perjantai 6. tammikuuta 2023

342. Perussuomalaiset ohitti SDP:n Ylen kannatusmittauksessa

 


1. Oppositiopuolue perussuomalaiset  (PS) on noussut SDP:n ohi toiseksi suurimmaksi puolueeksi, selviää Ylen eilen 6.1.-23  julkaisemasta ja Taloustutkimuksen tekemästä  puoluekannatusmittauksesta.

2. Perussuomalaisten kannatus nousi 1,9 prosenttiyksikköä edellisestä joulukuun alun mittauksesta ja on nyt 19,3 prosenttia. SDP:n kannatus laski hieman ja on nyt 18,8 prosenttia.

3. Kokoomus on yhä kärkipaikalla selvällä lähes neljän prosenttiksikön erolla persiuihin, mutta toisaalta sen kannatus laski yhdellä prosenttiyksiköllä edellisestä mittauksesta; kokoomusta äänestäisi nyt 23,0 prosenttia vastaajista.

4. Keskustan kannatus nousi "suosta" 1,9 prosenttiyksiköllä, mutta puolueen kannatus on edelleen sangen vaatimatonta luokkaa, sillä vain 10,9 prosenttia vastaajista äänestäisi nyt sitä. Vihreiden ja vasemmiston kannatus pysyi kutakuinkin samana kuin aiemminkin, KD:n kannatus laski todella reippaasti eli 1,1 prosenttiyksikköä.

5. Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja kertoi Ylelle, että perussuomalaisilla näkyy ensinnäkin, että kannatus nousee nyt naisten keskuudessa. Oikeastaan puolueen koko kannatusnousu tulee naisista. Toiseksi, perussuomalaiset saa tällä hetkellä kannatusta nukkuvien puolueesta. Lisäksi perussuomalaisille tihkuu jonkin verran kannatusta muilta porvaripuolueilta ja vähän myös vasemmalta.

6. Tähän voisi lisätä, että  perussuomalaisten kannattajakunta näyttää uskolliselta, silllä puolue ei ole juuri menettänyt kannattustaan muille puolueille. 

7. Kykeneekö kokoomus säilyttämään suurimman puolueen asemansa myös huhtikuun vaaleissa, on kysymys, joka askarruttaa monia myös kokoomuksessa. Puheenjohtaja Petteri Orpon lausunnot viime aikoina eivät vakuuta, ja juuri äsken puolue menetti kansandustaja Wille Rydmanin perussuomalaisille, kun puoluejohto eli Petteri Orpo ja Jouni Mykkänen eivät kyenneet päättämään, haluaako kokoomus nimetä Rydmanin ehdokkaaaksi huhtivaaleissa. 

8. Persusjen kannatus on nyt selvästi suurempi kuin neljä vuotta sitten ennen eduskuntavaaleja, eikä puolue ole juuri koskaan saanut vaaleissa gallupkannatusta huonempaa tulosta. Pysyisikö persut nousemaan maan suurimmaksi puolueeksi? 

9. Toinen suuri kysymys on tulevan hallituksen pohja, eli muodostetaanko maahan sinipuna-hallitus, jonka pääpuolueet ovat kokoomus ja sdp, vai haluaako kokoomus muodostaa hallituksen mieluummin persujen kanssa, jos se säilyttää vaaleissa suurimman puolueen asemansa.

2 kommenttia:

Olavi Koskela kirjoitti...

Mitä esimerkiksi tuohon persujen ja demarien kannatuksen eroon tulee, niin virhemarginaalin sisään hyvin mahtuvat erot johtuvat todennäköisimmin otantatutkimukseen aina liittyvästä tilastollisesta huojunnasta. Eron ei siis voi millään perusteilla väittää johtuvan todellisesta muutoksesta kannatuksessa. Tätä voi arvioida vasta seuraavan tai mielummin useamman peräkkäisen tutkimustuloksen valossa. Uutis- ja klikkausnälkäisiä toimittajia tällaiset tylsät tilastolliset tosiasiat eivät yleensä kuitenkaan juuri häiritse.

Anonyymi kirjoitti...

Blogin viimeinen kpl on kiinnostava:

Selvää on, että kokoomus haluaa merkittäviä muutoksia talouspolitiikkaan. Kumman koalition kanssa nämä muutokset on helpompi sopia ja tehdä?

Sinipuna helpottaisi kipeiden ratkaisujen tekoa vasemmistossa, erityisesti ay-liikkeen kanssa. Toisaalta herää kysymys ovatko demarit ja erityisesti puheenjohtaja Marin valmiit tällaisen 180 asteen käännökseen talouspolitiikassa, varsinkin jos vasemmistoliitto räksyttää oppositiossa. Tuloksena lolisi pahimmmillan vesitettyjä kompromisseja ja/riitelyä.

Kok-persut pohjan ongelma puolestaan on siinä, että nämä puolueet yhdessä tuskin saavat yli sataa kansanedustajaa, joten apupuolueita tarvitaan. Liberaalilla rkp:llä - jota persut ovat pitkitin matkaa rökittäneet - voisi olla asenteellisia vaikeuksia, kepu ei huonolla kannatuksella lähde ja kd:n ja liike nytin poliittinen voima ei riitä. Tavallaan sääli, koska tuo porukka pystyisi tekemään välttämättömät työelämän muutokset.

Loppukeväästä elämämme liiankin mielenkiintoisia aikoja, joka elää näkee - ja joka ei elä ei tarvisekaan nähdä.