1. Helsingin käräjäoikeus on tänään antamallaan tuomiolla hylännyt kansanedustaja Päivi Räsästä ja Suomen Luther-säätiön asiamiestä Juhana Pohjolaa vastaan kiihottamisesta kansanryhmää vastaan nostetut syytteet ja muut vaatimukset kokonaan sekä velvoittanut valtion korvaamaan heidän ja säätiön oikeudenkäyntikulut; tuomio 22/113590, asian diaarinumero R21/3567.
2. Syyttäjinä jutussa toimivat valtionsyyttäjä, oikeustieteen tohtori Anu Mantila ja aluesyyttäjä Maija Päivinen. Syytteiden nostaminen perustuu valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen antamaan syytemääräykseen. Päivi Räsäsen avustajana oli varatuomari Matti J. Sankamo ja Juhana Pohjolan avustajana varatuomari Jyrki Anttinen.
3. Käräjäoikeuden puheenjohtaja toimi laamanni Tuomas Nurmi ja muina jäseninä käräjätuomarit Marja Kekäläinen ja Jussi Leskinen.
4. Jutussa oli kolme syytekohtaa. Ensimmäinen niistä koski Päivi Räsäsen vuonna 2004 julkaisemaa kirjoitusta, toinen kesällä 2019 julkaistua Twitter-viestiä ja kolmas Räsäsen lausumia joulukuussa 2019 lähetetyssä Ruben Stillerin radio-ohjelmassa.
5. Räsänen ja Pohjola ovat kiistäneet syytteet sananvapauteensa ja uskonnonvapauteensa vedoten.
6. Käräjäoikeus katsoi tuomion perusteluissa, että uskonnonvapaus ja sananvapaus eivät ole rajoittamattomia. Niiden rajoittaminen edellyttää kuitenkin painavaa yhteiskunnallista syytä. Seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvien ihmisarvon ja yhdenvertaisuuden turvaaminen voi olla tällainen syy.
7. Räsäsen vuonna 2004 julkaistun
kirjoituksen ”Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi. Homosuhteet
haastavat kristillisen ihmiskäsityksen” osalta käräjäoikeus on pitänyt
osaa syytteessä siteeratuista Räsäsen kirjoituksen tekstikohdista
homoseksuaaleja loukkaavina. Käräjäoikeus on ottanut huomioon Räsäsen
kirjoituksen taustan ja asiayhteyden, syytteessä siteerattujen kohtien
tekstikontekstin, kirjoituksen kokonaisuudessaan sekä siitä ilmenevän
kirjoituksen tarkoituksen ja katsonut ettei Räsäsen kirjoituksessaan
esittämissä syytteessä siteeratuissa mielipiteissä ja väitteissä niiden
loukkaavuudesta huolimatta ollut kysymys vakavuudeltaan sananvapauden
suojan ulkopuolella olevasta vihapuheesta. Käräjäoikeus hylkäsi syytten.
8. Koska kirjoitusta koskeva Räsäsen syyte on hylätty, käräjäoikeus on hylännyt myös Luther-säätiön asiamieheen Juha Pohjolaa kohdistetun syytteen, joka liittyi Räsäsen kirjoituksen julkaisemiseen ja yleisön saatavilla pitämiseen.
9. Toinen
Räsäsen saamista syytteistä koski 17.6.2019 julkaistua Twitter-viestiä, joka
liittyi kirkon kumppanuuteen Pride-tapahtumassa. Tältä osin käräjäoikeus
on ottanut huomioon Räsäsen tviitissä käyttämän ilmaisun, tviitin
tarkoituksen ja liitynnän yhteiskunnallisen keskusteluun. Käräjäoikeus
on katsonut, että keskusteluun osallistuessaan ja kirkkoa
kritisoidessaan Räsäsen kansanedustajana ja kirkkovaltuutettuna
julkaisema tviitti ei loukkaavuudestaan huolimatta ollut ylittänyt
sananvapauden rajoja. Käräjäoikeus hylkäsi myös tämän syytteen.
10. Kolmas Räsäsen syytteistä koski hänen lausumiaan Yle Puhe -radiokanavan ohjelmassa Ruben Stiller ja sen jaksossa ”Mitä Jeesus ajatteli homoista?”. Räsänen oli ohjelmassa vastannut Stillerin esittämiin kysymyksiin ja pyrkinyt osana keskustelua perustelemaan omia mielipiteitään. Räsäsen homoseksuaalisuutta koskevat kannanotot olivat perustuneet hänen uskonnolliseen vakaumukseensa.
11. Tältä osin käräjäoikeus on pitänyt osaa Räsäsen lausumista homoseksuaaleja loukkaavina. Käräjäoikeus on ottanut huomioon lausumien sisällön, kyseisen radio-ohjelman luonteen ja asiayhteyden, jossa loukkaavina pidettävät lausumat oli esitetty. Käräjäoikeus on päätynyt siihen, ettei Räsäsen lausumissa ollut kysymys vakavuudeltaan sananvapauden suojan ulkopuolella olevasta vihapuheesta.
12. Käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet ja velvoitti, kun syyttäjät olivat hävinneet nostamansa syytejutun, valtion korvaamaan Päivi Räsäsen oikeudenkäyntikulut arvonlisäveroineen 49 984,40 eurolla ja Juhana Pohjolan oikeudenkäyntikulut arvonlisäveroineen 11 997,90 eurolla. Räsäsen oli vaatinut korvausta avustajansa Sankamon toimenpiteistä yhteensä 52 551,20 euroa ja Pohjola avustajansa Anttisen toimenpiteistä 21 669,90 euroa. Valtio velvoitetiin korvaamaan Luther-säätiön oikeudenkäntikulut arvonlisäveroineen 496 eurolla.
13. Kansanedustaja Päivi Räsästä vastaan nostettu kiihottamissyyte on herättänyt myös kansainvälisesti laajaa huomiota. Käräjäoikeuden antama vapauttava tuomio on minusta täysin odotettu ja perusteltu.
13. Luultavati syyttäjä tulee valittamaan tuomiosta. Syyttäjä pyytänee korkeimmalta oikeudelta oikeudenkäymiskaaren (OK) 30 A luvussa tarkoitettua ennakkopäätösvalitusta koskevaa lupaa, jolloin muutoksenhaussa, jos KKO myöntää sanotun luvan, ohitetaan normaali hovioikeusvaihe kokonaan. Kun asianosaisten kesken ei näyttäisi olevaan erimielisyyttä faktoista, olisi ennakkopäätösvalituksen perusteella myönnettävä valituslupa periaatteessa mahdollinen.
14 kommenttia:
Syyttäjä voi pyytää korkeimmalta ennakkopäätösvalituslupaa vain jos Räsänen ja Pohjola antavat siihen suostumuksensa. Suostumus on annettava joko kirjallisesti tai suullisesti käräjäoikeudessa. Onko blogistilla tietoa, onko tässä asiassa annettu em. suostumus? Mikäli suostumusta ei anneta, syyttäjien edessä olisi tavanomainen hovioikeustie jatkokäsittelylupaharkintoineen.
Ei toki ole maiittua tietoa.
Annnetaan nyt syyttäjälle tilaisuus miettiä ennakkopäätösvalituksen tekemisen mahdollisuutta, siihen hänellä on viikko aikaa, samoin vastapuolen suostumuksen saamiseen.
Yleisempääkin merkitystä lienee sillä minkälainen menettely katsotaan syyttäjän virkavelvollisuuksien mukaiseksi. Tässä tapauksessa syyte näyttää käsittäneen myös tekoja, joita vastaaja ei ole tehnyt. Koska kysymys on nimenomaisesti Räsäsen julkisuudessa esittämistä kirjoituksista ja sanomisista, oli syyttäjän etukäteen helposti selvitettävissä mitä vastaaja oli kirjoittanut ja lausunut. Kyseessä oli selkeä ”joko tai” tilanne eikä syyttäjä voi puolustuksekseen vedota tosiseikaston tulkinnanvaraisuuteen.
Olisi mielenkiintoista saada tietoon, mistä syystä syyttäjä päätyi syyttämään myös syytettä varten tekaistuista teoista ja ketkä tästä taktiikasta ovat olleet päättämässä.
YLE:n uutisissa: "Syyttäjä laittoi Päivi Räsäsen suuhun sanoja, joita tämä ei ollut lausunut – Yle kävi läpi virheelliset väitteet
Käräjäoikeuden mukaan syyttäjä oli väittänyt kansanedustaja Päivi Räsäsen lausuneen asioita, joita tämä ei todellisuudessa ollut esittänyt. Oikeusoppineen mukaan tällainen on poikkeuksellista."
Maallikkona olen ollut siinä luulossa, että toisin kuin syytetyllä, on syyttäjällä velvollisuus pitäytyä tosiasioissa. Eikö tällaisesta syyttäjän tekemästä tosiasioiden vääristelystä pitäisi seurata oikeusvaltiossa jonkinlainen rangaistus syyttäjälle?
Koska on todettavissa, että syyttäjä on tuomioistuimessa totuusvelvollisena väittänyt Räsäsen sanoneen asioita, joita tämä ei ollut lausunut; tulisi viranomaisten ensisijaisesti ryhtyä toimiin syyttäjän ilmeisen lakia rikkoneen menettelyn selvittämiseksi ja syyteharkintaan saattamiseksi.
Syyttäjä Anu Mantila on kiistänyt esittäneensä väärää tietoa Päivi Räsäsen lausumista.
https://yle.fi/uutiset/3-12386496
Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen tiedote asiasta:
Kansalaispalautteista ilmenevien väärinkäsitysten ja julkisuudessa liikkuneen harhaanjohtavan ja suoranaisesti väärän tiedon vuoksi valtakunnansyyttäjä toteaa seuraavaa:
Syytteessä on suorat siteeraukset siitä, mitä Räsänen on lausunut. Näiden siteerausten jälkeen alkaa syyttäjän kuvaus siitä, miten syyttäjän mukaan Räsäsen siteerattuja lausumia on objektiivisesti tulkittava. Syyttäjä siis esittää syytteessään perustellun ja objektiivisen tulkintansa siitä, millainen merkityssisältö lausumille on annettava. Tällä syyttäjä kertoo, mikä syyttäjän käsityksen mukaan lausumissa on homoseksuaaleja halventavaa. Tähän syyttäjällä on myös velvollisuus. Syyttäjän on kerrottava miksi ja millä tavoin lausumat ovat lain tarkoittamalla tavalla solvaavia. Muuten syyte on yksilöimätön. Kun syytettä luetaan, on siis erotettava Räsäsen lausumien suorat siteeraukset ja syyttäjän perusteltu käsitys siitä, mikä merkityssisältö Räsäsen lausumilla on.
Käräjäoikeuden näkemys siitä, miten Räsäsen lausumia on tulkittava, poikkeaa syyttäjän tulkinnasta. Tämä ei ole oikeuskäytännössä poikkeuksellista. Tämä ei tarkoita sitä, että syyttäjä olisi antanut väärää tietoa. Syytteissä ei ole mitään valheellista.
Syyttäjä on ilmoittanut tänään tyytymättömyyttä koko tuomioon.
Lienee ensimmäinen kerta kun valtakunnan syyttäjä pyrkii jälkikäteen julkisuudessa selittelemään syyttämisratkaisuaan. Syyttäjäpuolen kommenteista heti käräjäoikeuden tuomion tultua julkisuuteen syntyi yllättävästi vaikutelma, että syyttäjän mielestä jutussa olisi ollut kysymys yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyyden vaatimuksesta. Syyte koski kuitenkin kiihottamista kansanryhmää vastaan!
Vieläkin yllättävämmin valtakunnansyyttäjä nyt käsillä olevassa tiedotteessaan kytkee Räsäsen ilmaisujen rangaistavuuden siihen, minkälaisen merkityssisällön syyttäjä niille jälkikäteen syytettä laatiessaan antaa! Väitetyn rikoksen tapahtumahetkellä Räsäsen tiedossa ei tietenkään ole voinut olla syyttäjän myöhemmin kehittelemä merkityssisältö Räsäsen käyttämille ilmauksille.
Outo on niin ikään valtakunnansyyttäjän väite, että syyttäjällä olisi hallussaan objektiivisen tulkinnan salaisuus! Jo määritelmällisesti objektiivinen tulkinta on mahdoton. Mikäli sellainen olisi olemassa mitään tulkintaa ei tarvittaisi, koska olisi olemassa vain tuo yksi ainoa tulkintavaihtoehto.
Valtakunnansyyttäjän ajatustapa lievästi ilmaistuna poikkeaa merkittävästi niistä periaatteista joita länsimaisessa rikosoikeudessa on totuttu pitämään oikeina.
Syyttäjä Anu Mantila ja valtakunnansyyttäjä tulivat julkisuuteen vasta sitten, kun somessa oli aloitettu kiivas syyttäjien syyttely siitä, että he olisivat muka valehdelleet syytekirjelmässään ja asiaa ajaessaan.
Syytteessä on kuitenkin selkeästi siteerattu Päivi Räsäsen Ruben Stillerin -ohjelmassa esittämät lausumat sellaisenaan. Tämä todetaan nimenomaan myös käräjäoikeuden tuomiossa sivulla 21.
Itse en tee samanlaisia johtopäätöksiä kuin Veli Leinonen edellä.
Ymmärrän hyvin, että tässä jutussa syyttäjäpuolen menettelyn arvioinnissa saatetaan päätyä useammanlaisiin johtopäätöksiin. Olisi mielenkiintoista näin ollen kuulla minkälaisia johtopäätöksiä professori tekee syyttäjien toiminnan asianmukaisuudesta?
Toisin kuin blogistin kirjoituksen perusteella voidaan virheellisesti ymmärtää, tuomioon kirjattu ei osoita syyttäjän velvollisuutensa mukaisesti pysyneen totuudessa esittäessään tuomioistuimessa suullisesti tai muutoin, mitä Räsänen on lausunut.
Syyttäjät ovat pysyneet totuudessa, kuten syytekirjelmästä ilmenee; tämän myös käräjäoikeus on tuomiossaan todennut. Syyttäjät ovat kertoneet käsityksensä siitä, miten vastaajan lausumia on oikeudellisesti tulkittava ja arvioitava. Kyse ei siis ole lingvistisestä tai semanttisesta tulkinnasta, kuten monet kiihkeästä somekeskustelijat ovat vihoisaan "huutaneet".
Tämä ei ole tietenkän väite siitä, mitä vastaaja on intensiivisessä radio-ohjelmasssa hieman epäämääräisesti toimittajan kysymyksiin vastannut, vaan syyttäjien juridinen tulkinta siitä, mitä vastaajan on tarkoittanut.
Syyttäjät olisivat toki voineet tuoda tämän asian ja eron oikeudenkäynnissä tarkemmin esiiin, jota väärinkäsitystä ei olisi päässyt syntymään. Mutta sama "moite" voidaan kohdistaa käräjäoikeuden tuomion sivulla 22 esittämiin perusteluihin. Tuomioistuin ei ole hoksannut vastaajan lausumien sisällön ja niiden juridisen tulkinnan tai merkityssisällön välistä eroa.
Muuta huomauttamista minulla ei syyttäjie toiminnasta ole. Syyttäjien tulee tehtävässään toki ollakin tiukkoja, se ei ole heiltä edellytettävän objektiviisuuden vastaista.
Erään prosessuaalisen kauneusvirheen olen jutussa havainnut: puheenjohtajana toimi käräjäoikeuden laamanni, joka tuskin minkään vuoroluettelon mukaisesti osallistu rikosasioiden käsittelyyn vaan lienee tullut kokoonpanon omasta aloitteestaan. Toisaata tuomioistuimen kokoonpanon on tuomioistuimen riippumattomuussyistä vaadittu määräytyvät sattumanvaraisesti tai ennalta määrätyn vuoroluettelon mukaan.
Laamanni osallistuminen lainkäyttöön kriittisessä jutuissa on sekin ongelma, että hän viraston päällikkönä voi vaikuttaa tuomareidensa uriin virkanimityslausunnoilla tai muilla hallinnollisilla ratkaisuilla. Ulkopuolinen kriittinen tarkastelija voi ainakin epäillä, onko muiden kokoonpanon jäsenillä ollut yhtä suuri riippumattomuus kuin, jos kaikki olisivat olleet käräjätuomareita.
https://www.edilex.fi/uutiset/75645
Minulla on edilexissä samasta asiasta kommentti.
Riitta Ollila
Lähetä kommentti