136. Ruotsin Högsta domstolen, osa V

1. Ruotsin korkeimman oikeuden (HD) toimintakertomuksen 2018 lopussa esitellään  asiamääriä, myönnettyjä valituslupia ja käsittelyaikoja koskevia tilastotietoja. 

2. HD myönsi vuonna 2018 kaikkiaan 137 valituslupaa. Määrä on suurempi kuin KKO:lla, sillä Suomen ylin oikeuaste myönsi viime vuonna ainoastaan 117 valituslupaa. Vuonna 2017 KKO myönsi 137 valituslupaa, eli yhtä paljon kuin Ruotsin HD viime vuonna. Suomen KKO:n myöntämien valituslupien määrä on noin 6,5 prosenttia saapuneiden valituslupahakemusten määrästä, sillä noita hakemuksia tehtiin vuonna 2018 noin 1 800. Ruotsin HD:ssa mainittu prosenttiluku jää alle 3 prosenttiin, sillä sinne tehtiin v. 2018 hovioikeuksien ratkaisuista 4 782 valituslupahakemusta.

3. Entäpä sitten ennakkopäätöksinä julkaistujen ratkaisujen eli prejudikaattien lukumäärä? Niitä HD julkaisi viime vuonna 93, vuonna 2017 mainittu luku oli 108 ja sitä edellisenä vuonna (2016) 104. Nämä luvut vastaavat yllättävän hyvin Suomen KKO:n julkaisemien ratkaisujen määriä. Se julkaisi viime vuonna 92, vuonna 2017 98, vuonna 2016 100 ja vuonna 2015 105 ratkaisua ennakkopäätöksenä. Olisikohan KKO:ssa epävirallisesti päätetty, että ennakkopäätösten lukumäärän on syytä olla "sadan kieppeillä"?

4. Miten myönnetyt valitusluvat ja julkaistut ennakkopäätökset jakautuvat oikeusaloittain? Tässä suhteessa naapurimaiden ylimpien oikeusasteiden välillä on lähtökohtaisesti yksi selvä ero. Suomen KKO:ssa tilastoidaan - kuten tuomioistuintilastoissa yleensäkin -  vain siviiliasioita ja rikosasioita, edelliset merkitään diaarin S- asioina, jälkimmäiset puolestaan R -tunnuksella. Ruotsissa sen sijaan oikeusaloja on tässä suhteessa kolme, sillä  siellä asiat jaotellaan rikos- ja siviiliasioiden lisäksi myös prosessioikeudellisiin asioihin; tätä tarkoittaen myös HD:ssä on T-asioiden (riitajutut) ja B-asioiden (rikosjutut) myös muita eli juuri prosessioikeudellisia asioita tai kysymyksiä (Ö-asiat).

5.. Suomen KKO myönsi vuonna 2017 valituslupia (yht. 137kpl) oikeusaloittain seuraavasti: riiita-asioissa 47, vakuutusoikeusasioissa 4, maaoikeusasioissa 9 ja rikosasioissa 77 valituslupaa; maa- ja vakuutusasiat on luokiteltava tietenkin riita-asioiksi. Vuonna 2016  KKO myönsi valituslupia useammin riita- kuin rikosasioissa, luvut olivat 75 ja 60. Viime vuodelta mainittuja lukuja ei ole vielä saatavissa. KKO:n tilastoissa ei ole eritelty, missä suhteessa  julkaistut ennakkopäätökset voidaan jakaa oikeusaloittain, eikä tilastoista siis ilmene, miten usein valituslupa on itse asiassa myönnetty prosessioikeudellisen kysymyksen perusteella.

6. Ruotsin korkeimman oikeuden tilastoista ilmenee, että myönnetyt valitusluvat jakautuivat oikeusaloittain seuraavasti: rikosasiat 29, siviiliasiat 35 ja prosessioikeudelliset asiat 29 kappaletta. Vuonna 2017 mainitut luvut olivat 25 (rikos), 39 (siviili) ja 44 (prosessi) ja vuonna 2016 puolestaan 29(rikos), 36 (siviili) ja 39 (prosessi) sekä vuonna 2015 27(rikos(, 32 (siviili) ja 43 (prosessi). Julkaistut ennakkopäätökset jakautuivat puolestaan oikeudenalojen mukaan vuonna 2018 näin:  (35 (rikos), 48 (siivili) ja 54 (prosessi).

7. Havaitaan siis, että  HD myöntää ja julkaisee ennakkopäätöksiä aika tasaisesti kolmen oikeudenalan kesken ja että prosessioikeus "kilpailee" aivan tasavertaisesti rikosoikeuden ja siviilioikeuden kanssa ollen useana vuonna jopa kärkisijalla. Prosessioikeduen harrastajaa tieto ei juuri yllätä, ja luulisin, että tilanne on Suomen KKO:ssa suurin piirtein samankaltainen, (Pitänee eri blogijutussa selvittää asiaa KKO:n osalta tarkemmin).  Prosessoikeuteen luetaan tällöin myös konkurssi- ja insolvenssioikeudelliset asiat, samoin ylimääräistä muutoksenhakua koskevat hakemusasiat. 

8. On vielä syytä mainita, että Ruotsin HD käsittelee ja ratkaisee valitusluvan myöntämistä koskevista asioista peräti 94,1 prosenttia yhden jäsenen kokoonpanossa ja loput eli vain 5, 6 prosenttia 3-jäsenisessä jaostossa. Suomessa yhden jäsenen valituslupakokoonpano tuli mahdolliseksi vasta tämän vuoden alusta. 

9. Sullisista käsittelyistä eli pääkäsittelyistä toimintakertomuksessa ei esitetä tilastotietoja. Suomen KKO toimittaa suullisen käsittelyn - meillä ei KKOn osalta jostakin syystä haluta käyttää ilmaisua pääkäsittely - aika usein, viime vuonna 13 asiassa ja vuuonna 2017 kymmenessä asiassa. Näyttää siltä, ettei Ruotsin HD ole tässä suhteessa juuri sen "ahkerampi".

10. Ylimpien tuomioistuinten käsittelyajoista lopuksi sen verran, että meillä KKO käsittelee valituslupahakemukset keskimäärin noin 5 kuukaudessa hakemuksen saapumisesta; tämä tieto perustuu KKO:n 1.1.2019 julkaisemaan tiedotteeseen. Valitusasian käsittely kestää valitusluvan myöntämisen jälkeen kyseisen tiedotteen mukaan "noin vuoden" , joten valitusluvan saaneen asian kokonaiskäsittelyaika on "keskimäärin 16-18 kuukautta". 

11. Ruotsin HD:n käsittelyajat ovat selvästi lyhyemmät, mikä osaltaan johtunee siitä, että Suomen KKO:ssa valituslupahakemuksia ei ole tähän mennessä voitu käsitellä ja ratkaista yhden tuomarin kokoonpanossa. Toimintakertomuksen mukaan HD ratkaisee valituslupaa koskevat hakemukset yksijäsenisessä kokooonpanossa keskimäärin 2,5 kuukaudessa ja 3-jäsenisessä kokoonpanossa puolestaan 3,3 kuukaudessa. Valituslupahakemuksen läpikäyneen valitusasian kokonaiskäsittelyajan pituus on toimintakertomuksen mukaan keskimäärin 13,7 kuukautta.

12. Kun puhutaan käsittelyajoista, olisi syytä muistaa vielä yksi asia. Valitusaika hovioikeuden ratkaisusta KKO:een on Suomessa yhä edelleen 60 päivää, kun se käräjäoikeudesta hovioikeuteen valitettaessa on vain 30 päivää. Tässä suhteessa ei ilmeisesti ole tapahtunut sadan vuoden aikana tapahtunut muutosta. Ruotsissa ollaan tässä(kin) suhteessa joutuisampia, sillä valitusaika, jonka kuluessa myös valituslupahakemus on tehtävä, on vain neljä viikkoa sekä hovioikeuteen että korkeimpaan oikeuteen valitettaessa. Määräaikaa voidaan hyväksyttävän syyn takia toki pidentää, kuten Suomessakin. Nykyoloissa myös Suomessa olisi korkea aika siirtyä KKO:een valitettaessa nykyistä puolta lyhyempään valitusaikaan, joka voitaisiin määritellä päivien sijasta viikkoina.