maanantai 21. maaliskuuta 2022

280. Pääkäsittely hovioikeudessa. Syytetyn poissaolo oikeudesta. Päätöksen perusteleminen. KKO 2022:20

1. Korkein oikeus (KKO) on aikojen kuluessa antanut tai joutunut antamaan lukuisia ennakkopätöksiä hovioikeuden velvollisuudesta toimittaa pääkäsittely, ts. suullinen ja julkinen käsittely, jossa asianosaiset ovat hovioikeudessa saapuvilla ja jossa kuullaan yleensä myös todistajia. 

2. Miksi näin on pitänyt tehdä, voidaan kysyä. Oma näkemykseni mukaan ilmeisesti sen vuoksi, että hovioikeudet ovat 20-30 viimeksi kuluneen vuoden aikana suhtautuneet suullisen käsittelyn järjestämiseen lähtökohtaisesti varsin torjuvasti,  koska se on kirjallista eli yksinomaan asiakirjoihin perustuvaa menettelyä työläämpää ja vaatii enemmän aineellisia ja henkisiä resursseja.  Kyse on siis pinttyneistä asenteista ja hovioikeuden työn säästämisestä.

3. Tänään KKO antoi jälleen uuden pääkäsittelyä hovioikeudessa koskevan ennakkopäätöksen tilanteessa, jossa henkilökohtaisesti pääkäsittelyyn määrätty rikosasian vastaaja eli syytetty, joka oli valittanut käräjäoikeuden tuomiota, oli jäänyt istuntoon saapumatta, mutta hänen avustajansa oli tullut paikalle (KKO 2022:20). Turun hovioikeus oli 27.11.2020 jättänyt valituksen tutkimatta.

4. KKO:ssa  oli kysymys siitä, saiko hovioikeus mentellä näin. KKO:n kanta oli selvä, sillä se katsoi, ettei hovioikeus olisi saanut jättää valitusta sillensä, vaan arvioida pääkäsittelyn toimittamisen edellytyksiä. Hovioikeuden tekemän menettelyvirheen takia KKO palautti jutun hovioikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.

5. KKO:n julkaisema ratkaisuseloste

https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/kko202220.html

6. KKO:n ratkaisun kolme sivua käsittävät perustelut ovat hieman vaikeaselkoiset, sillä niissä ikään kuin  kierrellään ja kaarellaan, vedotaan mm. hovioikeuden laiminlyömään prosessinjohtovelvoitteeseen sekä viitataan moniin KKO:n aikaisemmin hovioikeuden pääkäsittelystä antamiin ennakkopäätöksiin ja  lainvalmistelutöihin (perustelukappaleet 11-18). Ei-juristi ei ymmärtäne perusteluista mitään.

7. KKO:n jaoston puheenjohtaja oikeusneuvos Mika Huovila, joka sivumennen sanoen on väitellyt tuomion perustelemisesta,  on ollut perusteluista eri mieltä ja jättänyt ratkaisuun omat lyhyet ja selkokielellä laadit perustelunsa, joita pidän varsin onnistuneina ja riittävinä. 

8. Huovila kirjoittaa näin:

Erimielisyyteni koskee Korkeimman oikeuden ratkaisun perusteluja. En pidä tarpeellisena selostaa perusteluissa hovioikeuden vaihtoehtoisiin menettelytapoihin liittyviä Korkeimman oikeuden aikaisempia ennakkopäätöksiä tai lain esitöitä. Ratkaisun lopputulos on tässä asiassa johdettavissa suoraan oikeudenkäymiskaaren säännöksistä, eikä asiassa ole muutakaan aihetta selostaa laajasti muita oikeuslähteitä. Kohdan 10 jälkeen lausun seuraavan.

Kuten kohdissa 6–9 selostetuista oikeudenkäymiskaaren säännöksistä ilmenee, hovioikeus ei voi jättää rikosasian vastaajan valitusta sillensä, jos henkilökohtaisesti pääkäsittelyyn saapumaan määrätty vastaaja on lähettänyt sijaansa asiamiehen. Näin ollen hovioikeus on menetellyt virheellisesti, kun se on jättänyt A:n valituksen sillensä, vaikka hänen asiamiehensä on ollut läsnä pääkäsittelyssä ja vaatinut valituksen käsittelemistä. Koska hovioikeus on ratkaisunsa perusteluissa todetun mukaisesti pitänyt A:n henkilökohtaista läsnäoloa pääkäsittelyssä välttämättömänä, valituksen sillensä jättämisen asemesta sen olisi pitänyt ryhtyä toimenpiteisiin A:n saamiseksi paikalle joko samaan tai myöhempään pääkäsittelyyn.

Hovioikeuden ratkaisu on siten menettelyvirheen vuoksi poistettava ja asia on palautettava hovioikeuteen, jonka tulee huomioon ottaen palauttamisen syy siinä laillisesti menetellä. 

9. Tästä opimme, ettei ratkaisun perusteluja tarvitse edes KKO:ssa kirjoittaa aina saman kaavan mukaan eli eli seikkaperäisesti ja laajasti, vaan tapaus tapaukselta voidaan ratkaista,  millaiset perustelut riittävät ja ovat samalla ymmärrettäviä ja helppolukuisia.

10. KKO:n ratkaisukoonpanoon kuuluvista jäsenistä neljä eli Huovila, Uusitalo, Engstrand ja Ojala  ovat aiemmin toimineet hovioikeuden tuomareina. Oikeusneuvos Tapani ei ole toiminut, mutta hän on äskettäin hakenut avoinna olevia Rovaniemen ja Turun hovioikeuden presidentin virkoja; virantäytöt ovat vielä kesken.

 



1 kommentti:

Olavi Koskela kirjoitti...

Maallikolle jää harmillisen hämäräksi, milloin noita 'hovioikeuden vaihtoehtoisia menettelytapoja' sitten voitaisiin noudattaa. Oikeusneuvos Huovilan selkeästä esityksestä käy ilmi, että tässä tapauksessa vaihtoehtoja ei siis ollut. Merkille pantavaa sinänsä, että samaan johtopäätökseen voidaan päätyä eri perustein, joiden ei tarvitse olla mitenkään ristiriitaisia. Mutta jos vaihtoehtoina ovat pitkät ja mutkikkaat tai toisaalta lyhyet ja ytimekkäät perustelut, ja jos tavoitteena on, että perustelut avautuvat muillekin kuin ammattijuristeille, niin suosisin kyllä myös jälkimmäisiä.