1. Aika monet korkeimman oikeuden (KKO) ennakkopäätökset koskevat sinänsä varsin yksinkertaisia "nippeliasioita", joilla ei yleisön kannalta ole juuri minkäänlaista merkitystä. KKO:n tänään antama ennakkopäätös KKO 2022:5, joka koskee puolustajan palkkion korottamista, kuuluu tähän kategoriaan.
2. Tapauksessa asianajajaja A oli määrätty Helsingin käräjäoikeudessa murhasta syytetyn B:n puolustajaksi. B oli oli tunnustanut menetelleensä syytteen teonkuvauksessa kerrotulla tavalla mutta katsonut syyllistyneensä murhan sijasta tappoon. Käräjäoikeus tuomitsi B:n murhasta elinkautiseen vankeusrangaistukseen.
3. Asianajaja A vaati käräjäoikeudessa, että hänelle maksettavaa palkkiota korotetaan 20 prosentilla sen vuoksi, että asialla oli erityinen merkitys B:lle. Käräjäoikeus hylkäsi 26.10.2019 A:n vaatimuksen palkkion korottamisesta.
4. A valitti päätöksestä Helsingin hovioikeuteen Hovioikeus hylkäsi 12.2.2021valituksen.
5. KKO myönsi A:lle valitusluvan. Valituksessaan A vaati edelleen, että hänelle käräjäoikeudessa maksettavaksi määrättyä palkkiota korotetaan 20 prosentilla. Syyttäjä vaati vastauksessaan, että valitus hylätään.
6. KKO:ssa oli siten ratkaistavana, pitääkö puolustajan palkkiota korottaa puolustajan tehtävään liittyneen vastuun suuruuden perusteella.
7. Korkein oikeus katsoi, ettei puolustajan vastuuta voitu pitää tavallista tuntuvasti suurempana yksinomaan sillä perusteella, että asialla oli vastaajalle erityinen merkitys. Arvioinnissa oli otettava huomioon myös muut seikat, jotka tosiasiassa vaikuttavat puolustajan tehtävän vastuullisuuteen. Asiassa ei ole ollut riidanalaista, onko B syyllistynyt henkirikokseen. Riidanalaista on ollut B:n menettelyn oikeudellinen arviointi. KKO totesi, että sitä kysymystä, onko menettely täyttänyt murhan tunnusmerkistön, ei voida pitää kovinkaan vaikeana. Mikäli asia olisi ratkaistu B:n kannan mukaisesti, hänet olisi joka tapauksessa tuomittu pitkään vankeusrangaistukseen. Asiaan ei ole liittynyt muitakaan erityispiirteitä, jotka olisivat erityisesti korostaneet puolustajan tehtävään liittyvää vastuuta.
8. KKO hylkäsi A:n valituksen.
9. KKO:n ratkaisuseloste
https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/kko202215.html
10. Täysin selvä tapaus. Varsin yllättävää on se, ettei KKO:n ratkaisuselosteessa ole mainintaa siitä, kuinka suuren palkkion käräjäoikeus asianajaja A:lle määräsi. Palkkion suuruus olisi kiinnostanut yleisöä varmankin enemmän kuin pelkkä maininta sen 20 prosentilla korottamisesta
2 kommenttia:
Joo, vaikea tosiaan hyväksyä perusteeksi sitä, että asialla olisi ollut erityinen merkitys yhdelle asiakkaalle (B). Okei, jos kyseessä olisi ollut merkitykseltään periaatteellisempi ja laajempi pointti, joka tulisi ehkä koskemaan muitakin vastaavanlaisesta teosta syytettyjä, niin KKOn valitusluvan voisi ymmärtää, mutta näin ollen...
Ratkaisua voinee lähestyä myös siitä näkökulmasta, eikö erityinen vastuullisuus tai erityinen merkitys päämiehelle tule otetuksi de facto huomioon jo hyväksyttävän työtuntimäärän kautta. Siis nimenomaan de facto, vaikka ne ovat de iure eri asioita.
On helppo ymmärtää, että erityisen vastuullisen tai merkityksellisen toimeksiannon asianmukainen hoitaminen vie tavallista enemmän aikaa. Sen sijaan ei tunnu yhtä selvältä, miksi kukin työtunti olisi tällöin arvokkaampi kuin tavallisesti. Millä tavoin avustaja kykenee tällaisissa asioissa tekemään yhden tunnin aikana jotain paremmin tai enemmän kuin muulloin?
Tuntuisi oudolta ajatella myöskään niin, että erityinen vastuullisuus korotusperusteena tarkoittaisi valtion osallistumista avustajan henkilökohtaisen korvausvastuuriskin kantamiseen etukäteen, kaiken varalta ja pulverisointiperiaatteen mukaisesti. Ja vaikka niin olisi, "erityisen" pitäisi tällöinkin tarkoittaa jotain selvästi tavallista erityisempää.
Lähetä kommentti