50. Apulaisoikeusasiamieheksi Pasi Pölönen

1. Eduskunnan täysistunto valitsi tänään apulaisoikeusasiamiehen tehtävään 1.10. alkaen  OTT, dosentti Pasi Pölösen. Hän tulee Jussi Pajuojan tilalle, jonka toinen toimikausi päättyy syyskuun lopussa. Pölönen sai eduskunnan vaalissa 145 ääntä. Hänen toimikautensa kestää neljä vuotta.

2. Pasi Pölönen toimii tällä hetkellä oikeusasiamiehen kansliassa esittelijäneuvoksena. Hän on ollut vuodesta 2011 myös apulaisoikeusasiamiehen sijaisena. Apulaisoikeusasiamiehiä on kaksi. Toinen heistä on OTL Maija Sakslin, joka haki äskettäin oikeuskanslerin virkaa. 

3. Eduskunnan ykkösoikeusasiamiehenä on toiminut vuoden 2010 alusta OTT Petri Jääskeläinen, joka oli aiemmin apulaisoikeusasiamiehenä ja sitä ennen valtionsyyttäjänä. Perustuslain mukaan oikeusasiamiehen ja apulaisoikeusasiamiehen tulee olla eteviä laintuntijoita. Apulaisoikeusasiamiehet ratkaisevat heille kuuluvia asioita itsenäisesti ja samoin valtuuksin kuin oikeusasiamies.

4. Jussi Pajuoja (60) ei hakenut enää jatkokautta. Pasi Pölösen ainoa kilpahakija virkaan oli OTT, hovioikeudenneuvos Jukka Lindstedt, joka oli apulaisoikeusasiamiehenä vuosina 2005–2009.  Ennen täysistuntoa apulaisoikeusasiamiehen valinta-asiaa käsiteltiin perustuslakivaliokunnassa. Valiokunta oli 19.5. yksimielisesti Pasi Pölösen valinnan kannalla.

5. Pasi Pölönen, joka on nyt 45-vuotias, valmistui oikeustieteen kandidaatiksi 1995 ja väitteli vuonna 2003 eli 31-vuotiaana oikeustieteen tohtoriksi prosessioikeuden alalta. Helsingin yliopiston prosessioikeuden dosentiksi Pölönen nimitettiin 2008. Hänen 600-sivuinen väitöskirjansa  Henkilötodistelu rikosprosessissa (2003) on perusteellinen tutkimus todistusoikeuden keskeisistä kysymyksistä. Kirjasta otettiin 2014 näköispainos, mikä osoittaa, että kirjalla on ollut menekkiä ja sitä on luettu. Olin seuraamassa Pölösen väitöstilaisuutta helmikuussa 2003  ja osallistuin myös väitöskaronkkaan, joka pidetiin - jos nyt oikein muistan - Taiteilijakoti Lallukan juhlasalissa; hauskaa oli, sen ainakin muistan.

6. Yhdessä Jussi Pajuojan kanssa Pölönen on kirjoittanut teoksen Ylimmät laillisuusvalvojat (2011). Hän on myös yksi Euroopan ihmisoikeussopimus -nimisen kirjan 5. painoksen (2012) neljästä kirjoittajasta. Vuonna 2015 ilmestyi Pasi Pölösen ja OTT, käräjätuomari Antti Tapanilan yhdessä kirjoittama kirja Todistelu oikeudenkäynnissä. Itse olen kirjoittanut Pölösen kanssa kaksi oppikirjaa, ensin 2003 ilmestyneen Rikosprosessin perusteet ("RP I") ja sen jälkeen 2004 vielä paksumman eli lähes 700-sivuisen kirjan Rikosprosessin osalliset ("RP II"). Tässä yhteydessä tulin lopullisesti vakuuttuneeksi siitä, että Pasi on todella etevä laintuntija ja myös hyvä kirjoittaja.

7. Pasi Pölönen on toiminut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sihteeristön avustavana lakimiehenä 2003-2004 ja vuodesta 2015 lähtien sanotun tuomioistuimen ad hoc -tuomarina. Hänet valittiin tämän vuoden alusta vuonna 1898 perustetun Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen (SLY) puheenjohtajaksi. SLY julkaisee oikeusalan johtavaa aikakausikirjaa eli Lakimies-lehteä, kustantaa oikeustieteelllisiä väitöskirjoja ja muuta korkeatasoista tiedekirjallisuutta, järjestää koulutus- ja keskustelutilaisuuksia sekä tukee oikeustieteellistä tutkimusta. Yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajan toimi P.E. Svinhufvud (1898-1901) ja toisena puheenjohtajana K.J. Ståhlberg (1902-1910). Ei siis mikään turha lafka!

8. Pasi Pölösestä voisi myöhemmin tulla, paitsi ykkösoikeusasiamies, Pauliine Koskelon jälkeen seuraava suomalainen ihmisoikeustuomari, sillä niin hyvin hän on perehtynyt ihmisoikeuksiin ja EIT:n tulkintakäytäntöön. Mikään suuri ihme ei liioin olisi, jos Pasi nähtäisiin joskus KKO:n jäsenenä. Nykyisistä oikeusneuvoksista llkka Rautio toimi apulaisoikeusasiamiehenä 2001-2005, minkä jälkeen hän sai nimityksen korkeimpaan oikeuteen. Lauri Lehtimaja puolestaan nimitettiin KKO:n jäseneksi 1992 oikeusasiamiehen kanslian esittelijäneuvoksen paikalta eli samasta virasta, jota Pasi Pölönen on hoitanut  toistakymmentä vuotta. Lehtimaja palasi eduskuntaan vuonna 1995, nyt  oikeusasiamieheksi.

9. Onnittelen Pasia nimityksestä ja toivotan hänelle menestystä uudessa virassa.

29. Kenestä uusi oikeuskansleri?

1. Oikeuskanslerin virkaan jätettiin määräaikaan mennessä yhdeksän hakemusta. Hakijoiden joukossa ovat muun muassa alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti, apulaisoikeusasiamies, OTL Maija Sakslin (kuva oikealla) ja KHO:n ma. oikeusneuvos, OTL Mikko Puumalainen (kuva vasemmalla).

2. Myös Turun yliopiston professorit Veli-Pekka Viljanen ja Raimo Siltala hakivat virkaa. Muut hakijat olivat OKa-viraston kansliapäällikkö, OTL Kimmo Hakonen, hovioikeudenneuvos, OTT Jukka Lindstedt, valiokuntaneuvos Matti Marttunen ja esittelijäneuvos Maija Salo.


3. Nykyinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka jää eläkkeelle toukokuun alussa. Oikeuskanslerin nimityksestä päättää tasavallan presidentti valtioneuvoston ehdotuksesta. Nimitysasia valmistellaan oikeusministeriössä.

4. Hakijalistan nähtyäni olin hieman pettynyt, sillä hakijoiden joukossa ei minusta ole sellaisia erityisen päteviä juristeja, joiden voisi ajatella hoitavan todella taidolla ja tehokkuudella oikeuskanslerin vaativaa virkaa. Jäin kaipaamaan hakijoiden joukosta esimerkiksi      oikeusasiamies Petri Jääskeläisen nimeä. Mutta niillä mennään, mitä sattuu olemaan! Aiemmista oikeuskanslereista mm. Jaakko Jonkka ja Jorma. S. Aalto olivat lainkäyttöön hyvin perehtyneitä prosessualisteja, ja Paavo Nikulakin, joka oli kansanedustaja, ehti käväistä jossakin vaiheessa lyhyen aikaa tuomarina Kouvolan hovioikeudessa. Mutta toki myös lähinnä vain hallinto-oikeuteen hyvin perehtynyt pätevä lakimies voi tulla oikeuskanslerin nimitysmenettelyssä kysymykseen.

5. Oikeuskanslerin virastoa hakijoista edustavat esittelijäneuvos Maija Salo (57) ja kansliapäällikkö Kimmo Hakonen (56). Jälkimmäinen on Lapin yliopistosta valmistunut oikeustieteen lisensiaatti, joka on työskennellyt aiemmin lähinnä polisihallinnon eri viroissa. Martti Marttunen on 38-vuotias oikeustieteen tohtori, joka on väitellyt rikosoikeudesta. Hän on ollut lainsäädäntöneuvoksena ja toimii nykyisin valiokuntaneuvoksena eduskunnan perustuslakivaliokunnassa.

6. Veli-Pekka Viljanen (57) on valtiosääntöoikeuden professori Turun yliopistosta. Hänet tunnetaan apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen aviomiehenä ja perustuslakivaliokunnan pitkäaikaisena asiantuntijana. Professori Raimo Siltala (56) on myös oikeusteoreetikko - vieläpä pätevä sellainen - joka toimii niin ikään Turun yliopistossa ollen yleisen oikeustieteen professori. Siltala toimi viitisentoista vuotta sitten lyhyen aikaa OKa -viraston esittelijänä, mutta tämä tuskin on ratkaiseva meriitti.

7. Hakijoista myös Jukka Lindstedt (58) ja Tuomas Pöysti ovat väitelleet oikeustieteen tohtoriksi. Lindstedtillä on pitkä ja monipuolinen ura. Hän on toiminut mm. oikeusministeriön lainsäädäntöneuvoksena, yhden kauden eduskunnan apulaisoikeusasiamiehenä (2005-2009), Tarja Halosen aikana tasavallan presidentin kansliassa oikeudellisena neuvonantajana, KHO:n ma.  hallintoneuvoksena (2012) ja nykyisin Helsingin hovioikeuden hovioikeudenneuvoksena. Lindstedt on pyrkinyt monta kertaa KKO:n jäseneksi, mutta ei ole tullut virkaan nimitetyksi.  Lindstedtin ura näyttää jämähtäneen jotenkin paikoilleen, en tiedä miksi. Hän väitteli vuonna 1999 oikeustieteen tohtoriksi rikosoikeutta ja oikeushistoriaa käsittelevällä tutkimuksella, jonka nimenä on "Kuolemaan tuomitut".

8. Tuomas Pöysti on 46 -vuotias oikeustieteen tohtori ja Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden tohtori. Hän on kotoisin Rovaniemeltä ja valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi ja OTT:ksi Lapin yliopistosta. Ellen väärin muista, Pöystin väitöstilaisuus pidettiin kuitenkin Helsingissä. Pöysti on ehtinyt olla mukana monenlaisissa tehtävissä ja järjestöissä, myös hänen julkaisuluettelonsa on laaja. Lakimiesmatrikkelissa (2015) Pöystin tiedot ovat kenties kaikkein pisimmät käsittäen tiheää tekstiä lähes puolitoista sivua. Harrastuksikseen Pöysti ilmoittaa matrikkelissa juoksun (puolimaraton ja maastojuoksu) ja muuun yleisurheilun, jakapallovalmennuksen ja toiminnan HJK:ssa, hiihdon (tietenkin kun on rovaniemeläisiä),  marjastuksen, kalastuksen, metsässä samoilun, kv. politiikan, filosofian sekä ranskan kielen ja kulttuurin; eihän tuosta listasta puutu oikeastaan enää kuin estejuoksu ja sienestys! Pöystin vaimo on ranskalainen taitelija. 

9. Tuomas Pöystin laaja väitöskirja, jonka nimeä on nyt muista - en ole kirjaa ikinä edes lukenut  (oli se nimittäin niin monimutkaisen tuntuista tekstiä) - käsitteli oikeusinformatiikkaa. Oikeusinformatiikkaa on Lapin oikiksessa harrastettu, kiitos professori Ahti Saarenpään, alusta lähtien eli 30 vuoden ajan todella lujasti. Lapin tiedekunnassa on ilmeisesti edelleen Suomen ainoa oikeusinformatiikan professuuri. Tuomas Pöysti haki noin 15 vuotta sitten sanottua professorin virkaan ja hän olikin kahdesta viranhakijasta selvästi pätevin. Mutta niin vain kävi, että tiedekunta ei - jostakin syystä - halunnut nimittää Helsinkiin muuttanutta Pöystiä, vaan "sen toisen" hakijan. Ehkä pelättiin, ettei Pöysti olisi tullut Rovaniemelle virkaa hoitamaan, vaan olisi hakenut heti virkavapautta.

10. Tuomas Pöysti on tehnyt mittavan uran valtiovarainministeriön hallitussihteerinä, neuvottelevana virkamiehenä ja controllerinä sekä VTV:n eli Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajana (2007-2015).  Pöysti ilmoittautui vuonna 2015 korkeimman oikeuden KKO) jäsenen eli oikeusneuvoksen virkaan, muttei tullut virkaan nimitetyksi; hänellä kun ei ole juuri minkäänlaista kokemusta lainkäytön alalta eikä hän ole edes varatuomari. Tämän jälkeen Pöysti siirtyi sote-uudistuksen pariin, missä tarkoituksessa hän luopui pääjohtajan virastaan ja hänet nimitettiin valtioneuvoston alivaltiosihteeriksi, jonka vastuulla on ollut nyt kaksi vuotta sote-uudistuksen vetäminen. Virallisesti Pöysti on sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun projektinjohtaja. Pöysti johtaa alivaltiosihteerin nimikkeellä ammattijohtajana ministeriöiden yhteistä valmistelutyötä. Pöystin mukaan hänen sopimuksensa on kestoltaan 2+2 vuotta. Ensimmäiset kaksi vuotta, jotka Pöysti on toiminut sosiaali- ja terveysministeriössä, tulevat täyteen syksyllä, minkä jälkeen hänen olisi määrä jatkaa toiset kaksi vuotta valtiovarainministeriössä.

10. Miksi Tuomas Pöysti haluaisi hypätä kesken kaiken pois sote-uudistuksen valmistelusta? Tätä on lehdissä ihmetelty, ja ylipäätään juuri Pöystin ilmoittautuminen oikeuskanslerin viran hakijaksi, on ylittänyt viranhakua koskevan uutiskynnyksen. Iltalehdessä eilen Pöysti kertoi, ettei hänellä ole mitään "työntöä" pois projektijohtajan tehtävästä eikä hän ole myöskään turhautunut uudistuksen valmistelussa. Pöysti ei kuitenkaan kertonut, miksi hän kuitenkin haluaa pois Juha Sipilän hallituksen merkittävimmän ja vaikeimman hankkeen valmistelusta. Olisiko Pöystille hallituksen piiristä kenties lupailtu jotain korkeaa virkanimitystä, jos hän hoitaa sote-uudistuksen kunnolla "maaliin", kuten pääministeri Sipilällä on tapana sanoa? Sote-uudistus, samoin kuin maakuntauudistuskin, on kuitenkin vielä monilta osin raakilevaiheessa, joten ei kai hallituksessa ja oikeusministerissä olla niin  tyhmiä, että tehokas projektinjohtaja päästettäisiin kesken kaiken valmistelusta pois nimittämällä hänet oikeuskansleriksi.

11. Vahvimmat ehdokkaat uudeksi oikeuskansleriksi ovat etukäteen ajatellen Maija Sakslin ja Mikko Puumalainen. 

12. Maija Sakslin on 56- vuotias oikeustieteen lisensiaatti. Hän on ollut eduskunnan oikeusasiamiehenä vuodesta 2010 alkaen, hänen toinen nelivuotiskautensa on määrä jatkua 31.3.2018 asti. Sakslinista ei kovin paljon muuta tiedetäkään, hän ei ole antanut tietojaan Lakimiesmatrikkelia varten. Eduskunnan oikeusasiamiehen sivuilla kerrotaan - kunhan nuo tiedot sieltä pikku etsiskelyn jälkeen vain löytää - että  Sakslin on toiminut pitkään Kelassa eli Kansaneläkelaitoksessa, viimeiset 10 vuotta Kelan tutkimusosastolla oikeudellisesta tutkimuksesta vastaavana tutkijana. Olen antanut itselleni ymmärtää, että Sakslin olisi ollut kallellaan vasemmistoon, mutta tämä seikka ei toki ole syy, minkä vuoksi Sipilän porvarihallitus ei voisi nimittää häntä oikeuskanslerin korkeaan virkaan.

13. Mikko Puumalainen on niin ikään 56 -vuotias oikeustieteen lisensiaatti, joka toimii tällä hetkellä korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) määräaikaisena oikeusneuvoksena; KHO:ssa on 1,5 vuoden ajan ollut kaikkiaan kahdekan ma. oikeusneuvosta lähinnä turvapaikka-asioiden valitusten käsittelyä silmällä pitäen. Puumalainen on suorittanut 1993 LL.M. tutkinnon Lontoon yliopistossa. Hän on toiminut  lainsäädäntöneuvoksena oikeusministeriössä sekä  EU-asiantuntijana, kaupallisena neuvoksena ja neuvottelevana virkamiehenä valtioneuvoston kansliassa. Puumalainen oli Suomen ensimmäinen vähemmistövaltuutettu vuosina 2002-2007. Hän oli 2007 oikeusministeri Tuija Braxin "löytö" apulaisoikeuskansleriksi; kertoisiko tämän jotain myös Mikko Puumalaisen ideologisesta suuntauksesta?  Vaikea sanoa. Vuoden 2014 loppupuolella Mikko Puumalainen ("Puumis") haki ja sai virkavapautta väitöskirjan tekemistä varten, mutta väitöstutkimus ei ole vielä valmistunut. Vuoden 2016 alusta lähtien Puumalainen on ollut KHO:n ma. oikeusneuvoksen virassa. 

14. Mikko Puumalainen on pari kolme kertaa herättänyt kannanotoillaan julkista huomiota. Vähemmistövaltuutettuna Puumalainen piti 2004 Tatu Vanhasen lausuntoja afrikkalaisten alhaisemmasta älykkyysosamäärästä kiihottamisena kansanryhmää vastaan, mutta syytettä Tatu, joka on Matti Vanhasen isä, ei sentään saanut. Keväällä 2014 apulaisoikeuskansleri Puumalainen herätti laajaa huomiota ns. Suvivirsi-asiassa. Hän katsoi koulujen uskonnollisten tilaisuuksien olevan ongelmallisia uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden kannalta. Hän kehotti Opetushallitusta tarkistamaan kouluille annettua uskonnollisia tilaisuuksia koskevaa ohjeistusta. Opetushallitus ja monet poliitikot, mutta myös aivan "tavalliset ihmiset", kritisoivat Puumalaisen lausuntoa. Puumalaisen katsottiin haluavan kieltää Suvivirren veisaamisen kouluissa. Kenties tästä kritiikistä hieman suivaantuneena Pumalainen anoi virkavapautta apulaisoikeuskanslerin virasta. Nyt hän haluaa palata Valtioneuvoton linnaan Oka -viraston bossina.

15. Saapa nähdä, miten virantäytössä tulee käymään. Nimitetäänkö virkaan Maija Sakslin, Mikko Puumalainen vai kenties Tuomas Pöysti? Kaikki kolme ovat virkaan päteviä, mutta Sakslinin ja Puumalaisen pitkäaikainen kokemus ylimmän laillisuusvalvojan tehtävistä merkitsee todennäköisesti sitä, että lopullinen valinta tapahtuu heidän välillään.