tiistai 15. elokuuta 2017

60. Ylen kohujuttu kokemattomista tuomareista


1. TV1:n uutistoimitus esittää aika usein hieman raflaavanomaisia ja sensaationhaluisia juttuja tuomioistuimia "riivaavista" epäkohdista. Ne vaikuttavat aika ajoin huitaisten tehdyiltä eikä niissä ole kyetty tai haluttu selvittää ja kertoa ihmisille edes kaikkia perusasioita. Oikeudenkäyntejä ja tuomioistuimia tuntevat katsojat huomaavat usein, ettei näissä Ylen kertomissa tapauksissa ole itse asiassa mitään kovin outoa tai kummallista.

2. Toissa viikolla Yle uutiset kertoi laajasti, miten "kolmen käräjoikeuden tuomiot muuttuvat hovioikeudessa muita enemmän" . Uutisjutussa, jota toistettiin pari kolme kertaa tv:n uutislähetyksissä, lukijoita ja katsojia kehotettiin katsomaan kartasta, miten usein "sinun käräjäoikeutesi" ratkaisu muuttuu hovissa. Kun ketään oikeusoppinutta ei ilmeisesti saatu kommentoimaan tätä "kohujuttua", laati asianomainen toimittaja muutaman tunnin kuluttua uuden raflaavan otsikon verkkoon: "Kukaan ei tunnu tarkalleen tietävän, mistä alueelliset erot käräjätuomioiden muutosprosenteissa johtuvat". 

3. En yhtään ihmettele, ettei kukaan Yle uutisten usein käyttämistä asiantuntijoita - ei edes professori Matti Tolvanen Itä-Suomesta - innostunut sanotusta uutisjutusta. Se oli nimittäin niin huterasti tehty, ettei siitä ilmennyt tarkempia tietoja monista niistä asioista, jotka tulisi ensin tietää, jotta väitteeseen ja asiaan voitaisiin kunnolla ottaa kantaa. Pitäisi esimerkiksi tietää, mitä uutisjutussa tarkoitetaan "muutoksella", joita hovioikeus on tehnyt tai voi yleensä tehdä ratkaisuun. Onko kysymyksessä vain tuomion lopputuloksen muuttamisesta vai ainoastaan perusteluihin tehdyistä muutoksesta taikka kenties molemmista. Pitäisi myös tietää, tarkoitettiinko uutisjutussa yksinomaan rikosjuttuja vai myös riita-asioissa annettuja tuomioita ja niihin hovioikeudessa tehtäviä muutoksia. Samoin tulisi tietää, kuinka suuri määrä tai osuus eri käräjäoikeuksien riita-asioissa antamista tuomioista muuttuu hovioikeudessa ja kuinka suuri vastaavasti rikosjutuissa annetuista tuomioista.

4. Mennäänäänpä sitten Yle uutisten eiliseen kohujuttuun. Toimittaja Päivi Happosen toimittamassa ja Ylen verkossa julkaistussa jutussa, josta oli tehty ykkösuutinen sekä kello 18 että 20.30 TV1:n uutislähetyksessä, kerrottiin Helsingin käräjäoikeuden yhdestä  - siis todellakin vain yhdestä (1) - talousrikostuomiosta, jota kuvattiin "hämmentäväksi". Tapaus on toimittajan mukaan hämmentävä siksi, että käräjäoikeuden kolmesta tuomarista puheenjohtajana toiminut kokenut tuomari oli laajassa asiassa ja tuomiossa lähes kaikesta eri mieltä kuin kaksi muuta eli "nuorta ja kokematonta" käräjätuomaria. Tästä yhdestä tapauksesta vedetiin Ylen uutisjutussa sitten johtopäätös, että Helsingin käräjäoikeudessa kokemattomat tuomarit osallistuvat usein hyvin vaativien  oikeusjuttujen käsittelyyn, jolloin kansalaisten oikeusturva voi vaarantua. Jutun pääpointti oli ilmeisesti siinä, ettei kokemattomille tuomareille pitäisi "jakaa" laajoja ja vaativia juttuja.

5. Uutisjutun otsikko oli laadittu raflaavaan muotoon: Lähes 6 vuotta linnaa ja 7 miljoonaa korvauksia - Asianajaja erimielisistä tuomareista: "Tällaiseen tuomioon en ole koskaan törmännyt".  Helsingin käräjäoikeudessa työskentelee noin sata tuomaria. Heistä noin joka viides on määräaikaisissa työsuhteissa, jotka ovat pituudeltaan muutamasta kuukaudesta noin vuoteen, sanottiin johdannossa.

6. Uutisjuttua varten toimittaja oli haastatellut juonnon mukaan "yli 20 vuotta tuomarina työskennellyt Helsingin käräjäoikeuden tuomaria", joka ei kuitenkaan halunnut esiintyä ohjelmassa omalla nimellään, "ettei hänelle tulisi ongelmia tulevissa työtehtävissä". Haastatellun tuomarin ääni oli jutussa muutettu. Ko. tuomarin anti uutisjutussa oli varsin vähäinen. Hän sanoi vain olevansa huolissaan siitä, että hyvin vaativia oikeusjuttuja jaetaan liian usein tuomareille, joilla ei ole riittävästi kokemusta. "Näissä tilanteissa kansalaisten oikeusturva voi vaarantua. Moni kokenut tuomari on meillä huolissaan tästä tilanteesta", tuomari opasti. 

7. Toimittajan mukaan Helsingin käräjäoikeudessa on käytäntö, jonka mukaan tuomarilla on oltava kahden vuoden kokemus käräjätuomarin työstä, jotta hän pääsee hoitamaan pakkokeinojuttuja eli määräämään esimerkiksi epäiltyjä tutkintavankeuteen. Samanlaista käytäntöä ei ole muissa jutuissa. 

8. Tämän johdosta voidaan huomauttaa, että pakkokeinoasioissa, jotka saattavat Helsingin käräjäoikeudessa olla toisinaan hankalia, tuomari esiintyy ja päättää asiasta yksin, ts. oikeuden kokoonpanoon ei kuulu muita tuomareita. Sen vuoksi on paikallaan, että tuomarilta edellytetään vähintään kahden vuoden kokemusta käytännön tuomarin työstä. On ymmärrettävää, että kolmen tuomarin kokoonpanossa, jonka puhenjohtajana on "kokenut tuomari", kaksi muuta jäsentä voi olla kokemattomampia. Ts. kaikkien kokoonpanoon kuuluvien tuomareiden ei tarvitse olla yhtä kokeneita. Hovioikeuden kolmen jäsenen kokoonpanoon kuuluvista  jäsenistä yksi voi olla olla ma. tuomarina toimiva esittelijä.

9. Tämän alkusoiton jälkeen toimittaja käsitteli edellä mainittua talousrikosjuttua. Kyse on Helsingin käräjäoikeuden keväällä puutavarakauppaan liittyvässä talousrikosjutussa antamasta tuomiosta, joka on toimittajan mukaan herättänyt poikkeuksellisuutensa takia ihmetystä.

10. Sanottu juttu käsiteltiin kolmen lakimiestuomarin kokoonpanossa. Ts. asiaa ei syytettyjen viety ns. lautamieskokoonpanoon, jossa kokoonpanoon olisi kuulunut yksi ammattituomari ja kaksi tai kolme lautamiestä. Kokoonpanoa valittaessa otettiin siis huomioon mm. juuri syytettyjen oikeusturva, jonka toimittaja väitti tuomiossa vaarantuneen. 

11. Mainitussa tapauksessa oikeuden puheenjohtajana toiminut käräjätuomari olisi hylännyt kaikki syytteet. Kaksi tuomaria sen sijaan katsoi, että syytetyille tulee langettaa vankeustuomioita, joista pisin oli viisi vuotta ja kahdeksan kuukautta. Lisäksi jutussa määrättiin yhteensä 6,8 miljoonan euron vahingonkorvaukset.

12. Tähän välihuomautus sikäli, että ennen vankeusrangaistusten langettamista käräjäoikeuden enemmistö eli kaksi jäsentä katsoi neljän syytetyn syyllistyneen useimpiin rikoksiin, joista syyttäjät - heitä oli jutussa kaksi - olivat vaatineet heille rangaistusta. Käräjäoikeus tuomitsi yhden syytetyn avuannosta törkeästä petoksesta 8 kk ehdolliseen vankeusrangaistukseen, yhden eli ns. päätekijän neljästä törkeästä petokssta 5 v 8 kk vankeuteen, yhden vastaajan  törkeästä petoksesta 3 vuodeksi vankeuteen ja neljännen syytetyn törkeästä petoksesta 1 v 6 kk vankeuteen. 

13. Käräjäoikeuden ratkaisu on toimittajan mukaan äärimmäisen poikkeuksellinen - alussa se oli siis vain (tavallisen) poikkeuksellinen - koska puheenjohtajatuomari on laajassa tuomiossa lähes kaikesta eri mieltä kuin kaksi nuorta tuomaria. Nämä tuomarit olivat toimineet käräjätuomareina vain joitakin kuukausia. 

14. Olen uutisjutun jälkeen tutustunut pikaisesti tuomioon ja saanut siitä tietää myös tuomareiden nimet. Oikeuden puheenjohtaja on 49-vuotias lakimies, joka on toiminut käräjätuomrina vuodesta 2011, aikaisemmin hän on ollut mm. hovioikeuden esittelijänä.  Ei siis vielä mikään "huippukokenut" tuomari, sanoisin. Toimittajan kokemattomiksi moittimista tuomareista toinen on 32-vuotias ja toinen 31-vuotias. Molemmat ovat toki nuoria, mutta toisaalta ilmeisesti päteviä, sillä eihän heitä muuten olisi otettu käräjäoikeuteen ma. tuomareiksi! - Itse lopetin 20 vuotta kestäneen tuomarin urani 47-vuotiaana.

15. Ylen uutisjutussa haastateltiin myös kahta mainitussa talousrikosjutussa toiminutta asianajajaa, joista kumpikin oli ollut syytetyn avustajana. Asianajaja Jussi Sarvikivi sanoi ohjelmassa, että hän ei ole törmännyt kertaakaan tällaiseen tuomioon, jossa kokoonpanon yksi tuomari on tuomiossa lähes kaikesta eri mieltä kuin kaksi muuta tuomaria. Olen kollegoiltakin kysellyt, eikä heilläkään ole vastaavanlaista ratkaisua tiedossa, kertoi Sarvikivi. 

16. Myös pääsyytetyn avustajana toiminut asianajaja Mikko Ruuttunen ihmetteli uutisjutussa tuomiota, koska  "siinä oli kolme ammattituomaria, jotka näkivät sen asian niin totaalisen eri tavalla".  Ruuttusen mukaan tuomareiden erimielisyys kertoo jutun epäselvyydestä, jolloin epäselvyyden olisi tullut johtaa syytteiden hylkäämiseen. 

17. Käräjäoikeuden mainittu tuomio ei ole lainvoimainen, sillä jutun kaikki osapuolet ovat valittaneet siitä Helsingin hovioikeuteen.

18. Ylelle haastattelun antanut nimetön ja "oma-äänetön" tuomari toivoi uutisjutussa, että Helsingin käräjäoikeudessa otettaisiin huomioon nykyistä paremmin tuomareiden kokemus. Virkaiältään nuorille tuomareille ei pitäisi jakaa kaikkein vaikeimpia ja laajimpia juttuja. Se ei ole myöskään reilua heitä itseään kohtaan. Tuomarit kun eivät voi valita, millaisia juttuja he hoitavat, totesi ko. tuomari.

19. Minusta oli yllättävää, että yhdestä tuomiosta ja oikeudenkäynnistä oli tehty Ylellä näin suuri juttu ja numero, joka ajettiin TV1:n pääuutislähetyksessä kello 20.30 ulos oikein ykkösuutisena; politiikan syksy ei ole ilmeisesti päässyt vielä kunnolla vauhtiin, kun pitää tyytyä tällaisiin ei-uutisiin.

20. Se, että käräjäoikeus äänestää tuomioissaan, ei ole miten epätavallista tai poikkeuksellista. Niin tekevät kaikki käräjäoikeudet ja hovioikeudet, myös korkein oikeus äänestää. On tapauksissa, joissa KKO on langettanut murhajutussa syytetylle elinkautisen vankeusrangaistuksen 3-2 -äänestyksen jälkeen; vähemmistö olisi hylännyt syytteen näytön puuttuessa. 

21. Minusta äänestysratkaisut ovat jopa lainkäytön eräänlainen suola, sillä ne osoittavat, etteivät tuomarit suinkaan aina ole juttujen ratkaisuista samaa mieltä keskenään. Itse äänestin aikoinani kollegiaalisissa tuomioistuimissa keskimääräistä useammin, ja kirjoitin myös hovioikeuden ja KKO:n esittelijänä ollessani aika usein ratkaisuun näkyviin oman mietintöni, joka poikkesi enemmän tai vähemmän tuomareiden näkemyksestä. 

22. Yle uutiset on minusta hakoteillä erityisesti siinä, että se on lähtenyt voimallisesti kritisoimaan kokemattomiksi moittimiensa nuorten tuomareiden menettelyä ja sen myötä arvostelemaan koko tuomion oikeellisuutta. Kokemattomuus ei suinkaan tarkoita välttämättä sitä, että tuomari olisi tumpelo tai epäpätevä. Itse tuomioistuimissa toimiessani ja myös sen jälkeen olen havainnut, että myös virkaiältään kokeneet tuomarit voivat olla joskus jutuisssa niin sanotusti "ulalla" ja mennä tuomioissaan pahasti metsään. Toisaalta on monia nuoria tuomareita, jotka ovat erinomaisen päteviä ja hakkaavat ratkaisujen perustelujen mukaan asiaa arvioitaessa virkaiältään  20-30 vuotta vanhemmat kollegansa mennen tullen.

23. Käräjäoikeuden tai minkään muunkaan tuomioistumen ratkaisujen oikeellisuutta ei tietenkään voida mitata tai arvioida tuomarin kokemuksen tai virkaiän mukaan. Tämä on paha virhe, jonka toimittaja ja koko Yle uutisten tomitus ovat kommentoitavassa jutussa tehneet. "Perusteluistaan tuomio punnitaan". Tämä vanha kokemussääntö Yle uutiset eilen tyystin sivuutti ja unohti. Sen kertomassa uutisessa ei mainittu tai viitattu edes puolella sanalla ko. talousrikosjutussa annetun ratkaisun perusteluihin, ei enemmistön eikä vähemmistön. Tuskinpa toimittaja on vaivautunut perusteluja edes lukemaan. Oli siten iso kömmähdys ja virhe lähteä arvioimaan ja kritisoimaan uutislähetyksen ykkösuutisena käräjäoikeuden tuomion oikeellisuutta yksinomaan kahden tuomarin virkaiän ja väitetyn kokemattomuuden perusteella. 

24. Käräjäoikeuden tuomiossa on 259 sivua, joista oikeuden varsinaiset perustelut alkavat sivulta 49.  Päällisin puolin enemmistön perustelut näyttävät asiallisilta ja normaalikäytännön mukaan laadituilta. Minun tehtäväni ei ole lähteä pohtimaan asiakysymyksiä eli todisteiden harkintaa ja rikosoikeuden soveltamista; minähän en ole tässä tuomiota moittimassa.

25.Tuomarit ovat viranhoidossaan itsenäisiä ja riippumattomia, tämä koskee myös kokoonpanon kuuluvien tuomareiden keskinäistä suhdetta. Kokoonpanon puheenjohtaja ei voi siten sanella yksin tuomion sisältöä, eikä muiden tuomareiden, olivatpa he kuinka nuoria tai kokemattomia tahansa, tarvitse olla samaa mieltä puheenjohtajan kanssa. Yle uutisten jutussa mainitussa taoauksessa on käynyt luultavasti niin, että puheenjohtaja ei ole saanut perusteluillaan saanut kahta muuta tuomaria vakuuttuneeksi siitä, että syytteet tulisi hylätä. En usko, että nämä "nuoret tuomarit" olisivat vain pahuuttaan tai piruuttaan olleet eri mieltä puheenjohtajan kanssa ja kirjoittaneet omille kannanotoilleen  200 sivua pitkät perustelut.

26. Yle uutisten jutussa nimettömänä asiasta kertonut tuomari oli huolissaan siitä, että  vaativia oikeusjuttuja "jaetaan" usein tuomareille, joilla ei ole riittävästi kokemusta. Hän varoittelee myös jutun lopussa, ettei kaikkein vaikeimpia ja laajimpia juttuja pitäisi "jakaa" virkaiältään nuorille tuomareille. 

27. Tarkasti ottaen juttuja ei itse asiassa jaeta suoraan tuomareille jonkinlaisella sumplintaan perustuvalla sulle mulle -periaatteella. Sana "jakaminen" on tässä yhteydessä hieman harhaanjohtava, mutta se on kuitenkin yleisessä käytössä, joten käytän sitä nyt myös tässä yhteydessä. Asiasta eli juttujen jakamisesta ei muistaakseni ole oikeudenkäymiskaaressa (OK) tai rikosprosessilaissa (OL) nimenomaisia säännäksiä, vaan siitä on annettu määräyksiä ainoastaan kunkin tuomioistuimen, myös jokaisen hovioikeuden ja KKO:n, työjärjestyksessä. Ne on yleensä julkaistu tuomioistuimen kotisivulla.

28. Helsingin käräjäoikeuden työjärjestyksessä, joka on vahvistettu 20.12.2016, todetaan, että asiat jaetaan osastoille siten kuin laamanni on siitä erikseen määrännyt. Osastoilla yleiseen jakoon kuuuvat asiat jaetaan kaikille tuomareille vuoroperiaatteen mukaisesti. Erityisasiantuntemusta edellyttävät asiat jaetaan ko. asiaryhmää käsittelevien tuimareiden kesken vuoroperiaatteen mukaisesti. Ruotsinkieliset asiat jaetaan lähtökohtaisesti tuomareille, joiden äidinkieli on ruotsi. Vuoroperiaatteesta voidaan poiketa erityisen laajojen asioiden osalta ja silloin, kun yksittäisen tumarin työtilanne tai tuomarin siirtyminen pois osastolta sitä edellyttävät tai muusta painavasta ja hyväksyttävästä syystä. Osaston johtaja voi edellä mainitut jakoperusteet huomioon ottaen päättä asioiden keskittämisestä osastolla. Laamanni voi määrätä yksittäisen lainkäyttöasian ratkaisukokoonpanoon jäsenet eri lainkäyttöosastoilta.

29. Laamanni tai johtoryhmä määrää ilmeisestituomioistuimen tuomarit eri osastoille. Saapuvat jutut jaetaan kirjaamosta eri osastoille edellä mainitun vuoroperiaatteen mukaisesti ja mahdollisimman tasaisesti. Vuoroperiaatteen tarkoituksena on edellää jo mainitun sumplimisen yms. epäasiallisen toiminnan ehkäiseminen ja asioiden jakautuminen osastoille ja eri kokoonpanoille määrätyllä tavalla sattumanvaraisesti. Tätä tarkoittaen on joskus käytetty myös termiä juttuarvonta. Pirkanmaan käräjäoikeudessa on 4.5.2117 vahvistettu varsin kattava työjärjestys, joka sisältää myös parin sivun pituiset yksityiskohtaiset säännökset asioiden jaosta lainkäyttöosastoille.

30. TV1:n eilisessä pääuutislähetyksessä (klo 20.30) haasteltiin Helsingin käräjäoikeuden laamannia Tuomas Nurmea. Hän on 62-vuotias, sitkeän ja hiema kuivahkon tuntuinen tyyppi, jonka ulkomuodon perusteella voisi kuvitella harrastavan vaikkapa maratonjuoksua. Olen kuullut, että Nurmi on saanut johtamansa käräjäoikeuden, joka on Suomen suurin,  toimintaan uutta potkua ja tehokkuutta, missä suhteessa hän eroaa edukseen parista edeltäjästään.

31. Nurmen haastattelu jäi liian lyhyeksi, sillä häneltä olisi voitu kysyä esimerkiksi myös siitä, mistä oikeastaan johtuu, että Helsingin käräjäoikeudessa on runsaasti ma. tuomareita, Yle uutisten mukaan heitä olisi viidennes oikeuden tuomareista. Samoin laamannilta olisi voitu kysyä, miten ja millä perusteella tuomarit jaetaan eri osastoille ja noudatetaanko käräjäoikeudessa osastokiertoa, jolloin tietyn osaston tuomarit esimerkiksi parin vuoden kuluttua siirtyvät toiselle osastolle.

32. Tuomas Nurmi kertoi, että  jutut jaetaan tuomareille, oikeastaan ensin osastoille, ennnalta määrätyllä ja sattumanvaraisella tavalla. On kuitenkin tiettyjä asiaryhmiä, joihin kuuluvat jutut jaetaan ainoastaan niitä käsitteleville tuomareille. Tällaisia asiaoita ovat esimerkiksi lapsioikeusasiat, huumausainerikokset, asuntokauppa-asiat ja eräät muutkin asiat. Näitä asioita käsittelevät niihin perehtyneet tuomarit. Laajimmissa ja vaativimmissa asioissa katsotaan erikseen, keille niitä jaetaan. Tällöinkin on lähtökohtana, että kulloinkin pyritään hakemaan mahdollisimman ammattitaitoinen ja osaava kokoonpano.Tavoitteena on, että nykyistä suurempi määrä asioista voitaisiin käsitellä käräjäoikedessa kolmen ammattituomarin kokoonpanossa. Tuomareille suunnattu koulustustarjonta on Nurmen mukaan varsin laajaa. Helsingin käräjäoikeus järjestää myös itse hyvin paljon koulutusta omille tuomareilleen.

33.Yle uutisten toimituksen harkintakyky on tapauksessa pettänyt. Se on tehnyt yhdestä ainoasta oikeusjutusta aivan liian pitkälle meneviä meneviä johtopäätöksiä, suorastaan sensaation eli selkokielellä sanottuna kärpäsestä härkäsen. Käräjäoikeuksien äänestysratkaisut eivät ole käytännössä mitenkään harvinaisia tai poikkeuksellisia. Käräjäoikeudessa juttuja ei jaella noin vain summan mutikassa suoraan tuomareille, ei vanhoille eikä nuorille. Jakamisessa noudatetaan tuomioistuimen vahvistamia sääntöjä. Tuomion oikeellisuutta ei ole mielekästä arvioida, puntaroida ja kritisoida tuomareiden virkaiän ja kokemuksen pituuden perusteella. Keskeneräistä tai lainvoimaa vailla olevaa tuomiota ei ole ylipäätään perusteltua lähteä väittämään silmittömän kiihkon vallitessa oudoksi tai vääräksi sen mukaan, onko tuomio yksimielinen vai äänestyksen tulos. Perusteluistaan tuomio tunnetaan ja punnitaan, eli ratkaisun oikeellisuutta on syytä arvioida ainoastaan tuomioon kirjoitettujen perustelujen perusteella.

34. Ylen jutussa haastateltiin myös Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruoholaa. Myös hän tuntui tarkertuneen uutisjutussa ahkerasti käytettyyn kokenut -sanaan. Ruohola lausui, että tumareiden kokemattomuus on yksi syy siihen, miksi yritykset käyttävät niin usein käräjäoikeusprosessin sijasta välimiesmenettelyä. Ruohola jätti sanomatta, että yritykset tekevät näin, koska niiden oikeusjutuissaan käyttämät asianajajat, Jarkku Ruohola muiden mukana, näin suosittelevat yrityksiä tekemään.

35. Ruoholan mukaan välimiesmenettelyn käyttöön on useita syitä kuten menettelyn salaisuus ja nopeus - välitystuomiosta ei voida valittaa - mutta että ilman muuta yksi syy on se, että yritykset - siis niiden asianajajat - eivät aina luota siihen, että käräjäoikeuksissa olisi riittävän kokeneita tuomareita. Välimiesmenttelyssä käytetyt välimiehet puolestaan ovat kokeneita, Ruohola laukoo.

36. Itse käyttäisin kyllä kokeneen tuomarin ja välimiehen asemesta sanontaa pätevä tuomari/välimies. Kokemus tai virkaiän pituus ei nimittäin yksin ratkaise tuomarin tai välimiehen pätevyyttä, joka on kaiken aa ja oo. Myös kokeneet tuomarit voivat usein olla vähemmän päteviä, nuoret ja kokemattomammat tuomarit taas yllättävän päteviä.

37. Välimiesprosessissa asianosaiset valitsevat itse omat "tuomarinsa" eli välimiehet. Asiaosaamisen lisäksi välimiehiltä voidaan kyllä odottaa myös prosessioikeuden hallintaa ja osaamista. Selkeästi suurin osa välitystuomioita vastaan nostetuista moitekanteista perustuu käytännössä väitettyihin prosessuaalisiin virheisiin, joihin välimiehet ovat menttelyn aikana tai tuomiota tehdessään syyllistyneet. Tämä koskee erityisesti väittämistaakkanormin sivuuttamista ja täysin passiivista aineellista prosessinjohtoa. Nämä kysymykset tuntuvat olevan monille välimiehille, myös asianjaja-välimiehelle, joskus ylivoimaisen vaikeita asioita. Väitetään, että välimiesmenettelyssä välimies voi harjoittaa paljon passiivisempaa aineellista prosessinjohtoa kuin käräjäoikeuden tuomari. Tälle väitteelle ei kuitenkaan saada minkäänlaista tukea laista (VML) tai sen esitöistä. Väite tai käsitys on muutenkin täysin harhaanjohtava ja kestämätön.

38. Vasta blogikirjoituksen julkipanon jälkeen huomasin - saamani kommentin johdosta - että uuteen tuomioistuinlakiin (673/2016), joka tuli voimaan kuluvan vuoden alussa, on otettu säännöksiä asioiden jakamisesta tuomioistuimessa. Se koskee kaikkia tuomioistuimia. Lain 8 luvun 7 §:n mukaan asiat on jaettava valmisteltaviksi ja ratkaistaviksi työjärjestyksessä vahvistettujen perusteiden mukaisesti. Näiden perusteiden on oltava selkeitä ja niiden on turvattava asianosaisten oikeus saada asiansa ratkaistuksi riippumattomasti, puolueettomasti ja joutuisasti. 

39. Mainitun luvun 8 §:ään on otettu säännökset asian uudelleen jakamisesta, joka voi tapahtua vain, jos siihen on tuomarin sairaudesta, asian viivästymisestä, tuomarin työmäärästä tai muusta vastaavasta seikasta johtuva painava syy. Asian uudelleen jakamisesta päättää päällikkötuomari, KKO:ssa ja KHO:ssa presidentti. Päätös on perusteltava. Luvun 9 §:ssä säädetään tuomioistuimen työjärjestyksestä ja siitä, että työjärjestyksen tulee olla julkinen ja sen oltava jokaisen saatavilla.

40. OTM Antto Orasmaa on kirjoittanut Lakimieslehden numerossa 7-8/2016 seikkaperäisen ja valaisevan artikelin asioiden jakamisesta Suomen yleisissä tuomioistuimissa ja hallintotuomioistuimissa (ss. 1170-1186).









51 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Asianajajan tulisi muistaa häntä velvoittavan trial by newspaper -kiellon merkitys. Hän ei voi hyödyntää mediajulkisuutta oikeusjutun ajamisessa. Mainittu kielto koskee myös tuomioistuinta, jonka ei pidä ryhtyä käyttämään oikeuslaitokselle kuuluvaa tuomiovaltaa.

Anonyymi kirjoitti...

Asianajaja, joka katsoo ja väittää, että syyte olisi aina hylättävä, jos oikeuden kolmesta jäsenestä yksi tuomari olisi tällä kannalla, on kyllä pahasti erehtynyt!

Anonyymi kirjoitti...

JSO:n ja Ylen omien ohjeiden mukaan, jutun toimittajan olisi kai pitänyt kuulla myös syyttäjää?

Anonyymi kirjoitti...


Tässä Ylen jutussa olisi paikallaan tehdä Ylen "Julkisen Sanan" esittämä läpivalaisu.

Minulle jäi tästä vaikutelma, että Yle olisi syytettyjen asialla.

Anonyymi kirjoitti...

Erittäin punnittua puhetta, erityisest nuorempien tuomarien riippumattomuudesta. Jos kaikilla tuomareilla ei ole oikeutta omaan kantaansa, mitä järkeä on kollegiossa.

Varsinainen jutun sylttytehdas on ylen toimittaja Päivi Happonen, jolla on ennenkin ollut asiantuntemuksen puutetta osoittavia oikeusjuttuja.

Huomautus: kyse ei ole varsinaisesta juttujen jakamisesta kokemattomille - juttu oli ymmärtääkseni jaettu jaettu kokeneimalle puheenjohtajalle - vaan kolmen tuomarin kokoonpanon määräytymisestä. Tuo seikka on laamannin vastuulla. Toki hyvää oikeudenhoitoa olisi, että tuo määräytymistapa olisi sinänsä sattumanvarainen, mutta kokemukseltaan tasainen: jos kokoonpanossa on ollut kaksi määräaikaista se ei ole ollut paras mahdollinen vaativaan juttuun. Toisaalta se selittää, miksi puheenjohtaja on "vetänyt herneen nenään" nuorempien "röyhkeydestä" ts riippumattomasta mielipiteenmuodostuksesta. Hovioikeuden tuomio aikanaan näyttää kuka oli - suhteellisen - oikeassa.

Anonyymi kirjoitti...

Asioiden jakamisesta on pykälät tuomioistuinlain (673/2016) 8 luvun 7 ja 8 §:issä. Aihepiiristä (asioiden jakaminen) taisi olla kirjoitus Lakimiehen viime vuoden viimeisessä numerossa.

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä kirjoitus blogistilta. Tuomas Nurmi on aikaansaava ja pätevä laamanni, joka erottuu päällikkötuomareiden joukossa selkeästi edukseen.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Kappas vaan! Anonyymi on edellä oikeassa, sillä uuteen tuomioistuinlakiin, joka tuli voimaan tämän vuoden alussa, on otettu säännökset, tosin vain aika yleisluontoiset, asioiden jaosta sekä yleisissä että hallintotuomioistuimissa. Tästä(kin) nyt huomatataan, ettei eläkeläinen jaksa aina seurata, mitä lainsäädännössä tapahtuu!

Tuomiistuinlain 8 luvun 7 §:ssä säädetään seuraavaa:

"Asiat on jaettava valmisteltavaksi ja ratkaistavaksi työjärjestyksessä vahvistettujen perusteiden mukaisesti. Näiden perusteiden on oltava selkeitä ja niiden on turvattava asianosaisten oikeus saada asiansa ratkaistuksi riippumattomasti, puolueettomasti ja joutuisasti"

Lain 8 luvun 9 :n mukaan tuomioistuimen työjärjestykseen, johon asioiden jaon perustet kirjataan, vahvistaa päällikkötuomari johtoryhmää tai, jos tuomioistuimessa ei ole johtoryhmää, vakinaisia tuomareita kuultuaan. Työjärjestys on julkinen, ja sen on oltava jokaisen saatavilla.

Lakiin on kirjattu vain asiajaon perusasiat ja tavoitteet, jotka työjärjestykseen jaosta otettavien yksityiskohtaisten ohjeiden ja määräysten on vastagttava.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Lakimieslehden numerossa 7-8/2016 (ss. 1170-1186) on tosiaan, kuten anonyymi edellä viittasi, mielenkintoinen, perusteellinen ja muutenkin oikein hyvä artikkeli asioiden jakamisesta Suomen yleisissä tuomioistuimissa ja hallintotuomioistuimissa. Sen on kirjoittanut OTM Antto Orasmaa, joka on työssä helsinkiläisessä asianajotoimistossa. Orasmaa on tarkastellut asiaa myös perus- ja ihmisoikeuksien sekä kv. suositusten kannalta.

Orasmaan kirjoituksesta voidaan havaita, miten vakavasti asioiden jakaminen, joka meillä Suomessa yleensä on ohitettu tuhahdellen nopeasti tai kokonaan, suhtaudutaan useissa muissa maissa. Se on todella yksi tärkeä vaihe prosessissa, jossa tuomioistuimen ja tuomareiden riippumattomuuden ja puolueettomuuden merkitys tulee näkyviin.

Orasmaa mainitsee heti kirjoituksensa aluksi (s. 1170 alaviite 1), että minä olen itse vuonna 1995 ilmestyneessä kirjassani Lainkäyttö (s. 344-345) ottanut asian, siis asioiden jakamisen tuomioistuimissa, esiin, ja samalla (tietenkin) myös kritisoinut meillä tuolloin vallinnutta - ja ilmeisesti yhä edelleen vallitsevaa (?) - asian vähättelyä.

Hyvä huomio! Blogijuttua väsätessäni muistelin kyllä itsekin hämäräsi, että olen varmaan jossakin yhteydessä kirjoittanut jotakin juttujen ja asioiden jakamisesta, mutta en viitsinyt (tietenkään) ottaa selvää, milloin ja missä. No, nyt tuokin asia tuli sitten selvitetyksi!

Anonyymi kirjoitti...

Harmittaahan se, jos oma näkökanta ei mene perille tuomiossa, mutta kiitettävän hyvin se upposi toimittajaan. Kohujuttu on sisällöltään samaa kaliiberia kuin termi huippujuristi.

Jussi Sarvikivi kirjoitti...

En tiedä, miksi tuo yksi juttu juuri nyt on noussut toimittajan mielenkiinnon kohteeksi, kun ratkaisukin siinä annettiin jo maaliskuussa. Mielenkiintoinen se sinänsä on, mutta en toki voi tietää, miten tarkkaan toimittaja tuomioon on perehtynyt.

Ylen jutun varsinaisen pointin piti käsittääkseni olla vaikeiden ja vaativien juttujen jakaminen kokemattomille tuomareille, ja minusta siinä ilman muuta on pohdittavaa. Tämän blogin kommenttiosiossa pohditaan jo trial by newspaper -kieltoa (en tiedä, tarkoitetaanko sillä minua vai kollega Ruuttusta), kun ainoa asia, mikä minun varsin pitkästä keskustelustani toimittajan kanssa lähinnä ilmeisesti jutun muusta pituudesta johtuen juttuun päätyi, oli se, että tuo yksi tuomio oli minusta siinä mielessä täysin poikkeuksellinen, että yksi kolmesta tuomarista oli käytännössä kaikesta (ainakin minun mielestäni oikeudellisesti relevantista) arvioinnista eri mieltä kahden muun tuomarin kanssa. Kieltäydyin tietenkin sen enempää ruotimasta kyseistä juttua, joka on vireillä tällä hetkellä hovioikeudessa. Minusta kuitenkin tänä päivänä asianajajan on lähtökohtaisesti aiheellista osallistua keskusteluun ajankohtaisista oikeudellisista kysymyksistä julkisuudessa, jos toimittaja jostain (järkevästä) asiasta on kiinnostunut, ja luonnollisesti jos tiettyyn juttuun liittyvä päämies sen hyväksyy.

En minä ole arvostellut - vaikea on uskoa minun koskaan varsinkaan julkisuudessa näin tekevänkään - millään tavoin jutun kahta enemmistön muodostanutta tuomaria. Missään tapauksessa ei tulisi mieleenkään todeta, että nuoret tuomarit - tai juristit ylipäätään - olisivat jotenkin poikkeuksetta heikompitasoisia kuin pidempään alalla toimineet. Kuten blogisti toteaa, voivat nuoret tuomarit olla erinomaisia, ja "ukkotuomarit" taas kaavoihin kangistuneita ja vähemmän erinomaisia. Taisipa esimerkiksi Pasi Kumpula olla vielä määräaikaisena käräjätuomarina ns. Pride-tuomiota julistaessaan toukokuussa 2011, ja sai siitä ansaittua kiitosta paitsi median, myös blogistin taholta. Samaa mieltä olen myös siitä, että perusteluistaan tuomio tunnetaan.

Toki toinen kysymys on se, että kyllä minulta esimiesten taholta "kiellettiin" uran alkuvaiheessa liian vaativien juttujen vastaanottaminen, ja ihan aiheesta, vaikka kuinka olisin tuolloin omasta mielestäni ollut jo selvästi "huippujuristi". Kuten anonyymi tuomari tuossa Ylen jutussa toteaa, ei ole ehkä ihan reilua myöskään nuorelle tuomarille (tai avustajalle) antaa ratkaistavaksi tai hoidettavaksi todella vaativia juttuja. Tästä olen samaa mieltä. Yhden tuomarin kokoonpanossa voidaan muuten ratkaista todella haastavia asioita, kuten vaikkapa vaikeita kuolemantuottamuksia, virkavelvollisuuden rikkomisia tai tekijänoikeusrikoksia, joita siis ainakin periaatteessa voidaan "arpoa" istumaan ensimmäistä juttuaan istuva käräjätuomari - yksin. Tässä mielessä blogistin vertaus pakkokeinoasioihin (joita siis istuu yksi tuomari) ei ole ehkä ihan onnistunut.

Kritiikkiä Ylen jutussa mainittua tuomiota kohtaan olen tietenkin esittänyt, mutta sen olen tehnyt valituksessa. Aika näyttää, kuka tai ketkä käräjäoikeuden tuomareista sitten ovatkaan lähimpänä hovioikeuden aikanaan ottamaa kantaa.

Vähän erikoinen "kohu" tästä nyt on saatu aikaan, kun minusta jutun alkuperäinen kysymys on aidosti mielenkiintoinen ja pohdinnan arvoinen. Kuin myös se, miksi jopa viidennes käräjätuomareista Helsingin käräjäoikeudessa on määräaikaisia käsittämättömän lyhyillä määräyksillä.

Tämän enempää en ajatellut juuri tätä asiaa julkisesti kommentoida.


Jussi Sarvikivi
asianajaja

PS. Ylen toimittaja oli näköjään tänään tehnyt jatkojutun: https://yle.fi/uutiset/3-9776697. Minusta siinä on ihan asiallista pohdintaa.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Okei, mutta ehkä Jussin olisi kuitenkin pitänyt Päivi-toimittajan kanssa huomattavan pitkään jutellessaan tai juteltuaan, jossa ko. kohujuttu, jossa Jussi itsekin oli avustajana osallisena, oli näkyvästi esillä, varoa ja ottaa huomioon, että toimittaja saattaa hyvinkin ottaa juuri ko. tuomion lähtökohdakseen ja nimenomaiseksi maalitaulukseen uutisjutuaan terävöittääkseen! Sillä eihän noista toimittajista koskaan tiedä!

Toimittajan olisi pitänyt kysyä laamannilta, joka oli varta vasten tullut pääuutislähetyksen uutisstudioon, miksi Hgin KäO:ssa on niin paljon määräaikaisia käräjätuomareita. Mutta eipä hoksanut kysyä. Samoin olisi voinut kysyä sitä, oliko laamanni kenties itse määrännyt nuo "kovin kokemattomat tuomarit" sanottua juttua käsittelemään.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Vilkaisin tuon Jussi Saarikiven kommentissaan kehuman toimittaja Happosen "lisäjutun". No, jokainen saa olla mitä mieltä haluaa, mutta itse en tuotakaan juttua kovin kummoisena pitänyt. Jutun aloittaminen ikivanhalla "tempulla" eli nakkikioskikeissillä vei jo heti suurimman kiinnostuksen koko jutusta.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Mutta toista se oli ennen vanhoina hyvinä aikoina!

Kuten taisin jossakin välissä jokin aika sitten jo kertoa, jouduin käsittelemään auskultanttina ensimmäisenä istuntopäivänäni ja vieläpä ihka ensimmäisenä juttuna rikosasian, joka koski murhapolttoa.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Pirkanmaan käräjäoikeudessa on vahvistettu hiljattain eli toukokuun alussa uusi työjärjestys, johon on otettu myös seikkaperäiset määräykset asioiden jaosta.

https://oikeus.fi/karajaoikeudet/pirkanmaankarajaoikeus/fi/index/tyojarjestys.html

Jyrki Virolainen kirjoitti...



KHO:n työjärjestyksen mukaan ( 7 §) lainkäyttöasia jaetaan tarpeellisen esivalmistelun jälkeen asiaryhmän mukaan määräytyvälle esittelijälle. Asia voidaan jakaa myös muulle esittelijälle, jos se on asian laadun, asian vaatiman asiantuntemuksen, asioiden keskinäisen yhteyden, esittelijöiden työtilanteen tai muun vastaavan syyn vuoksi tarpeen.

Jaoston puheenjohtaja määrää asioiden esittelijöille jakamisen tarkemmista perusteista. Asioiden jakamisen perusteista määrättäessä on otettava erityisesti huomioon jaostoilla käsiteltävien asioiden laatu ja määrä, asioiden edellyttämä asiantuntemus, esittelijöiden asiantuntemuksen kehittäminen ja työn tasapuolinen jakautuminen.

Myös KKO:n työjärjestyksessä sanotaan ( 9 §), että asiat jaetaan esittelijöille, ja jakamisesta vastaa kansaliapäällikkö. Jaossa on otettava huomioon esittelijän asiantuntemus ja kokemus. Asiat, joilla on yhyeyttä keskenään, jaetaan yleensä samoille esittelijöille. Kansliapäällikkö voi siirtää asian toiden soveliasta järjestelyä ja työmäärän tasoittamista varten esittelijältä toiselle.

Em. säännökset ovat aika niukat. Niistä selvää, että asioiden valmistelu on kummassakin ylimmässä oikeudessa edelleen esittelijävetoista. Tämä vaikuttaa jotenkin vanhanaikaiselta ja aikansa eläneeltä menettelyltä! Hovioikeuksissa, esimerkiksi Vaasan hovioikeudessa, asiat jaetaan nykyisin jäasenille työjärjestyksessä tarkemmin määrättyjen seikkojen mukaisesti.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Huomioni kiinnittyi KKO:n ja KHO:n työjärjestysten osalta myös siihen, että kumpikaan tuomioistuin ei ole välittänyt ottaa työjärjestystä kotisivulla olevaan aineistoon.

Täyttäneekö tällainen menettely uuden tuomioistuinlain 8:9:n määräykset siitä, että työjärjestyksen tulee olla tuomioistuimessa kaikkien saatavilla. Toki esimerkiksi KKO:ssa työjärjestys ojennetaan jollekulle, joka huomaa sitä pyytää.

Mutta nykyaikana sanontaa "jokaisen saatavilla" olisi toki järkevää tulkita siten, että työjärjestys löytyy tuomioistuimen kotisivulta.

Anonyymi kirjoitti...

Minä sain jutusta sen käsityksen, että nuoriin tuomareihin liittynyt kritiikki oli lähtöisin tuomaripuolelta, ja juttuun liittyneet asianajajat ovat kysyttäessä kommentoineet aihetta.

Anonyymi kirjoitti...

Käräjäsaleja kolunneena pidän erinomaisena, että tuomareiden osaaminen nostetaan tikun nokkaan. Osaamiseen vaikuttaa kuitenkin paljon muutkin tekijät kuin kokemus. Sääli, jos tämä kohu vaikuttaa nuorten tuomareiden käyttäytymiseen niin, etteivät he uskalla olla vanhemman tuomarin kanssa eri mieltä.

Anonyymi kirjoitti...

Kappas, Ylen pyöritys jatkui oikeusministeri Häkkäsen haastattelulla. Katsotaan, onko taas Ylen pääuutislähetyksessä jatkoa teemalle.

Anonyymi kirjoitti...

Oliko muuten tuo puukauppajuttu oikeasti vaativa oikeusjuttu?

Juttua tarkemmin tuntematta, niin kyse oli kai luottamusaseman väärinkäytöstä / törkeästä petoksesta.

Jännästi tuossa Ylen jutun sisällä siirrytään rikosprosessista yritysten välisiin siviiliriitoihin.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Todella naurettavaa! Oikeusministeri Häkkänen ei tunnu ymmärtävän, ettei oikeusministeriöllä tai lainsäätäjällä ole toimivaltaa puuttua tuomioistuinten yksityistapauksia koskevaan lainkäytöön ja juttujakoon. Juttujaosta on juuri äskettäin annettu uudet säännökset tuomioistuinlaissa.

Aikooko Häkkänen säädättää, että lakiin otettaisiin seuraava säännös. "Tuomareilla tulee olla riittävä kokemus ja ammattitaito".

Anonyymi kirjoitti...

Kohu oli näköjään hyödyllinen, jos ministeri ryhtyy tositoimiin. Ainakin jonkinlainen kurssitus pitäisi vaatia ennen kuin tuomari tarttuu vaativimpiin juttuihin, esim. talousrikokset, työrikokset ja virkarikokset.

Sama laatuvaatimus pitäisi koskea syyttäjiä. Sielläkin löytyy väkeä joka lähtöön, enkä puhu nyt edes nuorimmista syyttäjistä. Kuitenkin syyttäjä on se, joka on vetovastuussa rikosjutusta.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Jep jep!
Ministerihän on aina valmis kuin partipoika! Kun Happoska yllyttää.

Anonyymi kirjoitti...

Lieneekö maan tapa, että nuorempien tuomareiden odotetaan olevan jees-porukkaa, ja kun tästä on poikettu, on asia herättänyt "suurta ihmetystä". Tuomioon perehtymällähän se selviää, onko perusteluissa jotain tolkkua. Vaikkapa Antti Häkkänen voisi lukaista.

Timo Hynynen kirjoitti...

Tästä "kohujutusta" oli ainakin se hyvä puoli että se sai blogistin kirjoittamaan mainion kirjoituksen ja aiheesta on herännyt antoisa keskustelu. Minäkin innostuin lukemaan tuon ylempänä mainitun Antto Orasmaan kiinnostavan artikkelin, joka herättää pohtimaan onko juttujen jakaminen jäänyt liian vähälle huomiolle.

Ylen jutussa oli sotkettu "käsittämättömään" talousrikostuomioon myös kysymys välimiesmenettelyn yleisyyden syistä. Yksi syy voi olla luottamuksen puute käräjäoikeuksiin, mutta käytännössä tärkeämpi syy on se, että yritysten välisiin sopimuksiin välimieslauseke kirjoitetaan mukaan lähestulkoon automaattisesti. Tai sitten ne ovat valmiiksi mukana eri alojen vakioehdoissa. Mahdolliset muutokset käräjäoikeuksien toiminnassa eivät tähän käytäntöön vaikuttaisi.

Jussi Sarvikivi kirjoitti...

KKO:n ja KHO:n työjärjestyksistä:

Sekä korkeimman oikeuden että korkeimman hallinto-oikeuden työjärjestykset näyttävät löytyvät heidän kotisivuiltaan: http://korkeinoikeus.fi/fi/index/korkeinoikeus/tehtavat.html ja http://kho.fi/fi/index/korkeinhallinto-oikeus.html. Tuolta löytyvät linkit Finlexiin, jossa ne siis on julkaistu.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Kyllä ylimpien oikeuksien työjärjestysten pitäisi olla paljon paremmin ja näkyvämmin esillä oikeuksien kotisivulla. KKO:n työjärjestys on "pillotettu" otsikon tehtävät alle, mistä kaikki eivät hoksaa sitä hakea. KKO:n pitäisi nostaa sana "työjärjestys" reilusti näkyville päävalikossa.Samaan tapaan kuin esim. "avoimet virat". Virkoja KKO:ssa on harvoin auki, eikä taviksilla ole niihin mahdollista päästä, mutta työjärjestystä, josta selviäisi - jos selviää - miten esim. lainkäyttöasioita KKO:ssa jaetaan, valmistellaan ja käsitellään, haluttaisiin varmaankin silmäillä paljon useammin.

Anonyymi kirjoitti...

Ensimmäisen kysymykseen (erilaiset muutosprosentit) voisi todeta, että oikeusministeriö on jo korjaamassa asian: kun käräjäoikeusverkosto supistetaan 20:een, puhdas tilastomatematiikka huolehtii siitä, että eri käräjäoikeuksien muutosprosentit tasaantuvat. (Lisäksi suurissa taloissa on mahdollista erikoistumiseen, joka lisännee ratkaisujen laatua ihan oikeastikin.)

Mikä sitten olisi mielenkiintoista, olisi tutkia muutosprosenttia saman käräjäoikeuden eri tuomareiden välillä. Se voisi tuottaa tietoa ratkaisutoiminnan todellisista laatueroista. Kun tuollaista tietoa ei saa mistään virallisista tilastoista ja yliopistojen rahoitusta on leikattu, lienee turha toivoa tuollaista oikeusempiiristä tutkimusta. Ja hyvä niin.

Anonyymi kirjoitti...

Jatkojutussa Happonen mielestäni haksahti:

"Varmasti jokainen syytetty tai vaikkapa hometalokiistaa oikeudessa käyvä haluaisi jutulleen mahdollisimman kokeneen ja hyvän tuomarin. Sillä ei pitäisi olla periaatteessa merkitystä, kuka ratkoo oikeusjuttua.

Syystä tai toisesta toisinaan käy kuitenkin niin, että joku osapuoli kokee, että melko kokematon tuomari joutuu hoitamaan liian vaativaa juttua, tai tuomari ratkoo yksinään liian laajaa juttua.

Sillä on paljon merkitystä, kuka - ja millainen kokoonpano - jakaa oikeutta tuomioistuimessa. Jokainen oikeuteen joutuva kun on oikeutettu saamaan oikeudenmukaisen ja asiallisen oikeudenkäynnin riippumatta siitä, mistä syystä hän on sinne päätynyt."

Kyse ei ole niinkään kokemuksesta kuin PÄTEVYYDESTÄ: kaikkeen käsityötyyppiseen toimintaan (esim. sydänkirurgia) väistämättä liittyy se, että ammatinharjoittajan kokemus vaihtelee ja joku "asiakas" väistämättä joutuu olemaan ammattiaan aloittavan toimijan ensimmäinen.

Lainkäytössä kyse on siitä, että jokainen tuomari täyttää tuomarin vähimmäispätevyyden, joka nykyisin ilmenee tuomioistuinlain 10 luvun 1 §:n 1 momentista. Kokemus karttuu sitten vuosien myötä. Kaikkeen inhimillisen toimintaa liittyy se ikävä puoli, että väitetään, että vuosien jälkeenkin tuomareiden pätevyydessä tai taitavuudessa olisi eroja. Kaikille ei kuitenkaan voida taata talon pätevintä tuomaria vaan hän joutuu "tyytymään" vähemmän pätevään, kuitenkin vähimmäispätevyyden täyttävään. Kyse on siitä, että tuo vähimmäispätevyyskin on oikeusvaltiolle riittävän korkea.

Miten tuota vähimmäispätevyyttä sitten saataisiin nostettua? Itse uskoisin, että nimitysjärjestelmällä, joka tuottaa ammatillisella toiminnallaan jo pätevyytensä jo osoittaneiden hakijoiden, erityisesti ylioikeuksien esittelijöiden, asianajajien ja syyttäjien, mahdollisimman suuren määrän ja kirjon, joista tuomarinvalintalautakunta pääsee sitten valitsemaan "parhaimmat parhaista".

Millä tuohon sitten päästään? Yhteiskuntajärjestelmässä, joka perustuu markkinatalouteen, on havaittu parhaimmaksi keinoksi riittävän suuri palkka. Voidaan kysyä tuottaako nykyinen palkkataso niin päteväksi koettuja tuomareita, että ihmiset haluaisivatko uskoa lastensa huoltoriidan tai ainutkertaisen hometaloriidan jokaisen nykyisen tuomarikunnan jäsenen käsiin. Koska yksittäisen tuomarin valinta juttuun on ja pitää olla sattumanvarainen, jokaisen tuomarin pitää olla riittävän pätevä.

Anonyymi kirjoitti...

Kyseessä on ilmiselvä tapaus "trial by media". - Keneltä on tullut toimittajalle vihje tai oikeammin aloite jutusta? - Kaksi vaihtoehtoa: joko asiaa ajanut asianajaja tai katkeroitunut käräjätuomari. Ensimmäinen vaihtoehto tuntuu todennäköiseltä ja jopa selvältä. Miksi Aa-liitto ei puutu jäsentensä tapaan vaikuttaa median kautta vireillä oleviin juttuihin, ainakin niitä koskevaan yleiseen mielipiteeseen?
Ennustukseni on, että trial by media ja tuomioistuinten ratkaisujen sensaatiohakuinen käsittely tulee lisääntymään. Varmaankin somea myöten,

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos blogistille Ylen tyhjänpäiväisen epäuutisen perusteellisesta anaylysoinnista!
Jokainen jonkin alan palvelua tarvitseva asiakas halunnee, että palvelun tuottaja on PÄTEVÄ! Virkaikä/fyysinen ikä ja pätevyyshän eivät ole sama asia. Äänestäminen ratkaisun sisällöstä on tuomioistuinten arkipäivää. Vai haluaako Happonen uutisoida kaikki KKO:n ratkaisut?
Oikeusministerille kannattaisi jonkun avustajan neuvoa, ettei joka asiasta kannata antaa Ylelle pyydettyä haastattelua.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Trial by newspaper -kiellon vastaisesta toiminnasta tapauksessa ei ole kysymys. En usko, että kumpikaan uutisjutussa haastatelluista advokaateista olisi tehnyt asiassa aloitteen tai antanut toimitajalle vinkin tapauksesta. Aloite tai vinkki lienee lähtöisin käräjäoikeuden sisältä. Luultavasti ns. vanhemmat ja kokeneemmat käräjätuomarit ovat puineet ja jupisseet tapauksesta omassa keskuudessaan ja silloin joku heistä on saanut päähänsä ottaa yhteyttä Yle uutisiin. Mahdollisesti tästä on tehty kollegiaalinen päätös.

Anonyyminä ja "äänettömänä" esiintyneen käräjätuomarin puheille en panisi kovinkaan paljon painoa. Hän ei näytä tienneen edes sitä, ettei juttua jaeta "kokemattomille" käräjätuomareille. Asiat jaetaan osastoille vuoroperiaatteen mukaisesti ja osaston päällikkö määrää kokoopanot, joille asioita edelleen jaetaan. Onko uutisjutussa esiintynyt "tuomari" edes tuomari.? Hän voi olla kuka tahansa, joka on pantu lukemaan jutussa kuultu teksti paperilta juttua tehtäessä.

On surkuhupaisaa, että maan oikeusministeri lähtee näin heppoisilla perusteilla laaditun ja esitetyn uutisjutun ja yhden ainoan keskeneräisen oikeustapauksen perusteella (muka) postimaan tapausta tv-uutisissa! Hänen olisi toki pitänyt ymmärtää jättää uutisjuttu omaan arvoonsa. Mutta niinhän se on, että ministerit tulevat hyvin mielellään julkisuuteen ja jakelevat lausuntojaan asiasta kuin asiasta ja milloin tahansa. sillä he käsittävät, että olisi asia ja keissi mikä tahansa, sillä ei ole väliä, vaan tärkeintä on, että he pääsevät ääneen ja tv-kameroiden eteen jotakin höpisemään.

Anonyymi kirjoitti...

Tässähän tulee kohta ikävä Yleltä 2-3 kk sitten lähtenyttä päätoimittaja Aatte Jääskeläistä! Jos Atte olisi vielä talossa, ei tuollainen höpöhöpö -juttu olisi päässyt läpi ja tv-uutisiin.

Erkki K. Laakso kirjoitti...

Mätäkuun juttuja!

Anonyymi kirjoitti...

Onko Helsingin käräjäoikeudesta tehty koskaan evaluointia, jossa arvioidaan lainkäytön laatua (ml. tuomareiden osaaminen ja ammattitaito)?

Anonyymi kirjoitti...

JOS aloitteen juttuun on tehnyt joku käräjäoikeudesta, laamanni Nurmella on edessään iso ongelma. Kysymyshän on ns. oman pesän likaamisesta. Tuomas Nurmi on fiksu ja varmasti demokraattinen kaveri, joten olisi pitänyt ottaa asia puheeksi - siis JOS aloite on tullut käräjäoikeudesta - talon sisällä.
Kenellä on intressiä heikentää luottamusta tuomioistuimiin?
Asianajajien kommentit välimiesoikeiksien "paremmuudesta" on peeärrää rahakkaiden välimiestehtävien myymiseksi.
Silkkaa soopaa, etteikö kokenut asianajaja olisi aikaisemmin tavannut ratkaisua tai oikeammin ratkaisuja, joissa yksi tuomari on ollut täysin eri mieltä kahden muun kanssa. Ja tietysti hävinneen AA:n mielestä hänen päämiehensä kannalla ollut tuomari on se fiksuin, älykkäin jne.

Anonyymi kirjoitti...

Onkohan muuten uudella oikeusministerillä itsellään, vaikka juristi onkin, yhtään tuomioistuinkokemusta? Onko auskultoinut?

Anonyymi kirjoitti...

Häkkänen ei ole auskultoinut eikä ole siis varatuomari. Ei ole vissiin keriinny. Valmistui OTM:ksi 2013, jolloin oli jo 28-vuotias. Teke gradunsa oikeushistoriasta.

Tuollaista teoreetikkoa Happoska vie kuin pässiä naruussa.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Oikeusministeri Antti Häkkäsellä on ministeriössä apunaan kaksi sihteeriä ja kaksi erityisavustajaa. Toinen erityisavustaja on 52-vuotias entinen kansanedustaja Tapani Mäkinen, joka putosi viime vaaleissa eduskunnasta. Mäkinen on Vantaan johtavia kunnallispoliitikkoja, jonka tekemiset ja rästissä oleva laskut ovat herättäneet julkisuudessa huomiota. Oikeusministerin erityisavustaja Mäkinen on koulutukseltaan merkonomi.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Oikeusministeri Häkkäsellä on lisäksi erillinen eduskunta-avustaja. Hän on KTK Johannes Sippola.

Anonyymi kirjoitti...

Vai että noin laaja on oikeusministerin avustajakunta. Sehän on oikea kabinetti, hemmetti!
Kyllä luulisi ministerin pärjäävään tuollaisella avustajakunnalla toimittaja Happosenkin kanssa paremmin kuin mitä nyt nähty!

Anonyymi kirjoitti...

Blogistilla mainio kirjoutus YLE:n aiemmasta jutusta (9.10.2014).

885. Tuomarit kritisoivat asianajajien ja syyttäjien ammattitaitoa

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Kappas vaan! Tuollainenkin blogijuttu on sitten tullut joskus tehtyä.

Anonyymi kirjoitti...

Vakuutusoikeudessa ne ammattitaitoiset tuomarit onkin harvoin siellä oikeutta kukaan saa ja luvan KKO:hon valittamiseenkin päättää vakuutusoikeus.
Syyttäjien tavoissa on heikkoutta työtapaturmia koskevat jutut jostain kumman syystä vanhenee.

Anonyymi kirjoitti...

Virkaikä ei välttämättä tuo pätevyyttä, elleivät henkilön muut ominaisuudet ole kohdallaan. Merkitystä kokemuksella kuitenkin on, kun puhutaan näytön arvioinnista vaativassa jutussa. Peilaan tätä ihan sitä vasten, mitä kehitystä olen itsessäni ja kollegoissa havainnut.

Anonyymi kirjoitti...

Oikeustoimittajia on monenlaisia. Päivi Happonen ei ole saavuttanut skuupeissaan valitettavasti kovinkaan suurta uskottavuutta. Ylen oikeusuutisia seuraan vain siihen saakka, milloin toimittajan nimi tulee esille. Loppuun asti uutista ei sen jälkeen kannata katsoa tai kuunnella. Lähden jääkaapille. En mainitse nimiä, mutta eräät toiset toimittajat ovat olennaisesti uskottavampia tässä erittäin tärkeässä median kontrollitehtävässä.

Anonyymi kirjoitti...

Täsmälleen samaa mieltä edellisen anonyymin kanssa oikeustoimittajien tasoeroista.

Tuomareista ja toimittajista tuli mieleen, että blogistin kuivahkoksi luonnehtiman laamanni Tuomas Nurmen poika on Aamulehden ja Lännen median politiikan toimittaja Lauri Nurmi, joka on lyönyt itsensä läpi alalla; hän muun muassa ennakoi viikko ennen puoluekokousta tarkasti persujen hajoamisen ja uuvattien hallitukseen jäämisen.

Anonyymi kirjoitti...

Myös politiikan toimittajissa lienee tasoeroja. Lauri Nurmi tosiaan oli noin kolme vuotta sitten Keski-Uusimaan urheilutoimituksen päällikkö.

Oppimiskäyrä toisessa asiarootelissa on ollut todella nopeata. Tämän huomasi myös Sellon torilla, jossa Timo Soini oli vauhdittamassa SiTujen korttien keruuta.

Lauri Nurmi onnistui yhdellä kysymyksellään hämmentämään ulkoministeri Soinin niin, että tämä nappasi toimittajan sivummalle "jotta voi keskustella Suomen suhteista Yhdysvaltoihin luottamuksellisesti".

Anonyymi kirjoitti...

Ylen toimittajan tekemästä jatkojutusta, jonka otsikko oli seuraava:

"Analyysi: Jos olisit syytettynä nakkikioskipahoinpitelystä, millaisen tuomarin haluaisit?

Oikeuteen joutuva haluaa yleensä hyvin kokeneen tuomarin. Mutta kaikki eivät sellaista saa, kirjoittaa Ylen oikeustoimittaja Päivi Happonen."

Väite:

"Vaikeasti sairastunut haluaa yleensä hyvin kokeneen lääkärin tai kirurgin. Mutta kaikki eivät sellaista saa, kirjoittaa Anonyymi"

"Lentokoneen matkustaja haluaa yleensä hyvin kokeneen pilotin. Mutta kaikki eivät sellaista saa, kirjoittaa Anonyymi."

(Esimerkkilistaa voisi sitä paitsi tehdä vaikka kuinka pitkäksi.)

Niin tuomioistuimissa, sairaaloissa kuin lentoyhtiössä joudutaan näiden samojen kysymysten eteen. Kun leikkaus meni pieleen, on jälkikäteen helppo syyllistää liian kokematonta kirurgia. Kun lentokone joutuu vaaratilanteeseen tai tippuu, on helppo sanoa, oliko kuitenkin pilotille annettu ohjaimet liian varhain..

Oma kokemukseni on, että Helsingin käräjäoikeudessa näitä asioita tiedostetaan, ja siellä pyritään varmistamaan, ettei liian vaikeita juttuja jaeta turhan kokemattomille tuomareille (taikka notaareille). Raja on kuitenkin hyvin häilyvä, joten jälkikäteen on luonnollisesti helppo sanoa, että juttu oli turhan vaativa noviisille.

Näistä asioista on kuitenkin hyvä keskustella, ja välillä on hyvä pysähtyä miettimään missä mennään.

T: Anonyymi.

Virolaiselle kiitos siitä, että pidät tällaista erinomaista blogia. Itse näen, että blogisi on omiaan luomaan Suomen oikeusjärjestelmästä ja etenkin tuomioistuinlaitoksesta ja sen toiminnasta läpinäkyvämmän. Kiitos siitä. Tekosi on samalla palvelus Suomen demokratialle ja vallan kolmijaolle.



Anonyymi kirjoitti...

Myöhäinen lisäys: Olen antanut itselleni kertoa, että kohujutusta antoi vinkin juuri tuon kokoonpanon puheenjohtaja. Olin jo aikaisemmin antanut itselleni, muussa yhteydessä, kertoa, että juuri kyseinen puheenjohtaja on riitaantunut useiden muiden monijäsenisessä kokoonpanossa ratkaistujen juttujen muiden jäsenten kanssa.