163. KKO 2019:74. Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen. Punaiset liikennevalot

1. Korkein oikeus (KKO) katsoi eilen antamallaan ennakkopäätöksellä (KKO 2019:74), että yöllä Helsingissä vilkkaasti liikennenöidyissä ristetyksissä punaisten liikennevalojen palaessa kahdesti ajosuunnassaan oikealle kääntynyt autoilija syyllistyi törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, vaikka hänen menettelystään ei ollut aiheutunut konkreettista vaaraa.

2. Syytetty A oli anastanut ensin Käpylässä sijaitsevalta huoltoasemalta polttoainetta tankkaamalla henkilöauton, mutta jättäen ostoksensa maksamatta. 

3. A oli ajanut Mäkeläkadulle ja kiihdyttänyt autonsa vauhtia  huomattuaan, että poliisi oli lähtenyt seuraamaan häntä. Takaa-ajo ei ilmene KKO:n ratkaisuselosteesta, mutta tiedotusvälineissä on kerrottu näin.

4. Poliisin mukaan A oli kääntynyt kahdessa risteyksessä kulkusuunnassaan oikealle, vaikka liikennevalo-opastin oli kummallakin kerralla näyttänyt punaista valoa. Poliisi sai A:n kiinni erään asuinrakennuksen piha-aluuelta, jonne tämä oli autonsa ajanut.

5. Syyttäjä vaati Helsingin käräjäoikeudessa A:lle rangaistusta rikoslain (RL) 23 luvun 2 §:n nojalla törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. A  katsoi syyllistyneensä ainoastaan tavalliseen liikenneturvallisuuden vaarantamiseen (RL 23:1).

6. Helsingin käräjäoikeus ratkaisi asian  tuomiolla 30.5.2017. Käräjäoikeus käsitteli asian yksijäsenisessä kokoonpanossa, johon kuului vain käräjänotaari. Tämän enempää emme sitten tiedäkään käräjäoikeuden rakaisusta, sillä jostakin syystä KKO:n ratkaisuselosteesta käräjäoikeuden tuomion lopputuloksesta ja perusteluista ei mainita mitään. Tämä on KKO:n käytännössä varsin poikkeuksellinen ilmiö.

7. Joka tapauksessa käräjäoikeuden tuomiosta tehtiin valitus Helsingin hovioikeuteen. KKO:n ratkaisuselosteesta ei ilmene, hakiko muutosta syyttäjä vai syytetty A.

8. Helsingin hovoikeus antoi asiassa tuomion 29.1.2018.  Ratkaisun mukaan A oli syyllistynyt ensin Käpylässä  polttoaineen näpistykseen. Tämä jälkeen hän oli syyllistynyt törkeään liikenneturvallisuuden varantamiseen, kun hän oli jättänyt noudattamatta liikennevalo-opastimen osoittaman pysähtymisvelvollisuuden kääntymällä kulkusuunnassaan oikealle liikennevalojen näyttäessä punaista valoa, ensin Vaakalinnuntien ja Mäkeläkadun risteyksessä ja toisen kerran Mäkelänkadun ja Koskelantien risteyksessä. Hovioikeus tuomitsi An mainituista rikoksista yhteiseen 60 päiväsakkoon ja ajokieltoon.

9. KKO myönsi A:lle marraskuussa 2018 valitusluvan koskemaan sitä kysymystä, oliko A:n menettely liikenteessä olut omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa toisen hengelle tai turvallisuudelle.

10. A vaati valituksessaan, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja hänen katsotaan syyllistyneen ainoastaan liikenneturvallisuuden vaarantamiseen. A vetosi siihen, että hän oli kuljettanut autoa yöllä, eikä tiellä ollut tuolloin muuta  liikennettä. A:n mukaan myös keli ja näkyvyys olivat olleet hyvät.

11. Voidaan pohtia, miksi KKO itse asiassa myönsi A:lle valitusluvan.  Tapaus vaikuttaa melko selvältä ja yksinkertaiselta. Ilmeisesti osasyynä luvan myöntämiseen oli se, että liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja sen törkeästä tekomuodosta on niukasti KKO:n ratkaisuja; KKO toteaa tämän ratkaisun kappaleessa 6. KKO mainitsee kolme ennakkopäätöstä, joista yksikään ei ole koskenut päin punaisia likennevaloja ajoa; KKO 1991:29, 1991:80 ja 2010:19.

12. Toinen syy valitusluvan myöntämiseen on ilmeisesti se, että poliisi on viime aikoina valittanut julkisuudessa toistuvasti päin punaisia valoja ajamisen lisääntyneen merkittävällä tavalla. KKO on siten halunnut ottaa omalta osaltaan kantaa tilanteeseen ja muistuttaa ennakkopäätöksellään, että punaista liikennevaloa päin ajaminen voidaan rangaista törkeänä liikkenneturvallisuuden vaarantamisena.

13. Kysymyksessä oleva tapaus ei ole kuitenkaan kovin sopiva  ennakkopäätöksen kohteena. Se koski takaa-ajoa, jossa poliisi on lähtenyt seuraamaan keskellä yötä huoltoasemalla polttoainetta autoonsa tankannutta ja näpistyksestä epäiltyä autoilijaa. Voidaan väittää, että jos näin ei olisi tapahtunut, A ei olisi syyllistynyt päin punaisia valoja ajamiseen. Niin tai näin, mutta myös olosuhteet ovat muutenkin olleet epätavalliset, sillä ajo on tapahtunut öiseen aikaan kaduilla ja risteyksissä, joissa ei ole ollut minkäänlaista muuta liikennettä tai jalankulkijoita taikka pyöräilijöitä  lähistöllä.

14. Tutkittuaan asian KKO päätyi yksimielisesti samaan lopputulokseen kuin hovioikeuskin, jonka antama tuomio jäisi siis pysyväksi. KKO on tiivistänyt jurisdien päättelynsä perustelukappaleissa 17 ja 18 näin:

(kappale 17) "Korkein oikeus katsoo, että A:n menettelyyn on edellä todetun mukaisesti sisältynyt merkittävä vakavan vahingon mahdollisuus, sillä menettelystä mahdollisesti aiheutuneen törmäyksen tai muun onnettomuuden seuraukset olisivat voineet olla tilanteessa vakavat. Vahinkoseurauksen todennäköisyyttä arvioitaessa on puolestaan otettava huomioon se, että A on laiminlyönyt punaisen liikennevalo-opastimen osoittaman pysähtymisvelvollisuuden kahteen kertaan, sekä se, että kohdassa 12 kuvatun kaltaisissa risteyksissä vahingon todennäköisyyttä ei tapahtuma-aikanakaan voida pitää vähäisenä."

(kappale 18)  "A on kuljettanut autoa siten, että hän on kääntynyt kaupunkialueella sijaitsevissa suurissa ja vilkkaasti liikennöidyissä risteyksissä, joissa on tyypillisesti liikennettä myös yöaikaan, kulkusuunnassaan oikealle liikennevalo-opastimen näyttäessä punaista valoa. Näin menettelemällä hän on vaarantanut liikenneturvallisuuden jättämällä kahdesti noudattamatta liikennevalo-opastimen osoittaman pysähtymisvelvollisuuden. Korkein oikeus katsoo, että A:n rikos on edellä mainituilla perusteilla ollut kokonaisuutena arvioiden omiaan aiheuttamaan vakavaa vaaraa muiden tienkäyttäjien hengelle tai terveydelle. Hän on siten syyllistynyt törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen."

KKO:n ratkaisuseloste 


15. KKO:n ratkaisu on herättänyt julkisuudessa myös arvostelua. Itse pidän ratkaisua toki oikeana, mutta kuten edellä totesin, tapaus ei ole erityisen hyvä törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamista koskevan ennakkopäätöksen kohteena siksi, että se koskee varsin epätyypillistä tilannetta, so. öistä takaa-ajoa kaduilla, joilla ei ole ollut muuta liikennettä eikä myöskään jalankulkijoita tai pyöräilijöitä.

16. KKO:n ratkaisukokoonpanoon kuuluivat jäsenet Kantor, Hirvelä, Leppänen, Välimaa ja Tapani. Varsin arvovaltaista väkeä siis, mm. kolme oikeustieteen tohtoria, joista yksi eli Jussi Tapani on toiminut aiemmin rikosoikeuden professorina.

17. KKO:n perusteluissa olisi ollut kyllä ehdottomasti syytä mainita, että autolija oli syyllistynyt punaisia liikennevaloja päin ajamiseen tilanteessa, jossa poliisi ajoi häntä takaa polttoaineen anastuksesta epäiltynä. Ei vaikuta hyvältä, että tapaustiedoista saadaan lisäselvyyttä ainoastaan median välityksellä.

Lisäys 7.9.

Tapauksen ilmeisesti tunteva VT Mikko Rudanko kertoi eilen Twitterissä näin: 

"Tämä selittyy ehkä sillä, että käräjäoikeus hylkäsi syytteet, koska oli mahdollista, että tekoihin oli syyllistynyt joku muu kuin syytetty. Siksi käräjäoikeuden tuomio perusteluineen ei liene ollut merkittävä tämän ennakkopäätöskysymyksen (oliko vaarantaminen törkeää) kannalta". 

Rudanko jatkaa toisessa twiitissään: "Se olisi ehdottomasti selkeintä. Mutta ainakin hovioikeuden tuomion perusteella A on ajanut päin punaisia valoja jo ennen kuin poliisi on (epäonnistuneesti) lähtenyt ajamaan takaa A:ta, ja hovioikeus on hyväksynyt siis tämän vartijan todistelun päin punaisia valoja ajamisesta".