95. Syyttäjälaitos uudistuu

1. Hallitus antoi eilen 15.3. eduskunnalle esityksen syyttäjälaitoksen organisaation muuttamisesta; Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Syyttäjälaitoksesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 17/2018 vp).  Esityksen mukaan syyttäjälaitoksen organisaatiota uudistetaan siten, että Valtakunnansyyttäjänvirastosta ja sen alaisuudessa toimivista yhdestätoista syyttäjävirastosta muodostetaan yksi Syyttäjälaitos-niminen virasto.

2. Uudistuksen tavoitteena on tehostaa ja yhtenäistää syyttäjälaitoksen toimintaa. Uudistus mahdollistaa myös hallinto- ja tukitehtävien keskittämisen. Valtakunnallinen rakenne antaa  lakiesityksen mukaan aiempaa paremmat edellytykset johtaa syyttäjälaitosta kokonaisuutena sekä käyttää ja jakaa resursseja joustavasti. Samalla voitaisiin paremmin edistää yhdenmukaisia syyttäjäkäytäntöjä ja vastata yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Uusien tietojärjestelmien mahdollisuuksia voitaisiin esityksen mukaan yhtenä virastona hyödyntää tehokkaammin.  

3. Esityksen mukaan Syyttäjälaitos muodostuisi keskushallintoyksikkönä toimivasta valtakunnansyyttäjän toimistosta ja viidestä osastoina toimivasta syyttäjäalueesta, joita ovat  Pohjois-Suomi, Itä-Suomi, Länsi-Suomi, Etelä-Suomi ja Ahvenanmaa. Valtakunnansyyttäjän toimisto hoitaisi keskushallinnon tehtävät ja syyttäjäalueet vastaisivat rikosvastuun toteuttamisesta alueellaan. Virastoa johtaisi valtakunnansyyttäjä, joka toimisi edelleen ylimpänä syyttäjänä ja syyttäjien esimiehenä. Uudistuksella ei olisi vaikutusta nykyisten toimipaikkojen tai henkilöstön määrään.

4. Kihlakunnansyyttäjän virkanimike muuttuisi aluesyyttäjäksi; virkanimike kihlakunnansyyttäjä jää siten historiaan. Ahvenanmaalla säilytettäisiin maakunnansyyttäjän virkanimike. Erikoissyyttäjät toimisivat vastedes erikoissyyttäjän virassa, lisäksi olisi apulaissyyttäjiä. Erityissyyttäjiä olisivat edelleen valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies, joiden syyteoikeudesta säädetään perustuslain 110 §:ssä. Valtakunnansyyttäjän toimistossa syyttäjinä toimisivat edelleen apulaisvaltakunnansyyttäjä ja valtionsyyttäjät. 

5. Kaikki virat olisivat Syyttäjälaitoksen yhteisiä ja sijoittuisivat syyttäjäalueelle tai valtakunnansyyttäjän toimistoon. Syyttäjä olisi toimivaltainen syyttäjäntehtävässä koko maassa. Syyttäjäaluetta johtaisi johtava aluesyyttäjä, joka nimitettäisiin virkaansa enintään viiden vuoden määräajaksi.

6. Uudessa syyttäjälaitoslaissa säädettäisiin edelleen syyttäjän tehtävistä, toimivallasta, tiedonsaantioikeuksista, esteellisyydestä, varallaolosta ja asiamiehenä toimimisesta. Nykyinen laki syyttäjälaitoksesta kumottaisiin uudistuksen yhteydessä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 31. lokakuuta 2018.

7. Syyttäjien suhteellisen vähäinen määrä on ollut syyttäjälaitoksen suurimpia ongelmia. Syyttäjälaitoksessa on nykyisin noin 370 syyttäjää ja  noin150 muuta henkilökuntaa. Vuosina 2008-2015 syyttäjille saapuneiden rikosasioiden määrä on pysynyt vuositasolla lähes muuttumattomana, vuonna 2016 se hieman laski. Asiamäärässä ei lakiesityksen mukaan odoteta tapahtuvan muutosta vuoteen 2020 mennessä. 

8. Syyteprosentti on laskenut viime vuosina tasaisesti, nykyisin syyte nostetaan noin 67 prosentissa rikosasioita. Keskimääräinen syyteharkinta-aika eri syyttäjävirastoissa on vaihdellut 1,2 - 3,4 kuukauden välillä. Vaativien rikosasioiden keskimääräiset käsittelyajat ovat vaihdelleet 2,9 - 8,2 kuukauden välillä. Syyteharkintaan tulleiden rikosasioiden lisäksi syyttäjät ratkaisivat vuonna 2016 noin 100 000 rangaistusmääräysasiaa. Joulukuussa 2016 voimaan tulleen sakkomenettelylain (754/2010) soveltamisen on arvioitu laskevan syyttäjille saapuvien summaaristen asioiden määrän noin 70 000:een.

9. Rikosasioiden kirjallinen menettely käräjäoikeudessa ja hovioikeuden jatkokäsittelyluvan soveltamisalan laajentaminen ovat keventäneet syyttäjien työtä tuntuvasti. Pitää myös muistaa, että syyttäjä ei johda esitutkintaa, kuten lähes kaikissa muissa Euroopan maissa, vaan ainoastaan "osallistuu" siihen. Tätä voidaan pitää epäkohtana. 

62. Valtakunnansyyttäjä pidätetty virasta

1. Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen on "hyllytetty" eli pidätetty virantoimituksesta toistaiseksi. Asiasta päätti eilen oikeusministeriö (OM). Valtakunnansyyttäjänvirasto (VKSV), jota valtakunnansyyttäjä johtaa, kuuluu näet hallinnollisesti oikeusministeriön alaisuuteen. 

2. OM:n tiedotteen mukaan syynä hyllytyspäätökseen on Matti Nissiseen kohdistuva rikostutkinta, joka on parhaillaan syyteharkinnassa oikeuskanslerinvirastossa. Syytepäätös on lehtitietojen mukaan odotettavissa jo ensi viikolla. Rikosepäily koskee virkavelvollisuuden tahallista rikkomista tapauksessa, jossa Nissisen epäillään esteellisenä ohjanneen syyttäjälaitoksen koulutusta oman veljensä omistamaan yhtiöön (Deep Lead). Matti Nissisen veli Vesa Nissinen on ollut yhtiön hallituksen puheenjohtajana. Syyttäjälaitoksen on kerrottu hankkineen 2007-2015  yhteensä noin 74 000 eurolla syyttäjien koulutusta Deep Lead -yritykseltä.

3. Alun perin Matti Nissistä epäiltiin asian johdosta "vain" tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Esitutkinnan aikana rikosnimike on muuttunut ja koskee nyt tahalista virkarikosta. Matti Nissinen, jonka ei ole epäilty saaneen tapauksen johdosta itse hyötyä, on koko ajan kiistänyt syyllistyneensä rikokseen. Esitutkinnan alkaessa hän on tosin julkisuudessa myöntänyt olleensa asiassa esteellinen.

4. Olen käsitellyt Matti Nissistä koskevaa rikosepäilyä aiemmin jo kahdesti

- blogijuttu nro 32/23.3.2017, Valtakunnansyyttäjää epäillään virkarikoksesta
- blogijuttu nro 58/19.7.2017, Ylintä syyttäjää epäillään korruptiosta

5. Mati Nissinen jäi palkattomalle virkavapaalle maaliskuussa, kun KRP:n suorittama esitutkinta käynnistyi. Virkavapautta jatkettiin kesäkuussa niin, että se päättyy elokuun lopussa, iis tänään. Nissinen ei hakenut lisää virkavapautta, vaan olisi halunnut palata hoitamaan virkaansa. Tähän oikeusministeriö ei kuitenkaan suostunut, vaan päätti "hyllyttää" Nissinen virastaan toistaiseksi eli käytännössä asian jatkokäsittelyn ajaksi. Virasta pidätetylle virkamiehelle maksetaan puolet palkasta.

6. OM:n tiedotteen mukaan Nissisen edellytykset hoitaa valtakunnansyyttäjän virkaa rikosasian käsittelyn ajan ovat heikentyneet. Tämä on ymmärrettävä näkemys, sillä ylimmän syyttäjän viranhoito edellyttää hyvää arvostelukykyä, jota melko vakavasta virkarikoksesta epäillyltä virkamieheltä voidaan perustellusti epäillä puuttuvan.

7. Valtakunnansyyttäjän tehtäviä on Nissisen virkavapauden aikana hoitanut apulaisvaltakunnansyyttäjä Raija Toiviainen. Nissisen viransijaisen nimittämisestä päättää valtioneuvoston esityksestä tasavallan presidentti. Valtioneuvoston on tarkoitus antaa sanottu esitys ensi viikolla. Selvää on, että Raija Toiviainen nimitetään valtakunnansyyttäjän sijaiseksi.

8. Matti Nissinen on tunnettu asiantuntevana, helposti lähestyttävänä ja joviaalina virkamiehenä ja syyttäjänä. On harmillista, että asiat ovat nyt ajautuneet tähän pisteeseen. Nissinen on joutunut  johtamaan syyttäjälaitosta koko ajan laitokselle kohdennettujen  aivan liian vähäisten resurssien puristuksessa. Tämä sama "tauti" on vaivannut VKSV:n ja koko syyttäjälaitoksen toimintaa siitä lähtien kuin VKSV vuonna 1998 perustettiin. Luultavasti osin tämän takia eli turhautuneena Matti Nissinen haki 2015 poliisiylijohtajan virkaa, mutta hakemus ei herättänyt vastakaikua sisäministeriössä ja valtioneuvostossa.