248. Komission oikeusvaltioraportti: Suomen oikeusvaltiotilanne on erinomaisen hyvä

 

1. Suomessa on viime aikoina keskusteltu todella vilkkaasti oikeusvaltiosta ja sen tehtävistä sekä oikeusvaltiota mahdollisesti uhkaavista tai vaarantavista tekijöistä. Tällöin on viitattu  aina Puolan ja Unkarin huonontuneeseen tilanteeseen ja etenkin Puolan hallituksen toimenpiteisiin, joilla tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattumuutta ja sen takeita on vakavasti  loukattu. 

2. Suomessa on sunnitteilla selvittämishanke, jonka tarkoituksena on kartoittaa oikeusvaltion tilannetta ja pohtia, mitä esimerkiksi tuomioistunten riippumattomuuden vahvistamiseksi voitaisiin lainsäädäntöä muuttamalla tehdä. Kulunut viikko on ollut tässä suhteessa todellinen oikeusvaltioviikko, sillä nyt meillä on lähes joka päivä on kirjoitettu ja puhuttu oikeusvaltiosta erilaisissa seminaareissa samoin kuin tiedotusvälineissä.

3. Mutta millaisissa kantimissa Suomen oikeusvaltio oikeastaan on, jos asiaa tarkastellaan oikeusvertaillen ja puolueettomien arvioitsijoiden näkövinkkelistä? Tähän saamme vastauksen Euroopan komission julkaisemasta oikeusvaltioraportista.

4. Euroopan komissio julkaisi viime heinäkuussa järjestyksessä toisen raportin (kertomuksen) oikeusvaltiotilanteesta Euroopan unionissa. Siinä tarkastellaan, paitsi  EU:n tilannetta kokonaisuudessaan, myös erikseen jokaisen jäsenmaan tilannetta. 

5. Yleisesti ottaen jäsenmaissa on raportin mukaan  nähtävissä paljon myönteistä kehitystä, mm. vuoden 2020 vastaavassa raportissa todettuihin  haasteisiin puuttumisen osalta. Huolenaiheita on kuitenkin edelleen paljon ja joissakin jäsenmaissa epäkohdat ovat jopa lisääntyneet. Tämä koskee erityisesti  oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja tiedotusvälineiden tilannetta.

6. Raportin mukaan Suomen oikeusvaltiotilanne on hyvällä ja jopa erinomaisella tolalla. Niinpä meidän tuomioistuimia ja oikeuslaitosta yleensä pidetään edelleen hyvin riippumattomina. Raportissa käsitellään myös vuoden 2020 alussa toimintansa aloittanutta Tuomioistuinvirastoa ja syyttäjälaitosta, eikä niidenkään osalta näytä olevan moitteen sijaa. 

https://ec.europa.eu/info/sites/default/files/2021_rolr_country_chapter_finland_fi.pdf

7. Raportin mukaan Suomea pidetään edelleen yhtenä EU:n ja koko maailman vähiten korruptoituneista maista. Tältä osin raportissa viitataan mm. siihen, että valtioneuvosto hyväksyi kesäkuussa 2021 kattavan korruptionvastaisen strategian. Toimittajien ja media-alan ammattilaisten toimintaympäristö on Suomessa yleisesti ottaen vapaa ja suojattu. Raportissa viitataan myös siihen, että hallitus on hyväksynyt paremman sääntelyn toimintaohjelman, jonka tavoittena on parantaa lainsäädännön laatua, suunnittelua ja läpinäkyvyyttä.

8. Kaiken kaikkiaan Suomen oikeusvaltiotilanne on  komission raoprtin perusteella eurooppalaista huippuluokkaa, Suomi on oikeusvaltioiden aatelia.

9. Seuraavassa blogijutussa minulla on tarkoitus käsitellä lähemmin, mitä Suomessa on esitetty etenkin tuomioistuinten riippumattomuudesta ja sen vahvistamisesta "pahan päivän" varalta.

74. Matti Nissisen via dolorosa

1. Valtakunansyyttäjä Matti Nissisen virkarikosyyteasian käsittely jatkui tänään korkeimmassa oikeudessa (KKO) suullisella käsittelyllä. Tasan kuukausi sitten eli 15.10. asiassa pidettiin valmisteluistunto, josta kerroin blogijutussa numero 70/18.10.2017. 

2. Syyte liittyy syyttäjälaitoksen koulutushankintoihin, joita Matti Nissinen teki ensin Itä-Suomen syyttäjäviraston päällikkönä ja sen jälkeen valtakunnansyyttäjänä. Koulutusta hankittiin Matin pikkuveljen Vesa Nissisen johtamalta ja omistamalta yhtiöltä Deep Lead Oy vuosina 2007-2015.  Asiassa on siten kyse Matti Nissisen esteellisyyteen perustuvasta korruptiosta. Syyttäjä vaatii Nissiselle rangaistusta tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. 

3. Matti Nissinen on myöntänyt olleensa esteelllinen, mutta syyllistyneensä, ei tahalliseen, vaan ainoastaan sitä lievempään tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Hän on sanonut toimintansa johtuneen ajattelemattomuudesta, malttamattomuudesta ja huolimattomuudesta. Puolustuksen mukaan Matilla ei ole ollut rikollista tahtoa hankkia syväjohtamiskoulutusta Deep Leadilta. Esitutkinnassa Matti on kertonut käyneensä vuonna 2005, jolloin hän oli ollut valtionsyyttäjän virassa, itse Deep Ledin syväjohtamiskurssin ja "hurahtaneensa" silloin innoisssaan asiaan niin kovasti, ettei tullut myöhemmin koulutushankinnoista päättäessään ajatelleeksi omaa esteellisyyttään.

4. Valmisteluistunnossa Matti Nissinen ei ollut itse paikalla, vaan häntä edusti asianajaja  Jarkko Jaatela. Tämän päiväiseen istuntoon Matti oli velvoitettu saapumaan henkilökohtaisesti 600 euron sakon uhalla. Matti noudatti oikeuden määräystä ja ilmaantui KKO:n istuntosalin eteishuoneeseen muutamaa minuuttia vaille 10, jolloin istunnon oli määrä alkaa. Matti vaikutti toimittajien mukaan väsyneeltä ja laihtuneelta. Hän oli kasvattunut parran, jota hänellä ei ole aiemmin nähty. Kysyttäessä Matti vastasi toimittajille, että päivä on raskas ja kaikin puolin "viheliäinen". 

5. Kello 10 asianosaiset, median edustajat ja käsittelyä seuraamaan tullut yleisö kutsuttiin saliin, jossa tuomarit jo istuivat tuomaripöydn takana. Oikeuden puheenjohtajana toimii KKO:n presidentti Timo Esko ja muina jäseninä oikeusneuvokset Gustav Bygglin, Jukka Sippo, Mika Huovila ja Lena Engstrand; siis täsmälleen sama kokoonpano kuin valmisteluistunnossakin. Pöydän takana - toki tuomareista hieman kauempana - istui asian esittelijänä toimiva esittelijäneuvos Jukka-Pekka Salonen. 

6. Syyttäjäkaksikko, eli oikeuskanslerinvirastosta "potrat pojat" Kimmo Hakonen, joka on apulaisoikeuskansleri, ja Petri Martikainen, joka puolestaan on viraston kansliapäällikkö, asettui oman pöytänsä taakse Kauppatorille antavan ikkunan viereen. Heidän vieressään olevan toisen pöydän taakana istuivat Matti Nissinen ja hänen avustajansa Jarkko Jaatela. Heidän takanaan oli toimittajia ja näiden takana yleisöä, arviolta parikymmentä henkeä. Valokuvaajat ja televisiokamerat päästettiin saliin kuvaamaan kymmenen minuutin ajaksi. Kuvaajien poistuttua istunto pääsi alkamaan. 

7. Yle Uutisten Päivi Happonen on raportoinut verkossa istunnon kulkua niin sanotusti "hetki hetkeltä".  Istunnon kulku noudatti tavanmukaista kaavaa, jossa ensin äänessä oli syyttäjä Kimmo Hakonen, joka luki syytekirjelmän. Tämän jälkeen puheenvuoron sai asianajaja Jaatela, joka myönsi Nissisen esteellisyyden, mutta kiisti, että syytetty olisi syyllistynyt tahalliseen virkarikokseen. Päivi Happosen raportin mukaan Matti Nissinen kiisti, että hänen päätöksillään olisi saatu erityistä hyötyä hänen läheisilleen, siis Vesa Nissiselle, joka on Deep Leadin hallituksen puheenjohtaja ja yhtiön suurin osakkeenomistaja ja itse asiassa koko syväjohtamiskoulutuksen henkinen isä ja ko. metodin kehittäjä.

8. Seuraavaksi oli vuorossa Kimmo Hakosen suorittama asiaesittely. Hakonen totesi muun muassa, että Matti Nissisen on täytynyt ymmärtää, että hän on osallistunut esteellisenä ko. koulutushankinoihin ja että yhtiö, siis Deep Lead, on saanut saanut hänen päätöksillään hankitusta koulutuksesta hyötyä. Matti Nissinen oli ollut aloitteellinen koulutuksen ohjamisessa veljensä yhtiölle ja tehnyt sekä Itä-Suomen syyttäjäviraston johtavana syyttäjänä että myöhemmin VKSV:ssa johtamiskoulutuksen koskevan linjauksen ja vaikuttanut tuon linjauksen mukaisesti koulutusta koskeviin hankintoihin. Mitä tulee Matti Nissisen kertomaan innostumiseen, Hakonen totesi, ettei hurahtaminen Deep Leadin koulutukseen ja siitä mahdollisesti johtunut harkintakyvyn heikentyminen poista teon tahallisuutta ja ole peruste pitää virkavelvollisuuden rikkomista tuottamuksellisena tekona. Syyttäjä kävi läpi - ilmeisesti esitutkintapöytäkirjan avulla - Nissisen ja apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen keskustelua 2010 - tällöin Nissinen oli juuri nimitetty valtakunnansyyttäjän virkaan - jossa oli päätetty, keitä VKSV:sta osallistui Deep Lead Oy:ltä ostettavaan koulutukseen. Kimmo Hakosen mukaan Nissisen on täytynyt viimeistään siinä vaiheessa ymmärtää esteellisyytensä.

9. Omassa kuulemisessaan Matti Nissinen ei osannut kertoa oikeudelle syytä, miksi hän ei ollut huomannut olleensa esteellinen tekemään syyttäjälaitoksen koulutushankintoja veljensä yhtiöltä. "Sikäli kuin muistan, en ajatellut asiaa vuonna 2007 olleenkaan siltä kannalta", Nissinen selitti. Hän sanoin, ettei ole pystynyt löytämään muuta selitystä kuin sen, että hänen ajatuksensa olivat olleet niin vahvasti itse asiassa eli koulutuksen tärkeydessä. Nissinen myönsi, että hänen olisi pitänyt ymmärtää olleensa esteellinen. "Jotenkin täysin vieras on se ajatus, että jos olisin tämän käsittänyt, olisin siltikin toiminut samalla tavalla. Miksi olisin menetellyt ehdoin tahdoin rikolliseksi tietämälläni tavalla? En ole minkäänlaista tahallisuutta itsessäni havainnut", Nissinen sanoi.

10.  Puolustus korosti, että Nissinen oli osallistunut itsekin sanottuun Deep Lead -yhtiön koulutukseen vuonna 2005 silloisen esimiehensä päätöksellä ja että koulutusta olisi voitu 2010 -luvulla hankkia myös eräältä toiselta firmalta, minkä Nissinen oli tuonut koulutusta suunniteltaessa esille. Vaikuttaa siltä, ettei tuolta toiselta yhtiöltä koulutuksen hankkimista ei kuitenkaan vakavasti harkittu.

11. Syyttäjä esitti joukon kirjallisia todisteita, kuten esimerkiksi  koulutuksesta aiheutuneita ja valtion maksamia laskuja, Matti Nissisen Deep Lead  -yhtiön julkaisuun kirjoittaman artikkelin sekä ohjelmalehtisen siitä, että Matti oli lupautunut tänä vuonna pitämään puheen yhtiön 15 -vuotisjuhlassa. Puhe oli jäänyt pitämättä, kun Suomen Kuvalehti oli julkaissut jutun Nissisen kytköksestä veljensä johtamaan yhtiöön.

12. Toimittaja Päivi Happosen hetki hetkeltä  -raportin mukaan KKO:n istunto oli ollut rauhallinen tai suorastaan leppoisan tuntuinen tilaisuus, jossa syyttäjä, vastaaja ja tämän avustaja olivat jutelleet koulutusasioista  kuin herrasmiehet konsanaan. Oikeuden jäsenet eivät olleet puuttuneet keskusteluun omilla kysymyksillään. Kerran yksi miestuomari oli tosin tiedustellut Nissiseltä, että pitikö VKSV:ssa tehdä kirjallinen päätös koulutuksen hankkimisesta. Happosen mukaan  kaikilla miestuomareilla oli mustat puvuntakit ja valkoinen paita ja että myös oikeuden naisjäsenen (oikeusneuvos Lena Engstrand siis) oli pukeutunut mustiin. –

(13. Arvaahan tuon pukeutumisen tärkeyden, sillä KKO pääsee vai ani harvoin käsittelemän näin merkittävää juttua ja vieläpä ensimmäisenä ja samalla viimeisenä oikeusasteena. Tuomareiden pukeutumisesta puheen ollen blogisti sai aiheen muistella omia (kaukaisia) 80 -luvun tuomarinaikojaan Ikaalisissa, jolloin ukkotuomari saattoi kesällä istua käräjiä yllään lyhythihainen kesäpaita ja jaloissaan shortsit, jotka eivät tosin näkyneet tuomaripöydän takaa asianosaisten ihasteltaviksi).

14. Mutta pientä draamaakin oikeussalissa toki eilen sentään nähtiin. Matti Nissinen ei tosin ilmaissut selvästi katuvansa menettelyään eikä ns. tehokas katuminen olisi enää tässä vaiheessa mitään edes auttanut. Matti päivitteli kuitenkin sitä, ettei hän syväjohtamisen pauloihin jouduttuaan tullut ottaneeksi huomioon esteellisyyttään. Hälytyskellojen olisi kyllä pitänyt soida, mutta ne eivät vain olleet hänelle soineet, Matti selitti. Jälkikäteen eli tapauksen tultua ilmi hän oli kertomansa mukaan valvonut asian takia monta yötä ja miettinyt, että miten tässä nyt näin pääsi käymään. Matti ilmoitti, että asia on hänelle ammatillinen, sosiaalinen ja taloudellinen katastrofi, mikä luultavasti tarkoittaa sitä, että tämä seikka tulisi ottaa huomioon rangaistusta mitattaessa. Kokonaan ilman kyyneliäkään istunnossa ei selvitty, sillä kesäkuun 2010 tapahtumia muistellessaan Matti oli Päivi Happosen raportin mukaan vähällä purskahtaa itkuun, kun hän ääni väristen kertoi, miten hänen vaimonsa oli menehtynyt syöpään samana päivänä, jolloin hänet oli nimitetty valtakunnansyyttäjän virkaan. Matti sanoi, että vaimonsa kuoleman takia hänelle ei ole jäänyt puolentoista vuoden ajalta kovinkaan monesta asiasta muistikuvia.

15. Istunnossa kuultiin kahta todistajaa, joista toinen oli Deep Lead –yhtiön palveluksessa tapahtuma-aikana ollut  Jarno Kelo ja toinen VKSV;n viestintäjohtaja Päivi Streng; Kelon nimesi todistajaksi syyttäjä ja Strengin puolustus. Toimittaja Happosen raportin perusteella minulle jäi mielikuva, että kyseisten henkilöiden kuuleminen olisi ollut jokseenkin tarpeetonta, koska heidän kertomuksistaan ei saatu esille kovinkaan paljon asiaa valaisevaa selvitystä. Tapauksen ydinkysymyksestä eli Matti Nissisen väitetystä tahallisuudesta tuskin  mitään. – Ikaalisten tuomiokunnassa kihlakunnantuomarina toiminut Martti Rautialalla oli kuulemani mukaan tapana kuitata tarpeettoman todistajan kuuleminen pöytäkirjaan merkinnällä: ”Todistaja ei tiennyt mitään asiaan vaikuttavaa”.

16. Olisiko syyttäjien tullut kutsua tahallisuuskysymyksen osalta todistajiksi nyt jo eläkkeellä oleva apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske sekä valtionsyyttäjät Jukka Rappe ja Christer Lundström tai ainakin joku heistä? Esitutkintapöytäkirjan mukaan nämä olivat nimittäin huomauttaneet tai jopa varoitelleet ”porukalla” Matti Nissistä tämän esteellisyydestä koulutusasiassa.

17. Olen käsitellyt mainittua kysymystä jo kirjoituksessa numero 71/20.10.20117, jonka otsikkona on ”Nissisen jutussa ei haluta kuulla avaintodistajia”. Olen viitannut tuon blogijutun kommenteissani myös Matti Tolvasen, Mikko Vuorenpään ja Jussi Tapanin Suomen Kuvalehdelle antamiin lausuntoihin. Minulla ei lisättävää kirjoitukseeni.. Rikoksen tahallisuus on toisinaan monitahoinen asia, eikä se ole aina pelkästään oikeuskysymys. Nissisen syyttäjäkollegoiden kuuleminen olisi ollut paikallaan myös rangaistuksen mittaamisen osalta.

18. KKO ilmoitti eilen, että tuomio asiassa pyritään antamaan vielä ennen vuoden loppua, mikä kertoo siitä, ettei KKO pidä tapausta vaikeana ratkaista. Matti Nissinen tulee samaan sakkorangaistuksen niin, että sakon suuruus on 50-80 päiväsakkoa. Viraltapanoa ei ole vaadittu eikä syytteessä ole edes väitetty, että teko voisi toteuttaa virka-aseman väärinkäyttämisen (RL 40:7) tunnusmerkistön.

19. Tuomion jälkeen oikeusministeriö joutuu pohtimaan, voiko Matti Nissinen jatkaa valtakunnansyyttäjänä. Lienee selvää, ettei voi, joten ministeriö tulee irtisanomaan Nissisen virkasuhteen. Matti tekisi viisaasti, jos ymmärtäisi itse irtisanoutua virastaan. Tämän hän olisi voinut ja myös pitänyt ymmärtää tehdä heti, kun tapaus tuli ilmi, sillä on selvää, että hän on menettänyt uskottavuutensa toimia valtakunnan ylimpänä syyttäjänä.

58. Ylintä syyttäjää epäillään korruptiosta

1. Kerroin blogijutussani 23.3.2017, että poliisi eli tarkemmin sanottuna Keskusrikospoliisi (KRP) on aloittanut esitutkinnan valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen epäillystä virkarikoksesta. Nissistä epäiltiin tuolloin tuottamukselllista virkavelvollisuuden rikkomisesta, koska hän oli osallistunut esteellisenä syyttäjälaitoksen koulutushankintoja koskeviin päätöksiin.

Blogikirjoitus n:ro 32/23.3.107 Valtakunnansyyttäjää epäillään virkarikoksesta

2. Syyttäjälaitos oli hankkinut vuosina 2007–2015 yhteensä yli 74 000 eurolla koulutusta Deep Lead -yritykseltä, jossa Matti Nissisen veli Vesa Nissinen on hallituksen puheenjohtajana ja yhtiön osake-enemmistön omistaja. Matti Nissisen ei epäilty saaneen hankinnoista hyötyä, vaan hänen epäiltiin olleen asiassa eli koulutushankinnoissa "vain" huolimaton. 

3. Matti Nisinen hakeutui esitutkinnan käynnistyttyä oma-aloitteisesti virkavapaalle. Virkavapautta hänelle myönnettiin aluksi toukokuun loppuun, sillä tutkinnanjohtajana toiminut rikostarkastaja Erkki Rossi arvio tuolloin, että esitutkinta saataisiin siihen mennessä suoritetuksi. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan esitutkinta jatkui kesäkuussa, jolloin Matti Nissinen haki oikeusministeriöltä virkavapautensa pidentämistä.

4, Matti Nissinen myönsi maaliskuun lopulla, että hänen menettelynsä oli ollut virheellistä. Hän sanoi jättävänsä "muiden" päätettäväksi, onko kyseessä rikos. Jo tuolloin oli ilmeistä, että Nissinen tulee kiistämään syyllisyytensä virkarikokseen. Nissinen näet totesi, että  hallinnollinen menettelyvirhe ja virkarikos ovat kaksi eri asiaa. 

5. Blogikirjoituksessa 23.3. olin sitä mieltä, että Matti Nissinen on täytynyt OTL-tutkinnon suorittaneena korkea-arvoisena virkamiehenä ja valtakunnan ylimpänä syyttäjänä jo alun perin tietää, että hän on ollut esteellinen, samoin kuin ymmärtää, että esteellisyys saattaa johtaa virkasyytteeseen, jos tapaus tulisi ilmi. 

6. Tänään on uutisoitu, että poliisi on saanut esitutkinnan valmiiksi ja että asia siirtyy KRP:ltä oikeuskanslerille, joka lain mukaan suorittaa tällaisessa virkarikosasiassa syyteharkinnan. 

7. Tänään on myös kerrottu, että Matti Nissistä koskeva rikosepäilty on koventunut, sillä häntä epäillään nyt tahallisesta eikä ainoastaan tuottamuksellisesta virkarikoksesta, kuten alun perin oli asian laita. Tämä seikka saattaa vaikuttaa myös syyteoikeuden vanhentumisasiaan, koska tahallisen virkarikoksen vanhentumisaika on pidempi kuin tuottamuksellisen rikoksen. Tutkinnanjohtaja Erkki Rossin mukaan rikosnimikkeen muutos johtuu asiassa saadusta selvityksestä, asiakirjanäytöstä ja todistajakuulemisista. Nissinen on esitutkinnassa kiistänyt syyllistyneensä rikokseen. 

8. Oikeuskanslerivirastosta on kerrottu, että Nissistä koskeva syyteharkinta pyritään saattamaan valmiiksi alkusyksyn aikana. Tilanne oikeuskanslerinvirastossa on hieman erikoinen ja outo, sillä oikeuskansleriksi reilu kuukausi sitten nimitetty alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti ottaa viran vastaan vasta ensi vuoden alussa. Virastossa ei ole myöskään alkuperäistä apulaisoikeuskansleria, sillä ko. tehtävää hoitanut Mikko Puumalainen on virasta virkavapallaa ja hoitaa KHO:ssa ma. oikeusneuvoksen virkaa. Oikeuskanslerin sijaiseksi eli pätkäkansleriksi vuoden loppuun asti on nimitetty apulaisoikeuskanslerin virkaan Mikko Puumalaisen virkavapauden ajaksi nimitetty Risto Hiekkataipale. Apulaisoikeuskansleriksi on nimitetty vuoden loppuun asti OKa-viraston kansliapäällikkö Kimmo Hakonen. Hakosen sijaan kansliapäälliköksi puolestaan on nimitetty vuoden loppuun OKa-viraston osastopäällikkö, OTL Petri Martikainen, joka toimii myös apulaisoikeuskanslerin sijaisena. Miltä nämä järjestelyt vaikuttavat ulkopuolisen näkökulmasta, selvältä vai epäselvältä? Väliäkö sillä, sillä näillä mennään vuoden loppuun asti.

9. Luulisin, että OKa-virastossa varsinaisen syyteharkinnan suorittavat yhdessä apulaisoikeuskansleri Kimmo Hakonen (56) ja kansliapäällikkö Petri Martikainen (45). Luotan siihen, että tehtävä tulee asianmukaisesti ja hyvin hoidetuksi, sillä molemmat virkamiehet ovat perehtyneet hyvin rikos- tai prosessioiketeen ja kumpikin on sitä paitsi valmistunut juristiksi Lapin yliopistosta.  Martikainen on toiminut uransa alkuvaiheessa syyttäjänä ja Kimmo Hakosella puolestaan on vankka poliisijohtajan tausta. Myös oikeuskansleriksi nimitetty OTT Tuomas Pöysti on Lapin yliopiston kasvatteja.

10. Miten mahtaa käydä Matti Nissiselle ja hänen viranhoidolleen VKSV:ssa? Kuten HS:n oikeustoimittaja Susanna Reinboth on tänään kolumnissaan arvoinut, tilanne näyttää Nissisen kannalta pahalta. Toteaisin, että ei vain pahalta, vaan varsin pahalta, sillä maan ylimpään syyttäjään ja syyttäjälaitoksen päällikköön kohdistuva epäily tahallisesta virkarikoksesta on koko syyttäjälaitoksen uskottavuuden kannalta todella synkeä asia. Valtakunnansyyttäjä on kaikkien syyttäjien esimies, jolla on sangen tärkeä rooli myös kriminaalipoliittisena linjanvetäjänä.

11. Matti Nissinen myönsi jo ennen esitutkinnan aloittamista, että hänen harkintakykynsä on asiassa pettänyt. Näin on käynyt, eikä tapauksessa ole suinkaan kyse pelkästään hallinnollisesta menettelyvirheestä, vaan virkavelvollisuuden tahallisesta tai ainakin tuottamuksellisesta rikkomisesta, siis virkarikoksesta ja selkokielellä ilmaistuna korruptiosta. Susannan Reinbothin tietojen mukaan Matti Nissinen on toiminut  hyvin aktiivisesti ko. koulutuksen hankkimiseksi veljensä yritykseltä, vaikka hänen työtoverinsa olivat varoitelleet häntä esteellisyydestä. Tämä seikkaa viittaisi Nissisen piittaamattomuuteen. Se, ettei Nissisen ole näytetty saaneen taloudellista hyötyä menettelynsä johdosta, ei ole lieventävä seikka. Hyötyä on monenlaista, eikä hyötyä aina viedä kirjoihin ja kansiin, vaikka sitä olisi saatu.

12. Kuten Susanna Reinboth tänään toteaa, valtakunnansyyttäjänvirastossa hoidetaan yhteiskunnan kannalta merkittävimmät rikosasiat. Korruptioon liittyvien rikosepäilyjen käsitteleminen ja syyteharkinnan tekeminen kuuluu siten viraston ydintehtäviin. Matti Nissisen tapauksen takia koko viraston uskottavuus voi joutua sangen kyseenalaiseen valoon, jos Nissinen jatkaa virassaan. Jos ylin syyttäjä ei tunnista ja myönnä omaa korruptioon viittaavaa käyttäytymistään, voidaan perustellusti epäillä, ettei hän näe tässä suhteessa ongelmia myöskään muiden ja mahdollisesti korkeassa asemassa olevien henkilöiden vastaavanlaisessa menettelyssä. 

13. Jos syyte nostetaan, Matti Nissinen harkinnee vakavasti, voiko hän enää jatkaa valtakunnansyyttäjän virassaan. 

32. Valtakunnansyyttäjää epäillään virkarikoksesta

                     Nissinen harrastaa kalastusta ja kirkkovenesoutua

1. Keskusrikospoliisi (KRP) tiedotti tänään, että se on aloittanut esitutkinnan valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen toimista syyttäjälaitoksen koulutushankintojen tiimoilta. Nissisen epäillään osallistuneen esteellisenä syyttäjien johtamiskoulutushankintoja koskeviin päätöksiin yhtiöltä, jossa valtakunnansyyttäjän veli on ollut hallituksen puheenjohtaja. Syyttäjälaitoksen hankinnat ovat yhteismäärältään noin 74 000 euroa ja ajoittuvat vuosille 2007-2015.

2. KRP:n julkaiseman tiedotteen mukaan Nissistä koskeva rikosepäily tuli poliisin tietoon julkisuudessa esitettyjen tietojen sekä Poliisihallitukselle tehdyn tutkintapyynnön perusteella. Asiassa on tehty maaliskuun alussa ensin esitutkintaa edeltävä esiselvitys, jonka perusteella valtakunnansyyttäjää on syytä epäillä tuottamuksellista virkavelvollisuuden rikkomista, sanotaan tiedotteessa.

3. Syyttäjälaitos on hankkinut vuosina 2007–2015 yhteensä yli 74 000 eurolla koulutuksia Deep Lead -nimiseltä yritykseltä, jossa Matti Nissisen Nissisen veli Vesa Nissinen on hallituksen puheenjohtajana. Ko. yhtiön perustajiin kuuluva Vesa Nissinen on Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen johtajana toimiva eversti. Hän on ollut aikaisemmin Puolustusvoimien komentajan erityisavustajana. 

4. Matti Nissisen ei epäillä saaneen hankinnoista hyötyä, vaan hänen epäillään olleen esteellisyysarvioinnin suhteen huolimaton. Häntä epäillään tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Matti Nissisen menettely osallistua kyseisiä hankintoja koskevaan päätöksentekoon on mitä ilmeisimmin hyödyttänyt hänen veljensä omistamaa ja johtamaa yhtiötä.

5. Suomen Kuvalehdelle (SK) helmikuussa antamassaan haastattelussa Matti Nissinen kertoo avoimesti, mistä tapauksessa on kyse. Hän oli käynyt veljensä yhtiön johtamiskoulutuksessa vuonna 2007 ollessaan valtionsyyttäjän virassa. Koulutuksen käytyään Matti siirtyi Itä-Suomen syyttäjänviraston johtavaksi kihlakunnansyyttäjäksi, jossa tehtävässä hän toimi vuoteen 2010, jolloin hänet nimitettiin kaikkien syyttäjien esimiehenä toimivaksi valtakunnansyyttäjäksi. Itä-Suomen johtavana syyttäjänä Matti hoiti asiat niin, että myös viraston apulaispäälliköt ja hallintosihteeri kävivät Deep Leadin koulutuksessa.

6. Suomen Kuvalehdelle Matti Nissinen myönsi auliisti, että hän oli edellä mainitulla tavalla toimiessaan tehnyt virhearvioinnin, sillä hän oli ko. tilanteessa ollut "ilman muuta esteellinen" ja että "juristina minun olisi pitänyt ymmärtää, että siinä syntyi jääviystilanne".  Nissinen kertoi, että hän oli ollut "liian innostunut johtamisen kehittämisestä", jolloin esteellisyysnäkökohdat jäivät huomioimatta. Nissinen totesi nyt, että hänen ollessaan virassa Itä-Suomessa edellä mainitut koulutukseen osallistumiset olisi pitänyt pyörittää valtakunnansyyttäjänviraston (VKSV) kautta, jolloin hänellä ei olisi ollut asiassa roolia.

7. Valtakunnansyyttäjäksi tultuaan Matti Nissinen oli, kuten hän on itse SK:lle kertonut, innostanut myös VKSV:n johtavia viranhaltijoita suoritamaan Deep Leadin johtamiskoulutuksen. VKSV:n ilmoituksen mukaan Deep Lead -valmennusta on vuosina 2012-2016 annettu viraston entisen johtoryhmän jäsenille sekä eri syyttäjänvirastoille niin, että koulutus on maksanut kaikkiaan 46 136,09 euroa. Päätökset koulutukseen osallistumisesta oli VKSV:n osalta tehnyt apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske, mutta Nissinen myöntää osallistuneensa asian käsittelyyn. 

8. Suomen Kuvalehden numerossa 27.2. kerrotaan, että Vesa Nissinen ja kahden muuan henkilön kirjoittamassa teoksessa "Syväoppimisesta syväjohtamiseen", joka ilmestyi vuonna 2015,  Matti Nissinen on kuvaillut useassa kohdassa johtamiseen liittyviä teemoja. Deep Leadin koulutukseen on osallistunut useita päällikkötason syyttäjiä VKSV:sta sekä esimerkiksi Helsingin, Länsi-Uudenmaan ja Itä-Suomen syyttäjänvirastoista. Osanottajien kokemukset koulutuksen tasosta ovat vaihdelleet. Jotkut  syyttäjät ovat pitäneet saamaansa koulutusta hyvänä, mutta toisaalta ja etenkin Helsingin syyttäjävirastossa on esitetty voimakasta arvostelua ko. koulutusta kohtaan. "Täyttä roskaa", tokaisi eräs valmennuksessa ollut syyttäjä omana mielipiteenään.

9. Matti Nissinen sanoo kuulleensa Krp:n käynnistämästä esitutkinnasta eilen keskiviikkona. Aiemmin tekemänsä päätöksen mukaisesti hän haki saman tien oikeusministeriöltä virkavapautta. Nissinen myöntää, että hänen menettelynsä on ollut virheellistä. Hän jättää muiden päätettäväksi, onko kyseessä rikos.”Totean, että hallinnollinen menettelyvirhe ja virkarikos ovat kaksi eri asiaa”, Nissinen sanoo.

10. Matti Nissinen vakuuttaa, että hän on julkisuudessakin kertonut kaiken, mitä hän asiasta tietää. Hän korostaa, että epäselvät koulutushankinnat koskevat  ainoastaan VKSV:a ja Itä-Suomen syyttäjänvirastoa. Muut syyttäjänvirastot ovat päättäneet omasta koulutuksestaan itsenäisesti. ”Olen valmis auttamaan kaikin tavoin esitutkinnan edistymistä. On tärkeää, että asiasta selvitetään eikä tästä tule syyttäjälaitokselle mainehaittaa, kun minun henkilökohtaisia menettelyjä selvitetään.”

11. Matti Nissinen on hakenut virkavapautta toukokuun loppuun asti. Tutkinnanjohtajana asiassa on KRP:n rikostarkastaja Erkki Rossi, joka on juristi itsekin. Hän arvioi, että asian esitutkinta saadaan valmiiksi toukokuun loppuun mennessä.

12. Matti Nissinen puolustelee asian ilmitulon jälkeen menettelyään sillä, että hän on "koulutusmyönteinen ja kehittämishaluinen ihminen".  Nissinen SK:lle 27.2.2017: "Siinä tapahtuu uskoon tulemiseen verrattava kokemus, kun vuorovaikutuskäyttäytymistä koskevassa tutkimuksessa tulee itse syvällisen oivalluksen äärelle. En pysty pitämään sisälläni sellaista uskoon tulemista, kun keskusteluun tulee vaikkapa johtamisvalmennus. Olen ehkä laajemmin ajatellen tästä viasta johtuen nyt tässä tilanteessa".

13. Höpö höpö, seli seli ja katin kontit, sanon minä! Tuollainen puhe on turhaa jälkiviisastelua ja -puolustelua. Valtakunnan ylin syyttäjä on tiennyt ja ymmärtänyt, hänen olisi kaiken järjen mukaan ainakin pitänyt ymmärtää, että hän on ollut mainitussa tilanteessa hallintolain 28 §:n nojalla selvääkin selvemmin esteellinen. En siten usko, että Nissisen harkintakyky olisi ko. asiassa pettänyt niin pahasti, ettei hän olisi tajunnut olleensa esteellinen. Tapaus haiskahtaa korruptiolta.

14. Täytyykin hieman ihmetellä KRP:n julkaisemaa lyhyttä tiedotetta, jossa kahteen otteeseen korostetaan, että Matti Nissistä epäillään ainoastaan huolimattomuudesta ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Minusta esitutkinnassa tulisi kyllä selvittää, onko tapauksessa ollut kyse todellakin vain huolimattomuudesta, vai voitaisiinko Nissisistä epäillä tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Vaikka Nissinen ei ole itse hyötynyt menettelystään, siitä ovat hyötyneet hänen veljensä ja tämän johtama ja omistama yhtiö.

15. Asian selvittäminen ei saisi jäädä pelkästään esitutkinnan varaan, vaan KRP:n tulee saattaa Nissisen epäilty virkarikosasia syyteharkintaan. Syyteharkinnan tekee tässä tapauksessa oikeuskansleri. Jos virkasyyte nostetaan, asia käsitellään suoraan korkeimmassa oikeudessa. Syyttäjänä jutussa toimii joko oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies.

16. 61-vuotias Matti Nissinen on toiminut erilaisissa syyttäjän viroissa vuodesta 1982 lähtien, siis 35 vuoden ajan. Hän on koulutukseltaan oikeustieteen lisensiaatti. Kaksi vuotta sitten toukokuussa Nissinen haki poliisiylijohtajan virkaa, muttei tullut valituksi. Lokakuussa 2015 Nissinen kritisoi Yle Uutisille Suomen hyvä veli -verkostoja ja tapaa täyttää korkeita virkoja poliittisin perustein. Matti Nissinen on, samoin kuin edeltäjänsä "Matti I" eli valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki virassa ollessaan, napissut julkisuudessa syyttäjälaitoksen niukoista henkilöresursseista, joka on johtanut syyteharkintojen toistuviin viivästymisiin.

17. Matti Nissinen on pitänyt VKSV:n kotisivulla julkaistavaa Rysän päältä -blogia vuodesta 2012 alkaen. Viime vuoden lokakuussa Nissinen julkaisi blogikirjoituksen otsikolla "Vain eettisesti vahva voi menestyä". Siinä Matti pohtii mm. sitä, miten tärkeää jokaisen - myös syyttäjien - olisi havahtua riittävän usein pohtimaan arkityönsä käytänteitä ja tilanteita myös eettisestä näkökulmasta. Tulisiko minun alkaa toimia jollakin tavalla toisin? Millaisen esimerkin annan? Syyttäjälaitoksella on, Matti Nissinen kirjoittaa, aivan erityinen asema ja tehtävä oikeusvaltiossa. Elämme luottamuksesta. Epäeettinen toiminta rapauttaa luottamusta meihin ja on syvässä ristiriidassa syyttäjälaitoksen yhteiskunnallisen aseman kanssa, Nissinen jatkaa.

18. Miten tulisi toimia nyt, kun syyttäjien etiikan merkitystä korostanut Matti Nissinen, valtakunnan ylin syyttäjä, on itse jäänyt kiinni todella "rysän päältä".? Mitä hänen täydellisen välinpitämätön suhtautumisensa esteellisyyssäännöksiin kertoo harkintakyvyn pettämisen lisäksi miehen omasta etiikasta ja miltä valtakunnansyyttäjän kiinni jääminen ko. säännösten rikkomisesta vaikuttaa koko syyttäjälaitoksen nauttiman luottamuksen kannalta? Tätä Nissisen kannattaisi vakavasti pohtia, vaikkei virkasyytettä nostettaisikaan. Voiko hän enää jatkaa korkeassa virassaan ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut? Vai tulisiko hänen väistyä sivuun 35 vuotta syyttäjän tehtävissä toimittuaan. 

19. Itse suosittelisin Matille jälkimmäistä vaihtoehtoa. Minusta hänellä ei ole aivan uskomattomalta vaikuttavan "kuprunsa" takia enää sitä uskottavuutta ja luottamusta, jota valtakunnansyyttäjä työssään ehdottomasti tarvitsee. Kun Matti on kertomansa mukaan henkeen ja vereen "koulutusmyönteinen ja kehittämishaluinen" ihminen, hän voisi aivan hyvin siirtyä veljensä Vesan johtaman Deep Lead -yhtiön palvelukseen. Huipulle tähtäävät, mutta kovapäiset virkamiehet ja poliitikot tarvitsevat myös ilmeisesti jatkossa koulutusta ja valmennusta "syväjohtamisesta", mitä se sitten tarkoittaneekin.