1. Valtioneuvoston oikeuskansleri (lyh. Oka) on riippumaton, ylin laillisuusvalvoja eduskunnan oikeusasiamiehen (lyh. EOA) ohella. He valvovat, että viranomaiset ja virkamiehet julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Oikeuskanslerin nimittää tasavallan presidentti.
2. Oikeuskanslerin tehtäviä hoitavat myös apulaisoikeuskansleri (AOKa) ja apulaisoikeuskanslerin sijainen, jotka presidentti nimittää. He ratkaisevat käsiteltäväkseen kuuluvat asiat samalla vallalla kuin oikeuskansleri. Oikeuskansleri ja apulaisoikeuskansleri valvovat myös perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista. Oikeuskanslerin ollessa estyneenä apulaisoikeuskansleri hoitaa hänen tehtäviään. Oikeuskansleri johtaa oikeuskanslerinvirastoa, joka toimii valtioneuvoston yhteydessä.
3. Oikeuskanslerina toimii nykyisin oikeustieteen tohtori, varatuomari Janne Salminen ja apulaisoikeuskanslerina oikeustieteen tohtori, varatuomari Mikko Puumalainen, joka jää eläkkeelle 1. heinäkuuta 2026. Salminen oli aiemmin Turun yliopiston julkisoikeuden professori ja Puumalainen muun muassa Suomen ensimmäisenä vähemmistövaltuutettu 2002-2007.
4. Haettavaksi julistettua apulaisoikeuskanslerin virkaa haki 9 henkilöä. Petri Martikaisen lisäksi virkaa hakivat muun muassa oikeusministeriön ylijohtaja Ville Hinkkanen, kansliapäällikkö Tuula Majuri, eduskunnan apulaisoikeusasiamies Mikko Sarja, OTT, professori Eeva Nykänen ja tuomioistuinviraston johtaja, OTT Henna Pajulammi. Todettakoon, että oikeuskansleriksi tai apulaisoikeuskansleriksi ei ole kertaakaan nimitetty naista.
5. Tasavallan presidentti nimitti 29.5.2026 uudeksi apulaisoikeuskansleriksi oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari Petri Henrik Martikaisen 1. heinäkuuta alkaen.
6. Petri Martikainen on syntynyt 4.12.1971 Joensuussa. Ylioppilaaksi hän valmistui vuonna 1990 Vuohengin lukiosta Kajaanissa. Juristiksi eli tarkemmin sanottuna oikeustieteiden kandidaatiksi Martikainen valmistui Lapin yliopistosta 1996 ja oikeustieteen lisensiaatiksi 1999 samasta opinahjosta. Hän sai varatuomarin tittelin 1998 suoritettuaan tuomioistuinharjoittelun Oulun käräjäoikeudessa. Oltuaan lyhyen ajan Lapin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tutkijana Martikainen toimi kaksi vuotta paikallissyyttäjänä. Vuosina 2000-2005 Martikainen oli Poliisiammattikorkeakoulun rikosprosessioikeuden yliopettajana ja vuonna 2005 hän siirtyi oikeuskanslerinvirastoon, ensin vanhemman kanslerinsihteerin ja seuraavana vuonna esittelijäneuvoksen virkaan; vuonna 2007 Martikaisesta tuli 35-vuotiaana OKa-viraston oikeusvalvontaosaston osastopäällikkö. vuonna 2017 hän oli viraston kansiapäällikkönä. Vuodesta 2019 lähtien hän on toiminut apulaisoikeuskanslerin sijaisena.
7. Tutustuin Petri Martikaiseen Lapin yliopistossa, jossa hän teki gradututkielman prosessioikeudesta ja kirjoitti 1999 tuomion ideaaliperusteluja käsittelevän lisensiaattitutkimuksen. Hän hallitsi tutkimusteemansa erinomaisen hyvin ja kiinnitin huomiota myös hänen selkeään ja täsmälliseen kirjoitustapaansa. Prosessioikeus on aika käytännönläheistä tiedettä eikä Martikainen ollut mikään hiljainen lukutoukka, vaan osallistui aktiivisesti opiskelijaelämän rientoihin. Hän toimi Lapin oikeustieteellisessä tiedekunnassa opiskelevien ainejärjestö Artikla ry:n Digesta-lehden vastaavana päätoimittajana 1990-luvun alkupuolella; lehden toisena päätoimittajana tuolloin oli edellä mainittu Mikko Sarja. Lehden ensimmäinen numero ilmestyi 1979 ja se ilmestyy edelleen, nyt neljä kertaa vuodessa. Vuonna 1994 Artikla ry piti 15-vuotisjuhlansa Ounasvaaran Sky-hotellilla, jossa satuin olemaan paikalla. Puheen naiselle juhlassa piti oik.yo. Petri Martikainen, mutta sen tarkempi sisältö ei sattuneesta syystä jäänyt mieleeni.
8. Petri tuli opiskeluaikanaan tunnetuksi Digestaan kirjoittamistaaan oikeustieteen ylioppilas Anselmi Lehikoisen elämään käsittelevistä humoristisista pakinoistaan tai novelleistaan, joita hän laati nimimerkillä Petrus Martelianus. Fuksi-Digestan 1993 hakemistossa Anselmi Lehikoista on luonnehdittu näin: "Sympaattinen oikkariheppu, jonka tapaat analysoimassa elämää Digestan sivuilla tai varmemmin paikallisessa ns. yökerhossa. Lehikoinen pohtii vakavissaan, onko hänen kuolematon sielunsa jo hylännyt hänet". Petrin valmistumisvuonna 1996 Artikla omistama kustannusliike Pandecta Oy julkaisi Anselmi Lehikoista koskevat kirjoitukset noin 100-sivuisena kirjana, jonka tekijäksi on merkitty kanteen Anselmi Lehikoinen, nuorempi lakimies, ja otsikoksi "Kertomuksia oikeustieteen ylioppilas Anselmi Lehikoisen maallisesta vaelluksesta". Se on loppuunmyyty.
9. Olen kirjoittanut Petri Martikaisen kanssa kaksi kirjaa tuomion perustelemisesta. Ensimmäisen kirjan nimenä oli "Pro & caaontra. Tuomion perustelemisen keskeisiä kysymyksiä" vuodelta 2003. Kirjan kustantaja on Talentum ja siinä on n.300 sivua. Korostimme kirjassa etenkin pro et contra -perustelelumetodin merkitystä, sillä se ottaa huomion asianosaisen kuulemisperiaatteen ja lisää päätöksenteon ja koko menettelyn oikeudenmukaisuutta. Aikaisemmin esimerkiksi Suomen prosesioikeuden grand old man professori Tauno Tirkkonen oli suhtaunut metodin käyttöön sangen torjuvasti. Kirja sai yliopistotutkijoiden piirisssä hyvän vastaanoton ja tuomioistuimet ovat ryhtyneet vaikeammissa jutuissa käyttämään metodia ilahduttavan usein.
10. Toinen kirja, jonka nimenä on ytimekkäästi "Tuomio perusteleminen", julkaistiin Talentumin kustantamana vuonna 2010; siinä on reilut 600 sivua. Kirjassa selvitellään yksityiskohtaisesti ja runsasta oikeustapausaineistoa hyödyntäen ja osaksi kritisoiden sekä näytön harkinnan että tuomioistuimen oikeudellisen päätttelyn argumentointia ja perustelujen laatimista. Kirjassa tuomareita patistellaan viittaamaan perusteluissaan rohkeasti oikeuskirjallisuuden kannanottoihin. Käräjä- ja hovioikeudet ovat ottaneet neuvosta vaarin, mutta ylimmät oikeusasteet KKOja KHO ovat tässä kohtaa edelleen sangen pidättyväisiä - toisin kuin monien muiden maiden ylimmät oikeudet.
11. Petri Martikainen on OKa-virastossa verestänyt syyttäjän muistojaan esiintyen yhdessä silloisen apulaisoikeuskanslerin sijaisen, niin ikään Lapin tiedekunnasta juristiksi valmistuneen Kimmo Hakosen rinnalla syyttäjänä KKO:n suullisessa käsittelyssä syksyllä 2017, kun ylin tuomioistuin käsitteli valtakunnansyyttäjä Matti Nissistä vastaan virkavelvollisuuden rikkomisesta nostettua syytettä. Nissinen sai langettavan tuomion ja hieman myöhemmin valtioneuvosto irtisanoi hänet korkeasta virastaan. Kimmo Hakonen on nyt tiedusteluvalvontavaltuutetun virassa.
12. Todettakoon, että aika monet muutkin Lapin yliopiston oikiksesta valmistuneet juristit ovat nousseet korkeisin virkoihin. Nykyisistä hovioikeuden presidenteistä kolme on valmistunut Lapista: Pekka Määttä (Turun HO), Antti Savela (Itä-Suomen HO) ja Sakari Laukkanen (Vaasan HO). Määttä ja Laukkanen ovat väitelleet oikeustieteen tohtoriksi prosessioikeudesta. Laukkanen toimi 1990-luvun alkupuolella lainkäytön eli käytännössä lähinnä allekirjoittaneen assistettina; hän väitteli Lapissa vuonna 1995 kirjalla, jonka nimenä on lyhyesti "Tuomarin rooli". Antti Savela on kunnostautunut aikaisemmin myös lainvalmistelutehtävissä ja Oulun käräjäoikeuden laamannina. KHO:n jäsenistä Mikko Pikkujämsä ja KKO:n jäsenistä Timo Ojala ovat valmistuneet Lapin tiedekunnasta. Ja sokerina pohjalla on mainittava, että oikeuskanslerina vuosina 2018-2025 toiminut Tuomas Pöysti on Lapin yliopiston kasvatti. Lapissa prosessioikeudesta tohtoriki väitelleistä Mari Spolander on nykyin tasa-arvovaltuutettu ja Antti Tapanila sekä Timo Saranpää ahkerasti kirjoja julkaisevia tuomareita.
12. Petri Martikaisen ohella olen kirjoittanut juridiikkaa käsitteleviä kirjoja myös KKO:n oikeusneuvoksena nykyisin olevan Pasi Pölösen sekä Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Mika Launialan kanssa; Launiala on entisiä oppilaitani Lapista. KKO:n jäsenä vuosina 2009-2017 olleen KKO:n oikeusneuvos Jorma Rudangon tuomioistuinura alkoi vuonna 1981 Kauhajoen tuomiokunnasta, jossa olin kihlakunnantuomarina. Vielä voin mainita, että toimin vuonna 1998 Helsingin yliopistossa OTL Tatu Leppäsen virallisena vastaväittäjänä. Hänestä tuli vuonna 2016 KKO:n jäsen ja 2019 KKO:n presidentti.
13. Mukavia muistoja, joita nyt ehtii kiikkustuolissa kuistilla palauttaa mieleen auringonlaskun aikaan ja muulloinkin!
14. Mutta palatkaamme alkuun ja apulaisoikeuskansleri Petri Martikaiseen. Hänestä Suomi ja maan oikeuslaitos saavat jalat maassa -tyyppisen kokeneen ja luotettavan laillisuusvalvojan, joka ei hötkyile tai haihattele, vaan tekee järkeviä päätöksiä ja jättää Suvivirren sanat ja veisaamisen koulun kevätjuhlissa rauhaan.
