362. Laaja työryhmä pohtimaan oikeusvaltion takeita ja oikeuslaitoksen kehittämistä, toimikausi 4,5 vuotta

1.Oikeusministeriö asetti 1.2.2023 todella suuren työryhmän pohtimaan oikeusvaltion takeita ja oikeuslaitoksen kehittämistä. Tavoitteena on edistää oikeudenkäytön riippumattomuutta ja oikeusturvan laatua sekä oikeuslaitoksen palvelujen käyttäjälähtöisyyttä.

2. Työryhmän tehtävänä on seurata ja arvioida oikeuslaitoksen kehittämistä ja tuottavuutta sekä tehdä ehdotuksia näiden edistämiseksi. Työryhmän tulee myös arvioida niin sanotun rikosketjun eri toimijoiden yhteistyötä ja tehdä ehdotuksia yhteistyön kehittämiseksi.

3. Lisäksi työryhmä voi arvionsa pohjalta tehdä ehdotuksia oikeuslaitoksen palvelukyvyn parantamiseksi, toiminnan sujuvoittamiseksi ja oikeuksiin pääsyn edistämiseksi.

4. Työryhmän toimikausi kestää peräti 4,5 vuotta eli vuoden 2027 loppuun. Työryhmän tulee kuitenkin jo 28.2.2025 mennessä arvioida oikeuslaitoksen vahvan riippumattomuuden näkökulmasta tarpeelliset perustuslain ja muun lainsäädännön muutostarpeet sekä tehdä ehdotukset tarvittavista lainsäädäntömuutoksista. 

5. Työryhmän puheenjohtajana toimii Tuomioistuinviraston johtokunnan puheenjohtaja, KKO:n oikeusneuvos Mika Ilveskero. 

Oikeusvaltion takeet ja oikeuslaitoksen kehittäminen -työryhmä

6. Edellä mainittu teksti on oikeusministeriön työryhmän asettamisesta julkaisema tiedote. 

7. Kyseessä on siis "vain" työryhmä, ei siis komitea tai edes toimikunta. Asian merkittävyyden vuoksi olisi ilman muuta ollut perusteltu asettaa komitea asiaa valmistelemaan.

8. Työryhmän kokoonpano on todella laaja. Siihen kuuluu nimittäin  puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan lisäksi 21 jäsentä ja 10 varajäsentä, pääsihteeri sekä viisi sihteeriä, yhteensä siis 40 henkeä, jos oikein laskin. 

9. Työryhmän tehtäväkenttä on toki laaja-alainen sillä se käsittää tuomioistuinten lisäksi syyttäjälaitoksen, ulosottolaitoksen, Rikosseuraamusviraston, asianajajalaitoksen ja Tuomioistuinviraston. Voidaan kysyä, onko näin laaja tehtäväkenttä "uhka vai mahdollisuus"? Työryhmän toimeksianto kattaa "oikeuvaltion takeet" ja koko "oikeuslaitoksen kehittämisen". Huh, huh, tekisi mieli sanoa!

10. Kokoonpanosta huomio kiinnittyy siihen, ettei työryhmän varapuheenjohtajaksi ole otettu KHO:n jäsentä, joka olisi tuntunut luontevalta, vaan varapuheenjohtajina toimivat valtakunnansyyttäjä ja OM:n ylijohtaja.

11. Toinen silmiinpistävä erikoisuus kokoonpanossa on se, että komiteaa puheenjohtajista tai jäsenistä nähdäkseni ainoastaan yhdellä eli Pekka Määtällä on tohtorin  tutkinto; Määttäkin on toiminut koko uransa "käytännön miehenä", tätä nykyä hän on  Turun hovioikeuden presidentti. 

12. Samoin on syytä kummeksua sitä, että komitean jäseneksi ei ole kelpuutettu valtiosääntöoikeuden professoria tai tutkijaa, vaikka toimikunta pohtii oikeusvaltion takeita ja tuomioistuinten ja muiden lainkäyttöelinten riippumattomuutta. Todella paha puute, sanoisin!

13. Vertauilun vuoksi todettakoon, että vuonna 2001 Valtioneuvosto - ei siis oikeusministeriä - asetti komitean - ei siis työryhmää - selvittämään tuomioistuinlaitoksen kehittämistä. Komiteassa oli puheenjohtajan lisäksi "vain" 12 jäsentä,  kaksi sihteeriä sekä kolme pysyvää asiantuntijaa. Jäsenistä ja asiantuntijoista yhdeksän oli suorittanut tohtorin tutkinnon. Tuomioistuinlaitoksen kehitämiskomitea työskenteli vajaat 2,5 vuotta ja luovutti mietintönsä marraskuun lopulla 2003 oikeusministerille (KM 2003:3).  Mietintö käsittää lähes 600 sivua ja monet sen esittämistä visoista ja uudistusehdotuksista on toteutettu.

14. Nyt asetetulta puolta laajemmalta työryhmältä on lupa odottaa todella perusteltuja ja punnittuja ehdotuksia ja näkemyksiä! Aikaa ja resursseja on ainakin todella rutkasti käytettävissä.

 

248. Komission oikeusvaltioraportti: Suomen oikeusvaltiotilanne on erinomaisen hyvä

 

1. Suomessa on viime aikoina keskusteltu todella vilkkaasti oikeusvaltiosta ja sen tehtävistä sekä oikeusvaltiota mahdollisesti uhkaavista tai vaarantavista tekijöistä. Tällöin on viitattu  aina Puolan ja Unkarin huonontuneeseen tilanteeseen ja etenkin Puolan hallituksen toimenpiteisiin, joilla tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattumuutta ja sen takeita on vakavasti  loukattu. 

2. Suomessa on sunnitteilla selvittämishanke, jonka tarkoituksena on kartoittaa oikeusvaltion tilannetta ja pohtia, mitä esimerkiksi tuomioistunten riippumattomuuden vahvistamiseksi voitaisiin lainsäädäntöä muuttamalla tehdä. Kulunut viikko on ollut tässä suhteessa todellinen oikeusvaltioviikko, sillä nyt meillä on lähes joka päivä on kirjoitettu ja puhuttu oikeusvaltiosta erilaisissa seminaareissa samoin kuin tiedotusvälineissä.

3. Mutta millaisissa kantimissa Suomen oikeusvaltio oikeastaan on, jos asiaa tarkastellaan oikeusvertaillen ja puolueettomien arvioitsijoiden näkövinkkelistä? Tähän saamme vastauksen Euroopan komission julkaisemasta oikeusvaltioraportista.

4. Euroopan komissio julkaisi viime heinäkuussa järjestyksessä toisen raportin (kertomuksen) oikeusvaltiotilanteesta Euroopan unionissa. Siinä tarkastellaan, paitsi  EU:n tilannetta kokonaisuudessaan, myös erikseen jokaisen jäsenmaan tilannetta. 

5. Yleisesti ottaen jäsenmaissa on raportin mukaan  nähtävissä paljon myönteistä kehitystä, mm. vuoden 2020 vastaavassa raportissa todettuihin  haasteisiin puuttumisen osalta. Huolenaiheita on kuitenkin edelleen paljon ja joissakin jäsenmaissa epäkohdat ovat jopa lisääntyneet. Tämä koskee erityisesti  oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja tiedotusvälineiden tilannetta.

6. Raportin mukaan Suomen oikeusvaltiotilanne on hyvällä ja jopa erinomaisella tolalla. Niinpä meidän tuomioistuimia ja oikeuslaitosta yleensä pidetään edelleen hyvin riippumattomina. Raportissa käsitellään myös vuoden 2020 alussa toimintansa aloittanutta Tuomioistuinvirastoa ja syyttäjälaitosta, eikä niidenkään osalta näytä olevan moitteen sijaa. 

https://ec.europa.eu/info/sites/default/files/2021_rolr_country_chapter_finland_fi.pdf

7. Raportin mukaan Suomea pidetään edelleen yhtenä EU:n ja koko maailman vähiten korruptoituneista maista. Tältä osin raportissa viitataan mm. siihen, että valtioneuvosto hyväksyi kesäkuussa 2021 kattavan korruptionvastaisen strategian. Toimittajien ja media-alan ammattilaisten toimintaympäristö on Suomessa yleisesti ottaen vapaa ja suojattu. Raportissa viitataan myös siihen, että hallitus on hyväksynyt paremman sääntelyn toimintaohjelman, jonka tavoittena on parantaa lainsäädännön laatua, suunnittelua ja läpinäkyvyyttä.

8. Kaiken kaikkiaan Suomen oikeusvaltiotilanne on  komission raoprtin perusteella eurooppalaista huippuluokkaa, Suomi on oikeusvaltioiden aatelia.

9. Seuraavassa blogijutussa minulla on tarkoitus käsitellä lähemmin, mitä Suomessa on esitetty etenkin tuomioistuinten riippumattomuudesta ja sen vahvistamisesta "pahan päivän" varalta.