1. Korkeimman oikeuden (KKO) tänään antamassa harvinaislaatuisessa päätöksessä, joka on julkaistu ennakkopäätöksenä KKO 2022:24, on kysymys tuomioistuimen määräykseen perustuvan salassapitoajan pidentämisestä.
2. Helsingin käräjäoikeudessa, Helsingin hovioikeudessa ja KKO:ssa vuosina 2006-2009 tapahtunut oikeudenkäynti kolmea vastaajaa vastaan oli koskenut salassapitorikosta ja yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä. Siinä oli käsitelty erityisen arkaluonteisia tietoja asianomistajien yksityiselämästä. Sen vuoksi asianomistajien henkilöllisyys annetuissa tuomioissa ja muu oikeudenkäyntiaineisto oli määrätty oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain (945/1984) nojalla salassa pidettäviksi. Salassapitoaika oli määrätty päättymään 30.10.2023 eli 18 vuoden kuluttua asian vireilletulosta.
3. Asianomistaja vaati vuonna 2020 KKO:lle tekemässään hakemuksessa, että salassapitoaikaa pidennetään 40 vuodella.
4. KKO katsoi päätöksessä mainituilla perusteilla selvitetyksi, että tietojen tuleminen julkisiksi todennäköisesti aiheuttaisi merkittävää haittaa niille eduille, joiden suojaksi salassapitovelvollisuus on säädetty.
5. Tämän vuoksi KKO pidensi salasassapitoaikaa hakemuksen mukaisesti 40 vuodella eli 30.10.63 asti. Salassapito koskee oikeudenkäyntiaineistoa ja tuomiota sovellettuja lainkohtia, tuomiolauselmaa ja asiasta laadittua julkista tiedotetta lukuun ottamatta. Lainkohta: Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa (370/2007) 11 § 4 mom.
6. KKO:n ratkaisuseloste
https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/kko202224.html
2 kommenttia:
Lähinnä huomiota kiinnittää se, että asianomistaja vaatii salassapitoajan pidentämistä 11 vuotta annetun päätöksen jälkeen, olettaen siis että päätös annettiin v 2009. Miksi vasta 2020? Tällaisen tapahtumien kulun kyllä ymmärtää, jos kyseessä on esimerkiksi ollut törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, ja asianomistaja on tuo lapsi itse. Joka tapauksessa KKOn päätös tarkoittaa, että alemmissa oikeusasteissa asetettu 18 vuoden salassapito on ollut asianomistajan kannalta virheellisen lyhyt.
Ei se tarkoita tuota, siis sitä, että 18 v salassapitoaika olisi ollut "virheellisen lyhyt". Tämä ilmenee KKO:n päätöksen perusteluista. KKO oli itsekin vuonna 2009 asiasta 18 vuoden salassapitoajan kannalla!
On syytä muistaa, että aikaisempi päätös annettiin vanhan eli v. 1984 annetun julkisuuslain aikana, mutta nyt on voimasa uusi laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa.
Lähetä kommentti