminut oman alansa työehtosopimuksen ja ilmoittanut, ettei tässä sopimuksessa sovittua palkankorotustasoa voida muillakaan toimialoilla ylittää.
8. Myös Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto on arvostellut valtakunnansovittelija Minna Helteen palkkamalttipuheita, joita tämä esitti jo viime vuonna. Aallon mukaan valtakunnansovittelijan tehtävänä on ratkoa riitoja, ei määritellä palkkatasoa.
9. Minna Helle on tänään pontevasti kiistänyt Matti Harjuniemen puolueellisuutta koskevat epäilyt. Hän sanoo olleensa myös rakennusalan sovittelussa "puolueeton, kuten kaikissa". Helteen mukaan sovittelu ei huhtikuun alussa edennyt, koska osapuolten näkymyserot olivat olleet poikkeuksellisen suuret. Helteen mukaan hänen toiminnassaan ei ole ollut mitään uutta. Yleinen linja ja sen puolustaminen on Helteen mukaan vanha periaate, jota valtakunnansovittelijan toimistolla on noudatettu jo 1960 -luvun lopulta lähtien. Helle sanoo, että hänen linja on ollut johdonmukainen eikä sillä ole mitään tekemistä hänen työpaikkansa vaihdoksen kanssa.
10. Miten tapausta on juridisesti arvioitava? Onko valtakunnansovittelija ollut varomaton ja onko hän käymiensä työpaikkaneuvottelujen takia menettänyt puolueettomuutensa ja tullut kenties esteelliseksi sovittelijan työssään? Valtakunnansovittelija hoitaa virkaa, joka on luultavasti paremmin palkattu kuin mikään muu valtion virka. Itsestään selvää on, että valtakunnansovittelijalta odotetaan tehtävässään ehdotonta riippumattomuutta ja puolueettomuutta. Valtakunnansovittelijan on huolehdittava omasta puolueettomuudestaan ja riippumattomuudestaan, jottei minkäänlaisia epäilyjä puolueettomuuden vaarantumisesta syntyisi. Sanoisin, että valtakunnansovittelijan puolueettomuus ja esteettömyys on yhtä tärkeä asia kuin tuomarin puolueettomuus ja jäävittömyys.
11. Miten on suhtauduttava siihen, että valtakunnansovittelija kesken toimikautensa ja vaikean työriidan sovittelun aikana yllättäen ilmoittaa siirtyvänsä jommankumman "leirin" eli joko työnantaja- tai työntekijäpuolen järjestön keskeiseen tehtävään ja ilmenee, että hän on käynyt siirtymistä koskevia neuvotteluja uuden työnantajansa kanssa jo jonkin aikaa ennen asian ilmituloa?
12. Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi syyttää tai ainakin moittii Minna Hellettä puolueellisesta menettelystä työriidan sovittelussa, jolloin Helle siis oli käynyt työpaikan vaihdosta koskevia neuvotteluja Teknologiateollisuuden kanssa. Kukaan tai ainakaan ulkopuolinen henkilö, jolla siis ei ole osaa eikä arpaa kyseisessä työriidassa, tuskin voi arvioida Harjuniemen väitteen paikkansa pitävyyttä. Voi olla, että Minna Helle on pyrkinyt olemaan ja kenties myös onnistunut olemaan sanotuista työpaikkaneuvotteluistaan huolimatta täysin puolueeton työriidan kumpaakin osapuolta kohtaan.
13. Mutta tämä ei olekaan valtakunnansovittelijalta tai yleensä virkamiehiltä edellytettävän puolueettomuuden ja esteettömyyden pääpointti. Esteellisyyteen ja puolueettomuuden menettämiseen nimittäin riittää, että on olemassa tietty seikka tai tekijä, jonka johdosta virkamiehen puolueettomuuden voidaan katsoa vaarantuvan niin, että häntä on pidettävä esteellisenä. Ts. ei siis riitä, että virkamies suhtautuu käsiteltävään asiaan puolueettomasti (ns. subjektiivinen puoluettomuus), vaan hänen tulee myös näyttää puolueettomalta ulospäin (ns. objektiivinen puolueettomuus). Mikä tahansa puolueellisuus- tai jääviysepäily ei toki voi tehdä virkamiestä esteelliseksi, vaan puolueettomuuden vaarantamisen tulee olla objektiivisesti katsoen perusteltua.
14. Työoikeuden professori Seppo Koskinen on lausunut tänään Yle Uutisille, että Minna Helteen omat neuvottelut rekrytoinnistaan ovat hyvinkin saattaneet vaikuttaa hänen johdollaan käytyihin työriidan sovittelua koskeviin neuvotteluihin. Mutta kuten edellä jo totesin, ulkopuolisilla, joilla ei siis ole mitään tekemistä ko. neuvottelujen tai työriidan kanssa, on hyvin vaikea tai suorastaan mahdotonta sanoa, onko valtakunnansovittelija menettänyt jonkin seikan, kuten nyt käymiensä rekryneuvottelujen takia subjeltiivisen puolueettomuutensa vai ei.
15. Mutta jo se, että sovittelija on ryhtynyt käymään kesken olleiden tes-neuvottelujen aikana kyseisiä omia neuvottelujaan toiseen "leiriin" eli tässä tapauksessa työnantajapuoleen kuuluvan keskeisen järjestön kanssa, on sellainen seikka, joka on voi heikentää hänen uskottavuutensa ja herättää, kun asia on nyt tullut yleiseen tietoisuuteen, oikeutettuja epäilyjä hänen puolueettomuutensa vaarantumisesta. Tässä kohdin yhdyn Seppo Koskisen arvioon siitä, että valtakunnansovittelijan toiminta on ollut suorastaan hämmästyttävän naiviia ja sellaista, että se herättää perusteltua epäluuloa hänen puoueettomuutensa vaarantumisesta. Minna Helle ei ole välittänyt huolehtia oman puolueettomuskuvansa säilymisestä kirkkaana.
16. Minna Helteen olisi tullut kesken sovittelijan toimikauden ja vieläpä kuumina käytävien tes-neuvottelujen aikana ehdottomasti pidättäytyä omien rekrytointineuvottelujen käymisestä ja ryhtyä käymään niitä vasta toimikautensa lopulla, jolloin työpaikan vaihdos ei olisi herättänyt huomiota ja epäluuloja valtakunnansovittelijan puolueettomuuden vaarantumisesta.
17. Valtakunnansovittelija Minna Helteen menettely on ollut niin yllättävää ja outoa, että se on väkisin omiaan heikentämään sovittelijainstituutiota kohtaan tunnettua yleistä luottamusta.
5, Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi syytti eilen valtakunnansovittelija Minna Hellettä puolueellisuudesta rakennusalan työriidan sovittelussa. Harjuniemen mukaan Rakennusteollisuuden työantajajärjestö ajoi talvella palkkojen alennusta, minkä vuoksi työehtosopimusneuvottelut eivät edenneet. Neuvottelujen vauhdittamiseksi Rakenusliitto ilmoitti 4. huhtikuuta eräistä työtaistelutoimista tuoteteollisuudessa. Tällöin Minna Helle kutsui osapuolten edustajat eli mm. Rakennusliiton Matti Harjuniemen 6.4. toimistoonsa. Helteellä ei ollut liiton työtaisteluilmoituksen johdosta huomauttamista.
6. Työantajapuolen edustajat ilmoittivat kyseisessä tilaisuudessa olevansa sidottuja yleiseen palkankorotuslinjaan, minkä johdosta liitto esitti omat näkemyksensä asiasta. Tällöin valtakunnansovittelija Minna Helle oli Harjuniemen mukaan todennut lyhyesti, että "RT on sidottu, heillä ei ole lupaa muuhun". Harjuniemen mukaan koko sovittelu oli itse asiassa tässä. Tämän jälkeen työriidan osapuolet kävivät huhtikuussa vielä kaksi kertaa sovittelijan Bulevardilla olevassa toimistossa, jolloin Helteen viesi liiton edustajille oli ollut käytännössä sama, minkä hän oli todennut jo 6.4. pidetyssä palaverissa.
7. Myöhemmin Matti Harjuniemelle oli selvinnyt, että Minna Helle oli käynyt koko kevättalven ajan "pestuuneuvotteluja" Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turusen kanssa; Harjuniemi viittaa tässä suhteessa Turusen omaan ilmoitukseen liittonsa kotisivulla 5. toukokuuta. Samaan aikaan valtakunnansovittelijalla oli meneillään monia työriitasovitteluja. Harjuniemen mukaan Minna Helle oli betonoinut liittokierroksen palkankorotuslinjan jo ennen kuin Teknologiateollisuus oli solminut oman alansa työehtosopimuksen ja ilmoittanut, ettei tässä sopimuksessa sovittua palkankorotustasoa voida muillakaan toimialoilla ylittää.
8. Myös Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto on arvostellut valtakunnansovittelija Minna Helteen palkkamalttipuheita, joita tämä esitti jo viime vuonna. Aallon mukaan valtakunnansovittelijan tehtävänä on ratkoa riitoja, ei määritellä palkkatasoa.
9. Minna Helle on tänään pontevasti kiistänyt Matti Harjuniemen puolueellisuutta koskevat epäilyt. Hän sanoo olleensa myös rakennusalan sovittelussa "puolueeton, kuten kaikissa". Helteen mukaan sovittelu ei huhtikuun alussa edennyt, koska osapuolten näkymyserot olivat olleet poikkeuksellisen suuret. Helteen mukaan hänen toiminnassaan ei ole ollut mitään uutta. Yleinen linja ja sen puolustaminen on Helteen mukaan vanha periaate, jota valtakunnansovittelijan toimistolla on noudatettu jo 1960 -luvun lopulta lähtien. Helle sanoo, että hänen linja on ollut johdonmukainen eikä sillä ole mitään tekemistä hänen työpaikkansa vaihdoksen kanssa.
10. Miten tapausta on juridisesti arvioitava? Onko valtakunnansovittelija ollut varomaton ja onko hän käymiensä työpaikkaneuvottelujen takia menettänyt puolueettomuutensa ja tullut kenties esteelliseksi sovittelijan työssään? Valtakunnansovittelija hoitaa virkaa, joka on luultavasti paremmin palkattu kuin mikään muu valtion virka. Itsestään selvää on, että valtakunnansovittelijalta odotetaan tehtävässään ehdotonta riippumattomuutta ja puolueettomuutta. Valtakunnansovittelijan on huolehdittava omasta puolueettomuudestaan ja riippumattomuudestaan, jottei minkäänlaisia epäilyjä puolueettomuuden vaarantumisesta syntyisi. Sanoisin, että valtakunnansovittelijan puolueettomuus ja esteettömyys on yhtä tärkeä asia kuin tuomarin puolueettomuus ja jäävittömyys.
11. Miten on suhtauduttava siihen, että valtakunnansovittelija kesken toimikautensa ja vaikean työriidan sovittelun aikana yllättäen ilmoittaa siirtyvänsä jommankumman "leirin" eli joko työnantaja- tai työntekijäpuolen järjestön keskeiseen tehtävään ja ilmenee, että hän on käynyt siirtymistä koskevia neuvotteluja uuden työnantajansa kanssa jo jonkin aikaa ennen asian ilmituloa?
12. Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi syyttää tai ainakin moittii Minna Hellettä puolueellisesta menettelystä työriidan sovittelussa, jolloin Helle siis oli käynyt työpaikan vaihdosta koskevia neuvotteluja Teknologiateollisuuden kanssa. Kukaan tai ainakaan ulkopuolinen henkilö, jolla siis ei ole osaa eikä arpaa kyseisessä työriidassa, tuskin voi arvioida Harjuniemen väitteen paikkansa pitävyyttä. Voi olla, että Minna Helle on pyrkinyt olemaan ja kenties myös onnistunut olemaan sanotuista työpaikkaneuvotteluistaan huolimatta täysin puolueeton työriidan kumpaakin osapuolta kohtaan.
13. Mutta tämä ei olekaan valtakunnansovittelijalta tai yleensä virkamiehiltä edellytettävän puolueettomuuden ja esteettömyyden pääpointti. Esteellisyyteen ja puolueettomuuden menettämiseen nimittäin riittää, että on olemassa tietty seikka tai tekijä, jonka johdosta virkamiehen puolueettomuuden voidaan katsoa vaarantuvan niin, että häntä on pidettävä esteellisenä. Ts. ei siis riitä, että virkamies suhtautuu käsiteltävään asiaan puolueettomasti (ns. subjektiivinen puoluettomuus), vaan hänen tulee myös näyttää puolueettomalta ulospäin (ns. objektiivinen puolueettomuus). Mikä tahansa puolueellisuus- tai jääviysepäily ei toki voi tehdä virkamiestä esteelliseksi, vaan puolueettomuuden vaarantamisen tulee olla objektiivisesti katsoen perusteltua.
14. Työoikeuden professori Seppo Koskinen on lausunut tänään Yle Uutisille, että Minna Helteen omat neuvottelut rekrytoinnistaan ovat hyvinkin saattaneet vaikuttaa hänen johdollaan käytyihin työriidan sovittelua koskeviin neuvotteluihin. Mutta kuten edellä jo totesin, ulkopuolisilla, joilla ei siis ole mitään tekemistä ko. neuvottelujen tai työriidan kanssa, on hyvin vaikea tai suorastaan mahdotonta sanoa, onko valtakunnansovittelija menettänyt jonkin seikan, kuten nyt käymiensä rekryneuvottelujen takia subjeltiivisen puolueettomuutensa vai ei.
15. Mutta jo se, että sovittelija on ryhtynyt käymään kesken olleiden tes-neuvottelujen aikana kyseisiä omia neuvottelujaan toiseen "leiriin" eli tässä tapauksessa työnantajapuoleen kuuluvan keskeisen järjestön kanssa, on sellainen seikka, joka on voi heikentää hänen uskottavuutensa ja herättää, kun asia on nyt tullut yleiseen tietoisuuteen, oikeutettuja epäilyjä hänen puolueettomuutensa vaarantumisesta. Tässä kohdin yhdyn Seppo Koskisen arvioon siitä, että valtakunnansovittelijan toiminta on ollut suorastaan hämmästyttävän naiviia ja sellaista, että se herättää perusteltua epäluuloa hänen puoueettomuutensa vaarantumisesta. Minna Helle ei ole välittänyt huolehtia oman puolueettomuskuvansa säilymisestä kirkkaana.
16. Minna Helteen olisi tullut kesken sovittelijan toimikauden ja vieläpä kuumina käytävien tes-neuvottelujen aikana ehdottomasti pidättäytyä omien rekrytointineuvottelujen käymisestä ja ryhtyä käymään niitä vasta toimikautensa lopulla, jolloin työpaikan vaihdos ei olisi herättänyt huomiota ja epäluuloja valtakunnansovittelijan puolueettomuuden vaarantumisesta.
17. Valtakunnansovittelija Minna Helteen menettely on ollut niin yllättävää ja outoa, että se on väkisin omiaan heikentämään sovittelijainstituutiota kohtaan tunnettua yleistä luottamusta.
