76. Matti Nissiselle sakkoa tahallisesta virkarikoksesta (KKO 2017:92)

                                               Minäkö muka konna!

1. Olen seurannut valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen esteellisyyteen perustuvaa virkarikostapausta alusta eli esitutkinnasta lähtien. Olen kirjoittanut asiasta tätä ennen viisi blogijuttua.

2. Tapauksen oikeuskäsittelylle pantiin tänään piste, kun korkein oikeus (KKO) antoi tuomionsa. Ratkaisusta on julkaistu ylimmän oikeuden kotisivulla seloste 

KKO 2017:92

3. KKO päätti, että Matti Nissinen on syyllistynyt asiassa tahalliseen virkarikokseen ja tuomitsi hänet siitä 40:een 43 euron määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 1 720 euroa.

4. Rikosnimikkeen osalta ratkaisu on perusteltu ja hyväksyttävä. KKO on perustellusti torjunut puolustuksen näkemyksen, jonka mukaan Nissinen olisi syyllistynyt vain tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Tekoa ei ole (tietenkään) pidetty vähäisenä.

5. Sen sijaan tuomittu rangaistus ei tyydytä, sillä se on minusta liian lievä. Odotin itse 80-90 suuruista päiväsakkorangaistusta. Päiväsakon suuruutta on perusteltu tuomiossa hyvin niukasti, oikeastaan vain yhdellä lyhyellä virkkeellä (kappale 78).

6. KKO on katsonut, että Nissinen menettely yhtäältä Itä-Suiomen syyttäjäviraston päällikkönä ja toisaalta VKSV:n päällikkönä eli valtakunnansyyttäjänä eivät muodosta yhteistä kokonaisuutta niin, että sitä toteen näytettynä voitaisiin pitää yhtenä kokonaisuutena (kappale 21). KKO:n perustelut eivät kuitenkaan vakuuta lukijaa. Onhan Nissinen toiminut kummassakin laitoksessa viraston päällikkönä ja hänen tekonsa peruste on ollut sama eli esteellisyys ja hän on hankkinut kummallakin kerralla koulutusta samasta veljensä johtamasta ja omistamasta yhtiöstä. Minusta kysymyksessä on päivänselvä yhteinen kokonaisuus. Sen sijaan KKO on, aivan oikein, katsonut, että Nissinen menettelyä on kaikkien VKSV:ssa tehtyjen koulutushankintojen osalta pidettävä yhtenä kokonaisuutena.

7. Edellä mainitulla perusteella KKO on päätynyt siihen, että syyteoikeus on vanhentunut siltä osin kuin kyse on Itä-Suomen syyttäjävirastossa tehdyiksi väitetystä menettelystä. Jos Nissisen toimintaa olisi sitä vastoin pidetty alusta eli Itä-Suomesta lähtien yhtenä kokonaisuutena, niin kuin olisi pitänyt tehdä, syyteoikeus ei olisi ollut miltään osin vanhentunut. Olen vm. kannalla, joka on järkevä ja perusteltu, ei teennäinen kuten KKO:n omaksuma "sievistelevä" käsitys.

8. Syyttäjä ei vaatinut jutussa Matti Nissisen viraltapanoa eikä KKO ole lausunut tuomiossaan siitä mitään tästä lisärangaistuksesta. Lienee melko selvää, ettei tahallisesta virkarikoksesta tuomitulla Nissisellä ei ole enää vaadittavaa uskottavutt jatkaa valtakunnansyyttäjän viran hoitamista. Nyt odotellaan, että Nissinen ymmärtäisi erota virastaan. Jollei hän sitä tee, oikeusministerin ei auta muu kuin irtisanoa Nissinen. Jos sitten oikeusministerillä on kanttia siihen.

9. Lopuksi muutama kirjoitustapa- yms. kysymys. KKO:n selosteen mukaan syytettä asiassa on ajanut apulaisoikeuskansleri, mutta kyseisen virkamiehen nimeä ei ole jostakin syystä mainittu; apulaisoikeuskanslerin nimi on Kimmo Hakonen. Syytetystä tuomiossa on sentään käytetty lyhennettä "N". Miksi ihmeessä KKO käyttää, aina vaan ja yhdä edelleen, tällaista mystistä ja perin vanhahtavaa kirjoitus- ja esitystapaa ratkaisuissaan? Onko KKO:sta ollut jotenkin halventavaa kirjoittaa, että valtakunnansyyttäjä on Nissisen Matti? Myös todistajista käytetään tuomiossa vain kirjaimia J ja S. ja Matti Nissisen veljen omistamasta yhtiöstä nimikettä D Oy eikä Nissisen veljelle ei ole löydetty nimeä tai lyhennettä lainkaan jne. Ratkaisuselosteen otsikosta on jäänyt pois olennaisen tärkeä asiasana eli esteellisyys, eikä siinä mainita myöskään sanoja valtakunnansyyttäjä tai syyttäjä. Nämä ovat selviä puutteita. 

10. Vaikka KKO on toimittanut jutussa pääkäsittelyn, jota kutsutaan KKO:ssa edelleen nimikkeellä "suullinen käsittely", ei juttua kuitenkaan ole ratkaistu yksinomaan pääkäsittelyssä vastaanotetun aineiston perusteella, kuten välittömyysperiaate toki edellyttäisi, vaan pääkäsittelyn jälkeen on toimitettu normaali esittelymenettely, jossa tapaus on ratkaistu esittelijän mietinnön pohjalta. Tämä kertoo nykykehityksestä jälkeenjääneestä prosessaamisesta ja sitkeästä halusta pitää tiukasti kiinni vanhoista aikansa jo eläneistä menettelytavoista. Maan ylimmällä oikeudella pitäisi toki olla olla kanttia ja uskallusta kehittää omia menettelytapojaan nykyoloja vastaavalla tavalla; laki ei sitä estäisi. 

11. Lehtitietojen mukaan Matti Nissinen palasi heti aamulla "rikospaikalle"  - rikollinen näet palaa rikospaikalle - eli VKSV:oon hoitamaan korkeaa virkaansa. Ikään kuin muina miehinä.

74. Matti Nissisen via dolorosa

1. Valtakunansyyttäjä Matti Nissisen virkarikosyyteasian käsittely jatkui tänään korkeimmassa oikeudessa (KKO) suullisella käsittelyllä. Tasan kuukausi sitten eli 15.10. asiassa pidettiin valmisteluistunto, josta kerroin blogijutussa numero 70/18.10.2017. 

2. Syyte liittyy syyttäjälaitoksen koulutushankintoihin, joita Matti Nissinen teki ensin Itä-Suomen syyttäjäviraston päällikkönä ja sen jälkeen valtakunnansyyttäjänä. Koulutusta hankittiin Matin pikkuveljen Vesa Nissisen johtamalta ja omistamalta yhtiöltä Deep Lead Oy vuosina 2007-2015.  Asiassa on siten kyse Matti Nissisen esteellisyyteen perustuvasta korruptiosta. Syyttäjä vaatii Nissiselle rangaistusta tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. 

3. Matti Nissinen on myöntänyt olleensa esteelllinen, mutta syyllistyneensä, ei tahalliseen, vaan ainoastaan sitä lievempään tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Hän on sanonut toimintansa johtuneen ajattelemattomuudesta, malttamattomuudesta ja huolimattomuudesta. Puolustuksen mukaan Matilla ei ole ollut rikollista tahtoa hankkia syväjohtamiskoulutusta Deep Leadilta. Esitutkinnassa Matti on kertonut käyneensä vuonna 2005, jolloin hän oli ollut valtionsyyttäjän virassa, itse Deep Ledin syväjohtamiskurssin ja "hurahtaneensa" silloin innoisssaan asiaan niin kovasti, ettei tullut myöhemmin koulutushankinnoista päättäessään ajatelleeksi omaa esteellisyyttään.

4. Valmisteluistunnossa Matti Nissinen ei ollut itse paikalla, vaan häntä edusti asianajaja  Jarkko Jaatela. Tämän päiväiseen istuntoon Matti oli velvoitettu saapumaan henkilökohtaisesti 600 euron sakon uhalla. Matti noudatti oikeuden määräystä ja ilmaantui KKO:n istuntosalin eteishuoneeseen muutamaa minuuttia vaille 10, jolloin istunnon oli määrä alkaa. Matti vaikutti toimittajien mukaan väsyneeltä ja laihtuneelta. Hän oli kasvattunut parran, jota hänellä ei ole aiemmin nähty. Kysyttäessä Matti vastasi toimittajille, että päivä on raskas ja kaikin puolin "viheliäinen". 

5. Kello 10 asianosaiset, median edustajat ja käsittelyä seuraamaan tullut yleisö kutsuttiin saliin, jossa tuomarit jo istuivat tuomaripöydn takana. Oikeuden puheenjohtajana toimii KKO:n presidentti Timo Esko ja muina jäseninä oikeusneuvokset Gustav Bygglin, Jukka Sippo, Mika Huovila ja Lena Engstrand; siis täsmälleen sama kokoonpano kuin valmisteluistunnossakin. Pöydän takana - toki tuomareista hieman kauempana - istui asian esittelijänä toimiva esittelijäneuvos Jukka-Pekka Salonen. 

6. Syyttäjäkaksikko, eli oikeuskanslerinvirastosta "potrat pojat" Kimmo Hakonen, joka on apulaisoikeuskansleri, ja Petri Martikainen, joka puolestaan on viraston kansliapäällikkö, asettui oman pöytänsä taakse Kauppatorille antavan ikkunan viereen. Heidän vieressään olevan toisen pöydän taakana istuivat Matti Nissinen ja hänen avustajansa Jarkko Jaatela. Heidän takanaan oli toimittajia ja näiden takana yleisöä, arviolta parikymmentä henkeä. Valokuvaajat ja televisiokamerat päästettiin saliin kuvaamaan kymmenen minuutin ajaksi. Kuvaajien poistuttua istunto pääsi alkamaan. 

7. Yle Uutisten Päivi Happonen on raportoinut verkossa istunnon kulkua niin sanotusti "hetki hetkeltä".  Istunnon kulku noudatti tavanmukaista kaavaa, jossa ensin äänessä oli syyttäjä Kimmo Hakonen, joka luki syytekirjelmän. Tämän jälkeen puheenvuoron sai asianajaja Jaatela, joka myönsi Nissisen esteellisyyden, mutta kiisti, että syytetty olisi syyllistynyt tahalliseen virkarikokseen. Päivi Happosen raportin mukaan Matti Nissinen kiisti, että hänen päätöksillään olisi saatu erityistä hyötyä hänen läheisilleen, siis Vesa Nissiselle, joka on Deep Leadin hallituksen puheenjohtaja ja yhtiön suurin osakkeenomistaja ja itse asiassa koko syväjohtamiskoulutuksen henkinen isä ja ko. metodin kehittäjä.

8. Seuraavaksi oli vuorossa Kimmo Hakosen suorittama asiaesittely. Hakonen totesi muun muassa, että Matti Nissisen on täytynyt ymmärtää, että hän on osallistunut esteellisenä ko. koulutushankinoihin ja että yhtiö, siis Deep Lead, on saanut saanut hänen päätöksillään hankitusta koulutuksesta hyötyä. Matti Nissinen oli ollut aloitteellinen koulutuksen ohjamisessa veljensä yhtiölle ja tehnyt sekä Itä-Suomen syyttäjäviraston johtavana syyttäjänä että myöhemmin VKSV:ssa johtamiskoulutuksen koskevan linjauksen ja vaikuttanut tuon linjauksen mukaisesti koulutusta koskeviin hankintoihin. Mitä tulee Matti Nissisen kertomaan innostumiseen, Hakonen totesi, ettei hurahtaminen Deep Leadin koulutukseen ja siitä mahdollisesti johtunut harkintakyvyn heikentyminen poista teon tahallisuutta ja ole peruste pitää virkavelvollisuuden rikkomista tuottamuksellisena tekona. Syyttäjä kävi läpi - ilmeisesti esitutkintapöytäkirjan avulla - Nissisen ja apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen keskustelua 2010 - tällöin Nissinen oli juuri nimitetty valtakunnansyyttäjän virkaan - jossa oli päätetty, keitä VKSV:sta osallistui Deep Lead Oy:ltä ostettavaan koulutukseen. Kimmo Hakosen mukaan Nissisen on täytynyt viimeistään siinä vaiheessa ymmärtää esteellisyytensä.

9. Omassa kuulemisessaan Matti Nissinen ei osannut kertoa oikeudelle syytä, miksi hän ei ollut huomannut olleensa esteellinen tekemään syyttäjälaitoksen koulutushankintoja veljensä yhtiöltä. "Sikäli kuin muistan, en ajatellut asiaa vuonna 2007 olleenkaan siltä kannalta", Nissinen selitti. Hän sanoin, ettei ole pystynyt löytämään muuta selitystä kuin sen, että hänen ajatuksensa olivat olleet niin vahvasti itse asiassa eli koulutuksen tärkeydessä. Nissinen myönsi, että hänen olisi pitänyt ymmärtää olleensa esteellinen. "Jotenkin täysin vieras on se ajatus, että jos olisin tämän käsittänyt, olisin siltikin toiminut samalla tavalla. Miksi olisin menetellyt ehdoin tahdoin rikolliseksi tietämälläni tavalla? En ole minkäänlaista tahallisuutta itsessäni havainnut", Nissinen sanoi.

10.  Puolustus korosti, että Nissinen oli osallistunut itsekin sanottuun Deep Lead -yhtiön koulutukseen vuonna 2005 silloisen esimiehensä päätöksellä ja että koulutusta olisi voitu 2010 -luvulla hankkia myös eräältä toiselta firmalta, minkä Nissinen oli tuonut koulutusta suunniteltaessa esille. Vaikuttaa siltä, ettei tuolta toiselta yhtiöltä koulutuksen hankkimista ei kuitenkaan vakavasti harkittu.

11. Syyttäjä esitti joukon kirjallisia todisteita, kuten esimerkiksi  koulutuksesta aiheutuneita ja valtion maksamia laskuja, Matti Nissisen Deep Lead  -yhtiön julkaisuun kirjoittaman artikkelin sekä ohjelmalehtisen siitä, että Matti oli lupautunut tänä vuonna pitämään puheen yhtiön 15 -vuotisjuhlassa. Puhe oli jäänyt pitämättä, kun Suomen Kuvalehti oli julkaissut jutun Nissisen kytköksestä veljensä johtamaan yhtiöön.

12. Toimittaja Päivi Happosen hetki hetkeltä  -raportin mukaan KKO:n istunto oli ollut rauhallinen tai suorastaan leppoisan tuntuinen tilaisuus, jossa syyttäjä, vastaaja ja tämän avustaja olivat jutelleet koulutusasioista  kuin herrasmiehet konsanaan. Oikeuden jäsenet eivät olleet puuttuneet keskusteluun omilla kysymyksillään. Kerran yksi miestuomari oli tosin tiedustellut Nissiseltä, että pitikö VKSV:ssa tehdä kirjallinen päätös koulutuksen hankkimisesta. Happosen mukaan  kaikilla miestuomareilla oli mustat puvuntakit ja valkoinen paita ja että myös oikeuden naisjäsenen (oikeusneuvos Lena Engstrand siis) oli pukeutunut mustiin. –

(13. Arvaahan tuon pukeutumisen tärkeyden, sillä KKO pääsee vai ani harvoin käsittelemän näin merkittävää juttua ja vieläpä ensimmäisenä ja samalla viimeisenä oikeusasteena. Tuomareiden pukeutumisesta puheen ollen blogisti sai aiheen muistella omia (kaukaisia) 80 -luvun tuomarinaikojaan Ikaalisissa, jolloin ukkotuomari saattoi kesällä istua käräjiä yllään lyhythihainen kesäpaita ja jaloissaan shortsit, jotka eivät tosin näkyneet tuomaripöydän takaa asianosaisten ihasteltaviksi).

14. Mutta pientä draamaakin oikeussalissa toki eilen sentään nähtiin. Matti Nissinen ei tosin ilmaissut selvästi katuvansa menettelyään eikä ns. tehokas katuminen olisi enää tässä vaiheessa mitään edes auttanut. Matti päivitteli kuitenkin sitä, ettei hän syväjohtamisen pauloihin jouduttuaan tullut ottaneeksi huomioon esteellisyyttään. Hälytyskellojen olisi kyllä pitänyt soida, mutta ne eivät vain olleet hänelle soineet, Matti selitti. Jälkikäteen eli tapauksen tultua ilmi hän oli kertomansa mukaan valvonut asian takia monta yötä ja miettinyt, että miten tässä nyt näin pääsi käymään. Matti ilmoitti, että asia on hänelle ammatillinen, sosiaalinen ja taloudellinen katastrofi, mikä luultavasti tarkoittaa sitä, että tämä seikka tulisi ottaa huomioon rangaistusta mitattaessa. Kokonaan ilman kyyneliäkään istunnossa ei selvitty, sillä kesäkuun 2010 tapahtumia muistellessaan Matti oli Päivi Happosen raportin mukaan vähällä purskahtaa itkuun, kun hän ääni väristen kertoi, miten hänen vaimonsa oli menehtynyt syöpään samana päivänä, jolloin hänet oli nimitetty valtakunnansyyttäjän virkaan. Matti sanoi, että vaimonsa kuoleman takia hänelle ei ole jäänyt puolentoista vuoden ajalta kovinkaan monesta asiasta muistikuvia.

15. Istunnossa kuultiin kahta todistajaa, joista toinen oli Deep Lead –yhtiön palveluksessa tapahtuma-aikana ollut  Jarno Kelo ja toinen VKSV;n viestintäjohtaja Päivi Streng; Kelon nimesi todistajaksi syyttäjä ja Strengin puolustus. Toimittaja Happosen raportin perusteella minulle jäi mielikuva, että kyseisten henkilöiden kuuleminen olisi ollut jokseenkin tarpeetonta, koska heidän kertomuksistaan ei saatu esille kovinkaan paljon asiaa valaisevaa selvitystä. Tapauksen ydinkysymyksestä eli Matti Nissisen väitetystä tahallisuudesta tuskin  mitään. – Ikaalisten tuomiokunnassa kihlakunnantuomarina toiminut Martti Rautialalla oli kuulemani mukaan tapana kuitata tarpeettoman todistajan kuuleminen pöytäkirjaan merkinnällä: ”Todistaja ei tiennyt mitään asiaan vaikuttavaa”.

16. Olisiko syyttäjien tullut kutsua tahallisuuskysymyksen osalta todistajiksi nyt jo eläkkeellä oleva apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske sekä valtionsyyttäjät Jukka Rappe ja Christer Lundström tai ainakin joku heistä? Esitutkintapöytäkirjan mukaan nämä olivat nimittäin huomauttaneet tai jopa varoitelleet ”porukalla” Matti Nissistä tämän esteellisyydestä koulutusasiassa.

17. Olen käsitellyt mainittua kysymystä jo kirjoituksessa numero 71/20.10.20117, jonka otsikkona on ”Nissisen jutussa ei haluta kuulla avaintodistajia”. Olen viitannut tuon blogijutun kommenteissani myös Matti Tolvasen, Mikko Vuorenpään ja Jussi Tapanin Suomen Kuvalehdelle antamiin lausuntoihin. Minulla ei lisättävää kirjoitukseeni.. Rikoksen tahallisuus on toisinaan monitahoinen asia, eikä se ole aina pelkästään oikeuskysymys. Nissisen syyttäjäkollegoiden kuuleminen olisi ollut paikallaan myös rangaistuksen mittaamisen osalta.

18. KKO ilmoitti eilen, että tuomio asiassa pyritään antamaan vielä ennen vuoden loppua, mikä kertoo siitä, ettei KKO pidä tapausta vaikeana ratkaista. Matti Nissinen tulee samaan sakkorangaistuksen niin, että sakon suuruus on 50-80 päiväsakkoa. Viraltapanoa ei ole vaadittu eikä syytteessä ole edes väitetty, että teko voisi toteuttaa virka-aseman väärinkäyttämisen (RL 40:7) tunnusmerkistön.

19. Tuomion jälkeen oikeusministeriö joutuu pohtimaan, voiko Matti Nissinen jatkaa valtakunnansyyttäjänä. Lienee selvää, ettei voi, joten ministeriö tulee irtisanomaan Nissisen virkasuhteen. Matti tekisi viisaasti, jos ymmärtäisi itse irtisanoutua virastaan. Tämän hän olisi voinut ja myös pitänyt ymmärtää tehdä heti, kun tapaus tuli ilmi, sillä on selvää, että hän on menettänyt uskottavuutensa toimia valtakunnan ylimpänä syyttäjänä.

64. Matti Nissiselle syyte tahallisesta virkarikoksesta

                                               Kuva Hanna Leppänen/Satakunnan Kansa

1. Tänään selvisi, että valtakunnansyyttäjä Matti Nissistä vastaan nostetaan syyte tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta (RL 40:9). Asiasta tiedotti oikeuskanslerinvirasto, jossa syyteharkinta on tehty. Syytteiden nostamisesta päätti apulaisoikeuskansleri Kimmo Hakonen kansliapäällikkö Petri Martikaisen esittelystä. 

2. Matti Nissistä koskeva syyte käsitellään korkeimmassa oikeudessa. Poikkeuksellinen syyteforum perustuu lakiin eli tarkemmin sanottuna lakiin syyttäjälaitoksesta (439/2011). Sen 29 §:n mukaan valtakunnansyyttäjää ja apulaisvaltakunnansyyttäjää syytetään virkarikoksesta korkeimmassa oikeudessa. Syyttäjänä asiassa toimii saman pykälän mukaan oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies. Mainittakoon, että valtionsyyttäjää, johtavaa kihlakunnansyyttäjää, kihlakunnansyyttäjää ja apulaissyyttäjää syytetään virkarikoksesta hovioikeudessa. 

3. Siis: mitä isompi viskaali, sitä ylemmältä tasolta aloitetaan. Valtakunnansyyttäjän virkarikosforum on sikäli hieman ongelmallinen, että KKO:n ratkaisuista, toisin kuin ihmisoikeusstatuutit muistaakseni lähtökohtaisesti edellyttävät, ei voi valittaa mihinkään. Parempi vaihtoehto olisi, että myös korkeiden virkamiesten virkarikossyytteet käsiteltäisiin ensimmäisenä asteena hovioikeudessa.

4. Syytteen tarkempi sisältö selviää vasta KKO:n ensimmäisessä istunnossa, jonka ajankohta ei ole vielä tiedossa. Syytettä Matti Nissistä vastaan ajaa apulaisoikeuskansleri Kimmo Hakonen. Hänen mukaansa esitutkinnan perusteella on todennäköisiä syitä epäillä Nissisen osallistuneen esteellisenä syyttäjälaitoksen johtamisvalmennushankintojen käsittelyyn. Tiedotteen mukaan Nissinen on esitutkinnassa kiistänyt rikosepäilyn virkavelvollisuuden rikkomisesta. 

5. Esitutkinnan aikana tutkinnanjohtajan toiminut KRP:n rikostarkastaja Erkki Rossi on kertonut, että Matti Nissisen epäillään ohjanneen syyttäjälaitoksen koulutusta veljensä Deep Lead Oy -nimiseen yritykseen eli osallistuneen esteellisenä sanottua asiaa koskevien päätösten tekemiseen. Alun perin Nissistä epäiltiin astetta lievemmästä rikoksesta eli "vain" tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta (RL 40:10). Siitä voidaan lain mukaan tuomita vain sakkoa, mutta tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta voidaan tuomita myös vankeutta, enintään kuitenkin yksi vuosi.

6. Matti Nissinen kyseinen veli Vesa Nissinen on eversti, joka toimii Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen johtajana. Hän väitteli vuonna 2001 Helsingin yliopistossa kasvatustieteiden tohtoriksi (KT) syväjohtamista käsittelevälä tutkimuksellaan. Vesa on mainitun Deep Leadin yhtiön hallituksen puheenjohtajana ja omistaa enemmistön yhtiön osakkeista. 

7. Esitutkinnan mukaan syyttäjälaitokselle hankittiin koulutusta Matti Nissisen veljen yritykseltä yhteensä 74 000 eurolla. Rikosepäily koskee Matti Nissisen toimintaa vuosina 2007–2017. Virkarikosten syyteoikeuden vanhentuminen on vähintään viisi vuotta.

8. Esitutkinnasta tihkuneiden tietojen mukaan Matti Nissinen olisi toiminut varsin aktiivisesti koulutuksen hankkimiseksi veljensä yritykseltä. Hänen ei epäillä hyötyneen itse taloudellisesti eikä syyllistyneen virka-aseman väärinkäyttämiseen (RL 40:7). Vaikka Nissinen on esitutkinnassa kiistänyt esitutkinnassa syyllistyneensä rikokseen, hän on jo ennen esitutkinnan aloittamista myöntänyt julkisesti menetelleensä asiassa virheellisesti.
Nissinen on kertonut päättäneensä koulutuksen hankkimisesta Deep Lead -yritykseltä aikanaan Itä-Suomen syyttäjänvirastossa, jossa hän toimi ennen nykyistä virkaansa eli vuosina 2007-2010 johtavana kihlakunnansyyttäjänä.


9. Valtakunnan ylimmäksi syyttäjäksi Nissinen nimitettiin vuonna 2010. Hän seurasi virassa Matti Kuusimäkeä, joka hoiti sanottua virkaa vuosina 1997-2010. Valtionsyyttäjänä Matti Nissinen oli kymmenen vuotta (1997-2007). Nissinen on oikeustieteen lisensiaatti (OTL), Hänen "lisurinsa" käsitteli rikosvastuun kohdentamiseen osakeyhtiöissä liittyviä kysymyksiä. Vuonna 2015 Matti Nissinen haki Mikko Paateron jälkeen avoimeksi tullutta poliisiylijohtajan virkaan, mutta ei tullut virkaan valituksi. Hieman tämän jälkeen hän kritisoi yleisellä tasolla Suomen hyvä veli -verkostoja ja korkeiden virkojen poliittisia jakoperusteita.


10. Matti Nissinen on kiinnittänyt - samoin kuin jo edeltäjänsä "Matti I" eli Matti Kuusimäkikin - syyttäjälaitoksen äärimmäisen niukkoihin henkilöresursseihin. Mutta ihme kyllä, kahden valtakunnansyyttäjän hätähuudot eivät ole herättäneet vastakaikua poliittisissa päättäjissä ja maan hallituksessa. Toukokuussa 2016 Matti Nissinen antoi Iltalehdelle laajan haastattelun, jossa hän laajasti ja tilastotietoihin täysin perustellusti arvosteli päättäjien piittaamattomuutta syyttäjälaitoksen resurssipulasta. Nissinen totesi syyttäjälaitoksen kyseisestä kriisistä, että "tekisimme ihmeitä yhden Hornetin renkaan hinnalla". 


11. Jos Matti Nissisen katsotaan KKO:ssa syyllistyneen tahalliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen, josta syyte on siis nyt päätetty nostaa, hänet voidaan RL 40 luvun 9 §:n 2 momentissa säädettyjen edellytysten täyttyessä tuomita sakko- tai vankeusrangaistuksen lisäksi myös viralta pantavaksi. Siis siinä tapauksesa, että valtakunnansyyttäjä on syyllistynyt ko. rikokseen rikkomalla jatkuvasti tai olennaisesti virkavelvollisuutensa ja rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä. Näin myös siinä tapauksessa, että Nissiselle tuomitaan rikoksesta "vain" sakkoa, kuten todennköisesti tulee ko. tilanteessa tapahtumaan.


12. Oikeusministeriö päätti viime viikolla Matti Nissisen virasta pidättämisestä toistaiseksi eli käytännössä esillä olevan asian käsitelyn ajaksi. Nissinen itse olisi halunnut palata hoitamaan virkaansa katsoen, ettei hänen rikosepäilyllään ole vaikutusta syyttäjälaitosta kohtaan tunnettavan yleisen luottamuksen kannalta. Oikeusministeriö oli kuitenkin täysin perustellusti asiasta toista mieltä. Ministeriö katsoi, että tutkinnassa oleva rikosasia on laadultaa sellainen, että se heikentää Nissisen edellytyksiä toimia ylimpänä syyttäjänä. Ennen virasta pidättämistä Nissinen oli ollut maaliskuusta lähtien omasta pyynnöstään palkattomalla virkavapaalla. Virasta pidätetylle virkamiehelle maksetaan puolet palkasta.

13. Syyttäjän esteellisyydestä säädetään syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 26 §:ssä. Sen mukaan syyttäjä on esteellinen esimerkiksi silloin, kun hän tai hänen läheisensä on asianosainen tai asiassa on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen läheiselleen taikka jos ylipäätään on olemassa sellainen seikka, joka on omiaan antamaan perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan asiassa.

62. Valtakunnansyyttäjä pidätetty virasta

1. Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen on "hyllytetty" eli pidätetty virantoimituksesta toistaiseksi. Asiasta päätti eilen oikeusministeriö (OM). Valtakunnansyyttäjänvirasto (VKSV), jota valtakunnansyyttäjä johtaa, kuuluu näet hallinnollisesti oikeusministeriön alaisuuteen. 

2. OM:n tiedotteen mukaan syynä hyllytyspäätökseen on Matti Nissiseen kohdistuva rikostutkinta, joka on parhaillaan syyteharkinnassa oikeuskanslerinvirastossa. Syytepäätös on lehtitietojen mukaan odotettavissa jo ensi viikolla. Rikosepäily koskee virkavelvollisuuden tahallista rikkomista tapauksessa, jossa Nissisen epäillään esteellisenä ohjanneen syyttäjälaitoksen koulutusta oman veljensä omistamaan yhtiöön (Deep Lead). Matti Nissisen veli Vesa Nissinen on ollut yhtiön hallituksen puheenjohtajana. Syyttäjälaitoksen on kerrottu hankkineen 2007-2015  yhteensä noin 74 000 eurolla syyttäjien koulutusta Deep Lead -yritykseltä.

3. Alun perin Matti Nissistä epäiltiin asian johdosta "vain" tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Esitutkinnan aikana rikosnimike on muuttunut ja koskee nyt tahalista virkarikosta. Matti Nissinen, jonka ei ole epäilty saaneen tapauksen johdosta itse hyötyä, on koko ajan kiistänyt syyllistyneensä rikokseen. Esitutkinnan alkaessa hän on tosin julkisuudessa myöntänyt olleensa asiassa esteellinen.

4. Olen käsitellyt Matti Nissistä koskevaa rikosepäilyä aiemmin jo kahdesti

- blogijuttu nro 32/23.3.2017, Valtakunnansyyttäjää epäillään virkarikoksesta
- blogijuttu nro 58/19.7.2017, Ylintä syyttäjää epäillään korruptiosta

5. Mati Nissinen jäi palkattomalle virkavapaalle maaliskuussa, kun KRP:n suorittama esitutkinta käynnistyi. Virkavapautta jatkettiin kesäkuussa niin, että se päättyy elokuun lopussa, iis tänään. Nissinen ei hakenut lisää virkavapautta, vaan olisi halunnut palata hoitamaan virkaansa. Tähän oikeusministeriö ei kuitenkaan suostunut, vaan päätti "hyllyttää" Nissinen virastaan toistaiseksi eli käytännössä asian jatkokäsittelyn ajaksi. Virasta pidätetylle virkamiehelle maksetaan puolet palkasta.

6. OM:n tiedotteen mukaan Nissisen edellytykset hoitaa valtakunnansyyttäjän virkaa rikosasian käsittelyn ajan ovat heikentyneet. Tämä on ymmärrettävä näkemys, sillä ylimmän syyttäjän viranhoito edellyttää hyvää arvostelukykyä, jota melko vakavasta virkarikoksesta epäillyltä virkamieheltä voidaan perustellusti epäillä puuttuvan.

7. Valtakunnansyyttäjän tehtäviä on Nissisen virkavapauden aikana hoitanut apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviainen. Nissisen viransijaisen nimittämisestä päättää valtioneuvoston esityksestä tasavallan presidentti. Valtioneuvoston on tarkoitus antaa sanottu esitys ensi viikolla. Selvää on, että Raija Toiviainen nimitetään valtakunnansyyttäjän sijaiseksi.

8. Matti Nissinen on tunnettu asiantuntevana, helposti lähestyttävänä ja joviaalina virkamiehenä ja syyttäjänä. On harmillista, että asiat ovat nyt ajautuneet tähän pisteeseen. Nissinen on joutunut  johtamaan syyttäjälaitosta koko ajan laitokselle kohdennettujen  aivan liian vähäisten resurssien puristuksessa. Tämä sama "tauti" on vaivannut VKSV:n ja koko syyttäjälaitoksen toimintaa siitä lähtien kuin VKSV vuonna 1998 perustettiin. Luultavasti osin tämän takia eli turhautuneena Matti Nissinen haki 2015 poliisiylijohtajan virkaa, mutta hakemus ei herättänyt vastakaikua sisäministeriössä ja valtioneuvostossa.

58. Ylintä syyttäjää epäillään korruptiosta

1. Kerroin blogijutussani 23.3.2017, että poliisi eli tarkemmin sanottuna Keskusrikospoliisi (KRP) on aloittanut esitutkinnan valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen epäillystä virkarikoksesta. Nissistä epäiltiin tuolloin tuottamukselllista virkavelvollisuuden rikkomisesta, koska hän oli osallistunut esteellisenä syyttäjälaitoksen koulutushankintoja koskeviin päätöksiin.

Blogikirjoitus n:ro 32/23.3.107 Valtakunnansyyttäjää epäillään virkarikoksesta

2. Syyttäjälaitos oli hankkinut vuosina 2007–2015 yhteensä yli 74 000 eurolla koulutusta Deep Lead -yritykseltä, jossa Matti Nissisen veli Vesa Nissinen on hallituksen puheenjohtajana ja yhtiön osake-enemmistön omistaja. Matti Nissisen ei epäilty saaneen hankinnoista hyötyä, vaan hänen epäiltiin olleen asiassa eli koulutushankinnoissa "vain" huolimaton. 

3. Matti Nisinen hakeutui esitutkinnan käynnistyttyä oma-aloitteisesti virkavapaalle. Virkavapautta hänelle myönnettiin aluksi toukokuun loppuun, sillä tutkinnanjohtajana toiminut rikostarkastaja Erkki Rossi arvio tuolloin, että esitutkinta saataisiin siihen mennessä suoritetuksi. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan esitutkinta jatkui kesäkuussa, jolloin Matti Nissinen haki oikeusministeriöltä virkavapautensa pidentämistä.

4, Matti Nissinen myönsi maaliskuun lopulla, että hänen menettelynsä oli ollut virheellistä. Hän sanoi jättävänsä "muiden" päätettäväksi, onko kyseessä rikos. Jo tuolloin oli ilmeistä, että Nissinen tulee kiistämään syyllisyytensä virkarikokseen. Nissinen näet totesi, että  hallinnollinen menettelyvirhe ja virkarikos ovat kaksi eri asiaa. 

5. Blogikirjoituksessa 23.3. olin sitä mieltä, että Matti Nissinen on täytynyt OTL-tutkinnon suorittaneena korkea-arvoisena virkamiehenä ja valtakunnan ylimpänä syyttäjänä jo alun perin tietää, että hän on ollut esteellinen, samoin kuin ymmärtää, että esteellisyys saattaa johtaa virkasyytteeseen, jos tapaus tulisi ilmi. 

6. Tänään on uutisoitu, että poliisi on saanut esitutkinnan valmiiksi ja että asia siirtyy KRP:ltä oikeuskanslerille, joka lain mukaan suorittaa tällaisessa virkarikosasiassa syyteharkinnan. 

7. Tänään on myös kerrottu, että Matti Nissistä koskeva rikosepäilty on koventunut, sillä häntä epäillään nyt tahallisesta eikä ainoastaan tuottamuksellisesta virkarikoksesta, kuten alun perin oli asian laita. Tämä seikka saattaa vaikuttaa myös syyteoikeuden vanhentumisasiaan, koska tahallisen virkarikoksen vanhentumisaika on pidempi kuin tuottamuksellisen rikoksen. Tutkinnanjohtaja Erkki Rossin mukaan rikosnimikkeen muutos johtuu asiassa saadusta selvityksestä, asiakirjanäytöstä ja todistajakuulemisista. Nissinen on esitutkinnassa kiistänyt syyllistyneensä rikokseen. 

8. Oikeuskanslerivirastosta on kerrottu, että Nissistä koskeva syyteharkinta pyritään saattamaan valmiiksi alkusyksyn aikana. Tilanne oikeuskanslerinvirastossa on hieman erikoinen ja outo, sillä oikeuskansleriksi reilu kuukausi sitten nimitetty alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti ottaa viran vastaan vasta ensi vuoden alussa. Virastossa ei ole myöskään alkuperäistä apulaisoikeuskansleria, sillä ko. tehtävää hoitanut Mikko Puumalainen on virasta virkavapallaa ja hoitaa KHO:ssa ma. oikeusneuvoksen virkaa. Oikeuskanslerin sijaiseksi eli pätkäkansleriksi vuoden loppuun asti on nimitetty apulaisoikeuskanslerin virkaan Mikko Puumalaisen virkavapauden ajaksi nimitetty Risto Hiekkataipale. Apulaisoikeuskansleriksi on nimitetty vuoden loppuun asti OKa-viraston kansliapäällikkö Kimmo Hakonen. Hakosen sijaan kansliapäälliköksi puolestaan on nimitetty vuoden loppuun OKa-viraston osastopäällikkö, OTL Petri Martikainen, joka toimii myös apulaisoikeuskanslerin sijaisena. Miltä nämä järjestelyt vaikuttavat ulkopuolisen näkökulmasta, selvältä vai epäselvältä? Väliäkö sillä, sillä näillä mennään vuoden loppuun asti.

9. Luulisin, että OKa-virastossa varsinaisen syyteharkinnan suorittavat yhdessä apulaisoikeuskansleri Kimmo Hakonen (56) ja kansliapäällikkö Petri Martikainen (45). Luotan siihen, että tehtävä tulee asianmukaisesti ja hyvin hoidetuksi, sillä molemmat virkamiehet ovat perehtyneet hyvin rikos- tai prosessioiketeen ja kumpikin on sitä paitsi valmistunut juristiksi Lapin yliopistosta.  Martikainen on toiminut uransa alkuvaiheessa syyttäjänä ja Kimmo Hakosella puolestaan on vankka poliisijohtajan tausta. Myös oikeuskansleriksi nimitetty OTT Tuomas Pöysti on Lapin yliopiston kasvatteja.

10. Miten mahtaa käydä Matti Nissiselle ja hänen viranhoidolleen VKSV:ssa? Kuten HS:n oikeustoimittaja Susanna Reinboth on tänään kolumnissaan arvoinut, tilanne näyttää Nissisen kannalta pahalta. Toteaisin, että ei vain pahalta, vaan varsin pahalta, sillä maan ylimpään syyttäjään ja syyttäjälaitoksen päällikköön kohdistuva epäily tahallisesta virkarikoksesta on koko syyttäjälaitoksen uskottavuuden kannalta todella synkeä asia. Valtakunnansyyttäjä on kaikkien syyttäjien esimies, jolla on sangen tärkeä rooli myös kriminaalipoliittisena linjanvetäjänä.

11. Matti Nissinen myönsi jo ennen esitutkinnan aloittamista, että hänen harkintakykynsä on asiassa pettänyt. Näin on käynyt, eikä tapauksessa ole suinkaan kyse pelkästään hallinnollisesta menettelyvirheestä, vaan virkavelvollisuuden tahallisesta tai ainakin tuottamuksellisesta rikkomisesta, siis virkarikoksesta ja selkokielellä ilmaistuna korruptiosta. Susannan Reinbothin tietojen mukaan Matti Nissinen on toiminut  hyvin aktiivisesti ko. koulutuksen hankkimiseksi veljensä yritykseltä, vaikka hänen työtoverinsa olivat varoitelleet häntä esteellisyydestä. Tämä seikkaa viittaisi Nissisen piittaamattomuuteen. Se, ettei Nissisen ole näytetty saaneen taloudellista hyötyä menettelynsä johdosta, ei ole lieventävä seikka. Hyötyä on monenlaista, eikä hyötyä aina viedä kirjoihin ja kansiin, vaikka sitä olisi saatu.

12. Kuten Susanna Reinboth tänään toteaa, valtakunnansyyttäjänvirastossa hoidetaan yhteiskunnan kannalta merkittävimmät rikosasiat. Korruptioon liittyvien rikosepäilyjen käsitteleminen ja syyteharkinnan tekeminen kuuluu siten viraston ydintehtäviin. Matti Nissisen tapauksen takia koko viraston uskottavuus voi joutua sangen kyseenalaiseen valoon, jos Nissinen jatkaa virassaan. Jos ylin syyttäjä ei tunnista ja myönnä omaa korruptioon viittaavaa käyttäytymistään, voidaan perustellusti epäillä, ettei hän näe tässä suhteessa ongelmia myöskään muiden ja mahdollisesti korkeassa asemassa olevien henkilöiden vastaavanlaisessa menettelyssä. 

13. Jos syyte nostetaan, Matti Nissinen harkinnee vakavasti, voiko hän enää jatkaa valtakunnansyyttäjän virassaan.