2. Päätös on julkaistu otsikolla "Tuomarin epämuodollinen viestintä ei saa vaarantaa puolueettomuutta". - Itse kyllä käyttäisin sanan "epämuodollinen" sijasta sanaa "epävirallinen".
3. Kantelijan mukaan Helsingin käräjäoikeuden käräjätuomari oli kantajan oikeudenkäyntiasiamiehelle lähettämässään sähköpostissa marraskuussa 2018 kertonut ennakkokantansa kantajan riita-asiassa esittämiin vaatimuksiin, jonka vuoksi kantelija oli seuraavana päivänä peruuttanut kanteensa, jota hän itse piti perusteltuna.
4. Käräjätuomari kiisti ottaneensa spä-viestissä kantaa asiassa mahdollisesti annettavaan ratkaisuun tai oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuteen taikka menetelleensä viestissään muutonkaan epäsopivalla tavalla. Hän oli lähettänyt kantelijan oikeusavustajalle sp-postiviestin, jossa sanottiin mm. näin:
"...ottamatta mitenkään kantaa haastehakemuksessanne esittämiinne näkemyksiin vahvistusintressistä tai mieleen tulevasta vaatimusten mahdollisesta ennenaikaisuudesta, tiedustelen, haluatteko, että asiassa annetaan haaste siitä huolimatta, että tällaisessa asiassa oikeudenkäyntikulujen korvausta koskeva kysymys saatetaan aikanaan joutua arvioimaan oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 4 §:n säännöksen perusteella".
5. Käräjätuomari katsoi, että tuomari voi tarkistaa kantajalta mieltään askarruttavan seikan muutoinkin kuin haastehakemuksen täydentämistä koskevalla kehotuksella (OK 5 luvun 8 §), esimerkiksi sähköpostilla tai puhelimitse.
6. Apulaisoikeuskansleri totesi päätöksensä perusteluissa, että perustuslain mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa. Haastehakemuksen vireilletulo on tarkoin oikeudenkäymiskaaressa (OK) säännelty.
7. Päätöksen mukaan OK:n säännökset sallivat kyllä valmisteluvaiheessa epämuodollisen yhteydenpidon osapuolten ja tuomarin välillä esimerkiksi sähköpostitse tai puhelimitse. Tällainen yhteydenpito ei kuitenkaan saa vaarantaa tuomarin puolueettomuutta ja objektiivisuutta, päätöksessä korostetaan.
9. Päätöksen mukaan ko. yhteydenpidon on oltava lähtökohdiltaan muodollista ja sen ei tule luoda tulkinnanvaraisuutta asianosaiselle esimerkiksi siitä, että tuomari olisi pelkän kanteen perusteella muodostanut vahvoja ennakkokäsityksiä oikeudenkäyntikulujen tuomitsemisesta tai asian ratkaisun lopputuloksesta. Tällaisella yksityiskohtaisesti sääntelemättömällä, epämuodollisella alueella tulisi liikkua erityisen varovaisesti.
10. Johtopäätöksenään apulaisoikeuskansleri lausui, että käräjätuomari oli ottanut kantelijan asian ripeästi käsittelyyn. Tuomarin antamasta selvityksestä kävi ilmi, että hänen pyrkimyksensä oli käsitellä kantelijan asia mahdollisimman joutuisasti ja kustannustehokkaasti. Tuomarin lähettämästä sähköpostiviestistä oli kuitenkin voinut syntyä kantelijalle vaikutelma, että käräjätuomari piti kantelijan kannetta perusteettomana. Tuomarin tulee epämuodollisessa viestinnässään asianosaisiin olla erityisen varovainen, jotta puolueettomuus ei vaarantuisi, apulaisoikeuskansleri lausui loppukaneettinaan.
Apulaisoikeuskanslerin päätös
11. Mitä tästä olisi sanottava? Apulaisoikeuskansleri on aivan oikein korostanut, että (myös) epävirallisissa ("epämuodollisissa") yhteydenotoissaan ja viesteissään asianosaisille tuomarin tulee noudattaa tarpeellista varovaisuutta ja menetellä siten, ettei hänen puolueettomuutensa asianosaisen silmissä vaarannu. Tässä suhteessa käräjätuomarin menettelyyn voidaan kenties kohdistaa arvostelua.
12. Toisaalta on syytä muistaa, ettei kanten peruuttaminen merkinnyt lopullista oikeudenmenetystä kantelijalle. Kanteen peruuttaminen ei ole estänyt häntä nostamasta kannetta uudelleen ja nyt kenties paremmin perusteltuna. Kun kanne peruutetiin, kantelija ei myöskään joutunut maksamaan oikeudenkäyntimaksua, joka on käräjäoikeudessa riita-asioiden osalta nykyisin 510 euroa. Sen hän olisi joutunut pulittamaan, jos kannetta ei olisi peruutettu ja tuomari olisi OK 5 luvun 6 §:n 2 momentin nojalla hylännyt kanteen haastetta antamatta selvästi perusteettomana. Puhumattakaan oikeudenkäyntikuluista ja niiden korvausvastuusta, joita kantajalle olisi aiheutunut, jos asian käsittelyä olisi jatkettu ja hän olisi - kuten luultavasti olisi tapahtunut - hävinnyt jutun.
13. Summa summarum voidaan väittää, että tuomari teki itse asiassa kantelijalle hyvän työn tai palveluksen (service) puuttumalla heti asiaan, jolla ei ilmeisesti olisi ollut oikeudenkäynnissä menestymisen mahdollisuutta.
