Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta on käsitelty tuomareiden koulutustilaisuuksissa
1. Korkeimman oikeuden tänään 26.1.2023 antamassa ennakkopäätöksessä KKO 2023:5 on kysymys siitä, oliko asiassa lasten edun mukaista muuttaa
sosiaalilautakunnan vahvistamaa sopimusta siten, että lasten oikeus
tavata isäänsä poistetaan eikä lapsille vahvisteta tapaamisoikeutta edes valvottuna.
2. Asianosaisilla on kaksi yhteistä lasta, vuonna 2010 syntynyt A ja vuonna 2012 syntynyt B. Lapset ovat olleet vanhempiensa yhteisessä huollossa, ja he ovat asuneet äitinsä luona. Lapsilla on ollut sosiaalilautakunnan 22.3.2017 vahvistaman sopimuksen mukainen oikeus tavata isäänsä.
3. Helsingin käräjäoikeus on äidin tekemästä ja 11.6.2018 vireille tulleesta hakemuksesta määrännyt lapset yksin äidin huoltoon ja katsonut, että lasten ja isän välisten tapaamisten vahvistaminen ei ollut lasten edun mukaista. Käräjäoikeuden 26.4.2019 antaman päätöksen mukaan lapsille ei toistaiseksi vahvistettu oikeutta tavata isäänsä.
4. Helsingin hovioikeus, jonne isä valitti, on päätöksellään 21.4.2019 käräjäoikeuden tavoin pitänyt perusteltuna, että lasten huolto on yksin äidillä. Tapaamisoikeuden osalta hovioikeus on katsonut asiassa selvitetyksi, että lapsilla oli erityistarpeita ja heillä oli perheväkivallan aiheuttama trauma. Isä oli tuomittu äidin pahoinpitelystä, ja isää epäiltiin myös B:hen kohdistuneesta pahoinpitelystä. Ottaen huomioon perheen tausta sekä lasten hauras tilanne ja keskeneräinen tuen saaminen hovioikeus on katsonut, että tapaamisia ei voitu toteuttaa edes valvottuina niihin liittyvine erityisjärjestelyineen lasten hyvinvointia sekä kehitystä ja kuntoutumista vaarantamatta. Selvää oli, että tämä oli tarkoitettu lähtökohtaisesti väliaikaiseksi ratkaisuksi. Hovioikeus ei ole muuttanut käräjäoikeuden päätöksen lopputulosta.
5. KKO myönsi isälle helmikuussa 2022 valitusluvan tapaamisoikeuden osalta. Valituksessaan isä vaati, että lapsille vahvistetaan oikeus tavata häntä. Äiti ei vastannut valitukseen.
6. Sosiaalilautakunta antoi KKO:n pyynnöstä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (lapsenhuoltolaki) 16 §:n 4 momentin (190/2019) mukaisen täydennyksen käräjäoikeuden pyynnöstä tehtyyn niin sanottuun olosuhdeselvitykseen. Isä ei antanut olosuhdeselvityksen täydennyksestä KKO:n pyytämää lausumaa. Äiti antoi lausuman.
7. KKO:n päätöksen perustelut ovat laveat ja seikkaperäiset; viittaan niiden osalta jäljempänä olevasta linkistä ilmenevään ratkaisuselosteeseen. Perusteluja koskeva yhteenveto sisältyy KKO:n johtopäätöksiä koskeviin kappaleisiin 45-51, jotka kuuluvat näin:
45. Korkein oikeus toteaa, että lasten ja isän tapaamiset valvotuilla vaihdoilla toteutuivat heinäkuusta 2018 joulukuuhun 2018 asti lähes poikkeuksetta. Isä on pyrkinyt säilyttämään yhteydenpidon lapsiinsa, ja hänelle on tärkeää, että lasten oikeus tavata isäänsä turvataan tarvittaessa edes valvottuina tapaamisina vähimmillään kerran kuukaudessa tunnin ajan. Kohdassa 18 todetulla tavalla selvänä lähtökohtana on, että lasten edun mukaista on pitää yhteyttä isäänsä.
46. Asiassa esitetystä selvityksestä ilmenee, että lapset ovat oireilleet voimakkaasti ja käyttäytyneet aggressiivisesti tapaamisoikeutta koskevan oikeudenkäynnin aikana. Osaltaan lasten oireilu on ajallisesti yhteydessä heidän tapaamisiinsa isän kanssa, mutta se on jatkunut vakavana myös joulukuun 2018 jälkeen, vaikka lapset eivät enää ole tavanneet isäänsä tai pitäneet tähän muutoin yhteyttä. A on elo–lokakuun 2020 aikana ollut kiireellisesti sijoitettuna, molemmilla lapsilla on ollut muun ohella lastenpsykiatrinen hoitokontakti, ja he ovat olleet helmikuuhun 2022 asti lastensuojelun asiakkaita. B:n lastenpsykiatrian hoitokontakti on päätetty elokuussa 2020, mutta A:lla se jatkuu yhä. Lapsilla on diagnosoitu neuropsykiatrisia häiriöitä, ja heillä on erityistarpeita, minkä vuoksi he saavat esimerkiksi koulunkäyntiinsä erityistä tukea.
47. Isä ei ole hyväksynyt lastensa diagnooseja tai erityistarpeita. Hän on käyttäytynyt uhkaavasti lasten asioita hoitavia viranomaisia, lasten opettajia ja lääkäriä kohtaan. Lapset ovat kertoneet isän joutuvan riitoihin ihmisten kanssa heidän läsnä ollessaan. Isä ei ole oikeudenkäynnin aikana antanut tietoja omasta toimintakyvystään ja valmiudestaan ottaa huomioon lasten erityistarpeet. Korkein oikeus toteaa, että lasten erityistarpeet voivat ilmetä myös valvottujen tapaamisten aikana, jolloin lasten ohella tapaamisissa on läsnä lastensuojelun työntekijöitä. Tapaamisten onnistumista edesauttaisi huomattavasti lasten erityistarpeiden tunnistaminen ja huomioonottaminen vuorovaikutuksessa lasten kanssa sekä mahdollisen tähän liittyvän ohjauksen vastaanottaminen tapaamista valvovilta työntekijöiltä. Isän valmiuksista tähän ei ole saatu riittävää varmuutta.
48. Korkein oikeus katsoo, että lasten isä on uhkaavalla ja toistuvalla väkivaltaisella käyttäytymisellään selvästi vaarantanut lasten tasapainoista tunne-elämän kehitystä ja hyvinvointia. Lapset ovat vielä heitä olosuhdeselvityksen täydennyksen yhteydessä kesällä 2022 kuultaessa ilmaisseet lastensuojelun sosiaalityöntekijöille pelkoa isäänsä kohtaan sekä tuoneet esiin muistikuviaan isänsä väkivaltaisesta käyttäytymisestä.
49. Lasten toimintakyvyn on sinänsä selvitetty ajan myötä ja perheen vastaanotettua erilaisia tukitoimia kohentuneen ja perheen tilanteen tasaantuneen. Lasten tilanne on kuitenkin yhä hauras, ja myönteisen kehityksen ylläpitäminen edellyttää, että tapaamiset isän kanssa osaltaan tukevat ja vahvistavat lasten edun mukaisesti lasten hyvinvointia eivätkä sitä vaaranna. Edellä kohdassa 47 todetuista syistä tästä ei ole vielä riittävää varmuutta.
50. Lapset ovat ilmoittaneet mielipiteenään, etteivät he halua pitää yhteyttä isäänsä tai tavata isäänsä tämän aikaisemman väkivaltaisen käytöksen aiheuttaman pelon takia. Lasten mielipide osaltaan puoltaa tapaamisten epäämistä.
51. Edellä esitettyjä seikkoja kokonaisuutena punnittuaan Korkein oikeus katsoo, että lasten ja isän väliset valvotutkin tapaamiset ovat vielä tässä vaiheessa omiaan psyykkisesti kuormittamaan lapsia ja aiheuttamaan vaaraa heidän tasapainoiselle kehitykselleen. Lasten edun mukaista on tällä hetkellä kokonaan poistaa heidän oikeutensa tavata isää. Kuten lapsenhuoltolain 12 §:stä ilmenee, asiaa on mahdollista arvioida uudelleen olosuhteiden muututtua taikka jos tähän muutoin on aihetta.
KKO ei muttanut hovioikeuden päätöksen lopputulosta.
Ratkaistu asia on tosiseikkojen osalta selvä ja oikeuskysymyksen osaltakin suhteellisen yksinkertainen ratkaista. KKO:n tavoin myös hovioikeus ja käräjäoikeus ovat päätyneet siihen, ettei lapsille voitu vahvistaa oikeutta tavata isäänsä hovioikeuden katsoessa, ettei tapaamisoikeutta voitu vahvistaa edes valvottuna.
Koska käräjäoikeuden ja hovioikeuden ratkaisuja julkaistaan vain harvoin tuomioistuinten nettisivustoilla tai Finlexissä, on ollut perusteltua, että KKO otti asian tutkittavakseen ja antoi siitä seikkaperäisesti perustellun ratkaisun, joka on julkaistu ennakkopäätöksenä. Ratkaisusta alemmat tuomioistuimet ja sosiaalilautakunnat voivat havaita, mitä kaikkia seikkoja ja miten lasten tapaamisoikeutta koskevissa asioissa tulee selvittää.
Huomio kiinnittyy lisäksi siihen, että vaikka asiassa on ollut kyse varsin nuorista eli noin 10-vuotiaista lapsista ja heidän oikeudestaan tavata isäänsä, asian käsittely on ollut verkkaista erityisesti KKO:ssa. Asia on tullut äidin hakemuksesta vireille jo kesäkuussa 2018, joten sen kokonaiskäsittelyajaksi tulee noin neljä ja puoli vuotta, jota voidaan pitää kohtuuttoman pitkänä huomioon ottaen, että asia on ollut faktojen osalta selväpiirteinen eikä sitä koskeva juridinen päättelykään ole ollut kovin hankala tai vaikea. KKO on myöntänyt isälle valitusluvan ilmeisesti helmikuun alussa 2022; KKO ei jostakin syystä merkitse valituslupatiedotteisiin päivää, jolloin valituslupa on myönnetty.
2 kommenttia:
Ratkaisu lienee siinä viitatun selvitysaineiston valossa oikea. Juridiikan ja kielenkäytön välisen suhteen kannalta on kuitenkin mielenkiintoista, että laissa itsepintaisesti puhutaan lapsen oikeudesta tavata vanhempaansa, vaikka tässä(kin) tapauksessa de facto evättiin isältä oikeus tavata lapsiaan. Jos ja kun KKO:n perusteluissa mainitut perhe-elämän suojaa koskevat perus- ja ihmisoikeusnäkökohdat edellyttävät myös vanhemman etujen huomioon ottamista, Suomen kansallisen lainsäädännön sanamuotoa tulisi muuttaa tapaamisoikeuden käsitesisällön esittämiseksi sellaisella tavalla, että asiasta puhutaan sen oikealla nimellä.
Kommentti on outo. Jos noin tarkkaan leikittäisiin sanamuodoilla, pitäisi luopua kokonaan käsitteestä lapsen tapaamisoikeus, koska lapsella ei ole mitään mahdollisuutta saada täytäntöönpanokelpoista tuomiota, jolla lapsen vanhempi velvoitettaisiin pakon uhalla tapaamaan lasta. Laki mahdollistaa vain se, että lapsen kanssa asuva vanhempi voidaan velvoittaa sakon uhalla sallimaan etävanhemman tavata lasta.
Lähetä kommentti