287. Tuomarinimitykset 1.4.2022

Tasavallan presidentti on 1.4.2022 päättänyt valtioneuvoston 31.3.2022 tekemän esityksen mukaisesti seuraavat tuomarinimitykset; tiedot on kopioitu Asianajajaliiton oikeusuutiset -palstalta:

1. Valtioneuvosto esittää, että tasavallan presidentti nimittää korkeimman hallinto-oikeuden oikeusneuvoksen virkaan määräaikaisen oikeusneuvoksen, OTT, OTM Timo Robert Hjalmar Utterin 1.5.2022 lukien.

• Virkaa haki viisi henkilöä, joista yksi peruutti hakemuksensa. Nämä neljä hakijaa ovat toimineet KHO:n jäsenenä määräaikaisesti. Virkaan esitetty on toiminut lähes 20 vuotta asianajajana (Roschier Asianajotoimisto Oy).

2. Valtioneuvosto esittää, että tasavallan presidentti nimittää korkeimman hallinto-oikeuden oikeusneuvoksen määräaikaiseen virkasuhteeseen esittelijäneuvos OTK Kristina Linnea Björkvallin ajalle 1.5.-31.12.2022.

• Tehtävää haki kahdeksan henkilöä, joista kaksi peruutti hakemuksensa. Tehtävään esitetty on ollut työssä KHO:ssa vuodesta 1987 alkaen, josta ajasta on toiminut yhden vuoden hallinto-oikeustuomarina.

3. Valtioneuvosto esittää, että Tasavallan Presidentti nimittää Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan käräjätuomari Jari Juhani Raappanan,

Virkaa haki kaksi henkilöä, jotka kumpikin ovat Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden alemman palkkaluokan käräjätuomareita. Virkaan esitetyllä on 23 vuoden kokemus tuomioistuimista.

4. Satakunnan käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan määräaikaisen käräjätuomarin Sanna Mari Anttilan.

• Virkaa haki seitsemän henkilöä, jotka kaikki toimivat käräjätuomarin tehtävässä Satakunnan käräjäoikeudessa virkaa hakiessaan, kolme heistä peruutti hakemuksensa. Virkaan esitetyllä on kahdeksan vuoden kokemus tuomioistuintyöstä.

5. Vaasan hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomarin virkaan hallinto-oikeustuomari Linda Michaela Strömmanin.

• Virkaa haki 10 henkilöä. Virkaan esitetyllä on lähes 17 vuotta työkokemusta tuomioistuinlaitoksesta joista viimeiset viisi vuotta hänellä on ollut alemman palkkaluokan hallinto-oikeustuomarin virka, ja
  

6. Vakuutusoikeuden vakuutustuomarin virkaan määräaikaisen vakuutusoikeustuomarin, vakuutusoikeuden esittelijän Tia Tuulia Välkkeen 1.5.2022 lukien

• Virkaa haki kaksi henkilöä, joista virkaan esitetyllä on 9,5 vuoden ja toisella hakijalla viiden vuoden kokemus vakuutusoikeudesta.
  

-------

On paikallaan, että AAL:n oikeusuutisissa kerrotaan lyhyesti myös kuinka monta hakijaa kuhunkin virkaan on ollut ja millainen työkokemus virkaan nimitetyillä on takanaan.

Lukijaa kiinnostaisi, etenkin KHO:n ja  KKO:n oikeusneuvosten virkanimitysten osalta, muiden hakijoiden nimet, ei siis pelkästään hakijoiden lukumäärä. Tieto siitä, kuinka moni hakija on peruuttanut viranhaun, ei ole järin kiinnostava. Oikeusuutisissa oleva maininta työkokemuksesta näyttää koskevan ainoastaan tai lähinnä virkaan nimitettyjen tuomioistuintyöstä hankkimaa kokemusta.

Valtioneuvoston tuomarinimityksiä koskevissa päätösluetteloissa mainitaan asian esittelijän nimi ja hänen puhelinnumeronsa ilmeisesti siksi, että esittelijältä voi yrittää saada lisätietoja kustakin virkanimitysasiasta. Tämä on hyvä asia, mutta käytännössä aika harva ulkopuolinen henkilö nähnee niin paljon vaivaa, että tarttuisi puhelimen "kampeen".

Liiteasiakirjoina pöytäkirjoissa mainitaan KHO:n oikeusneuvosten nimitysasioiden osalta KHO:n 1.3.2022 tekemät virkaesitykset tasavallan presidentille ja viranhakijoiden ansioyhdistelmät. Muiden tuomareiden kohdalla liiteasiakirjoja ovat tuomarinvalintalautakunnan virkaesitykset ja hakijoiden ansioyhdistelmät. Liitteet jaetaan median edustajille mediapalvelussa, mutta meidän tavallisten pulliaisten on pyydettävä liitteiden tietoja erikseen valtioneuvoston viestinnästä osoitteesta kirjaamo@vnk.fi.

Valtioneuvoston yleisistunnossa 31.3. ko. nimitysasiat esitteli pöytäkirjan mukaan oikeusministeriö, samoin tasavallan presidentin esittelyssä 1.4.2022. Saapuvilla kummassakin istunnossa oli oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, mutta käytännössä esittelijänä toimi näissä tilaisuuksissa ministeriön lainvalmistelun yksikönjohtaja, lainsäädäntöneuvos Pekka Pulkkinen.

Korkein oikeus on täysistunnossaan 24.3.2022 esittänyt tasavallan presidentille lainsäädäntöneuvos Pekka Pulkkisen nimittämista KKO:n ma. oikeusneuvoksen virkaan 5,5 vuodeksi eli 1.6.2022 - 31.12.2027 väliseksi ajaksi. Kun ko. nimitysasia aikanaan esitellään valtioneuvoston yleisistunnossa, Pekka Pulkkinen vaihtuu siis esittelijästä "esitettäväksi" eli virkaesityksen kohteeksi, mikä pienenä yksityiskohtana tässä mainittakoon.

286. Työsopimus. Vahingonkorvaus. Työantajan korvausvastuu. Korvauksen sovittelu. KKO 2022:22

1, Vaikeavammainen B oli toiminut henkilökohtaisen avustajansa (X) työnantajana. Hän ei ollut ottanut työntekijää varten ryhmähenkivakuutusta, mihin hänellä olisi työehtosopimuksen mukaan ollut velvollisuus. Työntekijän (X) kuoltua tämän oikeudenomistaja A vaati B:ltä vahingonkorvausta saamatta jääneestä henkivakuutuskorvauksesta.

2. Korvausvaatimusta arvioitiin työsopimuslain 12 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla. B ei näyttänyt menetelleensä työnantajana huolellisesti sillä perusteella, että jättäessään vakuutuksen ottamatta hän oli toiminut kunnalta saamaansa ohjeen mukaisesti. Lainkohta: Työsopimuslaki 12 luku 1 § 1 momentti. KKO:ssa äänestys 3-2. Ks.

3. Työnantajan korvausvelvollisuutta työntekijälle ei voitu kohtuullistaa. B velvoitettiin suorittamaan A:n vaatima vahingonkorvaus 23 830 euroa viivästyskoineen. Korvausvelvollisuus oli yhteisvastuullinen asiassa S2020/282 korvausvelvolliseksi tuomitun kaupungin kanssa; ks. vm. ratkaisusta KKO 2022:21.

4. KKO:ssa kaksi jäsentä hylkäsi A:n kanteen koska B ei ollut aiheuttanut A:lle vahinkoa tuottamuksellaan. 

5. KKO:n ratkaisuseloste

https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/kko202222.html

6. Alemmat tuomioistuimet eli Keski-Suomen käräjäoikeus, tuomio  21.11.2018, ja Vaasan hovioikeus, tuomio 19.1.2021, olivat hylänneet A:n kanteen

285. Vahingonkorvaus. Julkisyhteisön korvausvastuu. Syy-yhtys. KKO 2022:21

1. Kaupunki oli antanut vaikeavammaiselle B:lle tietopaketin henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyvistä asioista. Tietopaketissa annetun ohjeen mukaan työntekijäin ryhmähenkivakuutus ei ollut lakisääteinen vakuutus vaan työnantaja voi ottaa avustajalleen vakuutuksen vapaaehtoisesti omalla kustannuksellaan. B ei ollut ottanut avustajanaan toiminutta työntekijää (X) varten mainittua vakuutusta, vaikka hänellä olisi työsuhteen aikana voimaan tulleen uuden työehtosopimuksen perusteella ollut velvollisuus siihen. Työntekijän kuoltua hänen oikeudenomistajansa (A) vaati kaupungilta vahingonkorvausta saamatta jääneestä vakuutuskorvauksesta.

2. Korkein oikeus katsoi ratkaisusta ilmenevillä perusteilla, että kaupunki oli käyttänyt julkista valtaa antaessaan B:lle ohjeen ryhmähenkivakuutuksen ottamisesta ja että kaupunki ei ollut noudattanut julkisen vallan käytölle kohtuudella asetettavia vaatimuksia, kun se oli laiminlyönyt muuttaa ohjetta uuden työehtosopimuksen voimaantulon johdosta ja ilmoittaa muutoksesta B:lle. 

3. Korkein oikeus velvoitti kaupungin korvaamaan työntekijän oikeudenomistajalle saamatta jäänyt vakuutuskorvaus 23 830 euroa viivästyskorkoineen. Korvausvelvollisuus on yhteisvastuullinen toisessa asiassa korvausvelvolliseksi tuomitun B:n kanssa. Vm. ratkaisu on julkaistu ennakkopäätöksenä KKO 2022:22.

4. Lainkohdat: Vahingonkorvauslaki  3 luku 2 §, L vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 8 d .

5. KKO:n ratkaisuseloste

https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/kko202221.html 

6. Keski-Suomen käräjäoikeus oli  26.3.2020 hylännyt A:n kaupunkia vastaan ajaman kanteen.

7. Korkein oikeus myönsi A:lle valitusluvan ennakkopäätösvalitukseen (OK 30 A luku), jolloin hovoikeusoikeusvaihe ohitettiin asiassa kokonaan (ns. ohivaalitus)

 

 

284. Hovioikeus tuomitsi Markus Pasi Pöngän useista talousrikoksista tuntuvaan vankeusrangaistukseen

Helsingin hovioikeus antoi eilen 31.3. tuomion laajassa talousrikosjutussa, jossa syytettynä oli Markku Pasi Pönkä. Helsingin käräjäoikeus oli 2.4.2020 hylännyt kaikki Pönkää vastaan ajetut syytteet näyttämättöminä, mutta hovioikeus tuomitsi hänet 5 vuoden 7 kuukauden vankeusrangaistukseen mm. kahdesta törkeästä petoksesta ja useista muista talousrikoksista.  

Hovioikeus julkaisi tuomiosta seuraavan tiedotteen:  

Syyte perustui törkeiden petosten osalta siihen, että vastaajan katsottiin erehdyttäneen American Express Services Europe Limitediä ja useita muita luottoyhtiötä tilaamalla kymmenien muiden henkilöiden nimiin Amex-luottokortteja ja niin kutsuttuja pikavippejä tietoisena siitä, ettei luottoja tulla maksamaan takaisin. Syytteen mukaan pääosa luotoista oli tullut vastaajan itsensä käyttöön. Yhtiöille oli aiheutunut menettelystä yhteensä noin 770.000 euron suuruinen vahinko. Törkeiden veropetosten osalta oli puolestaan riidatonta, että Verohallinnolle oli tehty perusteettomia negatiivisia arvonlisäveroilmoituksia, joilla oli tavoiteltu yhteensä noin 67.000 euron taloudellista hyötyä. Rekisterimerkintärikosten ja väärennysten osalta tuli selvitetyksi, että Kaupparekisteriin oli tehty yhteensä 16 yrityksen perustamisilmoitukset, joiden liitteenä oli ollut väärennetty kuitti yhtiön osakepääoman maksamisesta. Osakepääomia ei todellisuudessa ollut maksettu.

Asiassa oli keskeisiltä osin kysymys siitä, oliko vastaaja ollut osallinen syytteessä tarkoitettuun menettelyyn. Syytteen tueksi oli esitetty näyttönä muun ohella tietotekniset raportit vastaajan kahdelta asunnolta löytyneistä tietokoneista. Tietokoneet sisälsivät runsaasti väitettyihin tekoihin liittyvää asiakirja-aineistoa. Vastaajan asunnoilta oli lisäksi löydetty yli 40 matkapuhelinta, joilla oli tilattu syytteessä tarkoitettujen henkilöiden nimissä pikavippejä. Asiassa todistajina kuulluista henkilöistä osa kertoi luovuttaneensa henkilötietonsa nimenomaan vastaajan käyttöön, kun taas osa kertoi asioineensa muun henkilön kuin vastaajan kanssa. Hovioikeus katsoi asiassa esitetyn kirjallisen todistelun perusteella olevan selvää, että henkilöt, joiden tietoja teoissa oli käytetty, eivät olleet tehneet luottokortti- ja pikavippitilauksia itse tai ainakaan yksin. Sen sijaan kysymys oli ollut hyvin organisoidusta kokonaisuudesta, jossa pääosa taloudellisesta hyödystä oli mennyt kokonaisuuden suunnitelleelle taholle.

Hovioikeus katsoi näyttöä arvioituaan toisin kuin käräjäoikeus, ettei asiassa jäänyt varteenotettavaa epäilyä siitä, että vastaaja oli osallistunut syytteessä tarkoitetun menettelyn suunnitteluun ja toteutukseen. Vaikka menettelyyn olisi osallistunut muitakin henkilöitä, vastaajan osallisuutta pidettiin rikosten toteuttamisen kannalta siinä määrin olennaisena, että vastaaja oli joka tapauksessa ollut rikoksentekijän asemassa.

Hovioikeus katsoi oikeudenmukaiseksi rangaistukseksi vastaajan syyksi luetuista rikoksista yhteisen 5 vuoden 7 kuukauden vankeusrangaistuksen ja määräsi vastaajan vangittavaksi. Rangaistuksen määräämisessä otettiin koventamisperusteena huomioon vastaajan aikaisempi samankaltainen rikollisuus sekä kohtuullistavana seikkana vastaajalle aiemmin Ruotsissa tuomittu rangaistus teosta, josta olisi voitu tuomita rangaistus samalla kertaa nyt kyseessä olevien rikosten kanssa. Vastaaja tuomittiin lisäksi menettämään rikoshyötynä yhteensä noin 770.000 euroa ja rikoksentekovälineinä muun muassa hänen hallustaan takavarikoidut tietokoneet ja matkapuhelimet sekä suorittamaan Verohallinnolle sen vaatimat vahingonkorvaukset.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeudenneuvos Mirjami Paso, hovioikeudenneuvos Jan Ylitapio ja asessori Laura Kirvesniemi. Asian valmistelijana on toiminut hovioikeuden esittelijä Eira Myllyniemi. Asiaa koskeviin mahdollisiin tiedusteluihin vastaa asessori Laura Kirvesniemi (puh. 029 56 40033, sähköposti etunimi.sukunimi(at)oikeus.fi).