perjantai 20. syyskuuta 2019

168. Tuomarin ja esittelijän esteellisyys (KKO 2019:80)

1. Tuomarin esteettömyys on tärkeä asia tuomioisten puolueettomuuden kannalta. Tuomarin esteellisyydestä säädetään oikeudenkäymiskaaren (OK) 13 luvussa. Korkein oikeus (KKO) ja korkein hallinto-oikeus (KHO) antavat silloin tällöin asiaa koskevia ennakkopäätöksiä, joilla pyritään ohjaamaan esteellisyyssäännösten tulkintaa.

2. OK 13 luvun esteellisyyssäännökset koskevat yleisissä tuomioistuimissa toimivien tuomareiden lisäksi myös hallinto-oikeuksien tuomareita. Ne koskevat sellaisinaan myös tuomioistuimissa toimivia esittelijöitä (OK 13:2.1).

3. KKO antoi tänään ennakkopäätöksen 2019:80, joka koskee nimenomaan esittelijän väitettyä esteellisyyttä. KKO katsoi, ettei markkinaoikeudessa tuomarinvirassa oleva KKO:n ma. oikeussiheeri ollut esteellnen esittelemään markkinaoikeuden ratkaisua koskevaa valituslupa-asiaa KKO:ssa.

4. KKO oli kanteluhakemuksen kohteena olevalla päätöksellään hylännyt yhtiön hakemuksen valitusluvan saamiseksi markkinaoikeuden välituomiosta valittamista varten. Markkinaoikeus oli välituomiollaan hylännyt yhtiön kanteen sen rekisteröityjen tavaramerkkien loukkausta koskevassa asiassa.

5. Valituslupahakemuksen oli KKO:ssa esitellyt ma. oikeussihteeri, joka oli virkavapaalla markkinaoikeustuomarin virasta. Yhtiö on tuomiovirhekantelussa katsonut, että oikeussihteeri oli ollut esteellinen käsittelemään asiaa. Yhtiön mukaan vakinainen virka pienessä erityistuomioistuimessa, siitä aiheutuva työtoveruus ja se, että yhtiö oli valituslupahakemuksessaan voimakkaasti arvostellut markkinaoikeuden ratkaisua, antoivat perustellun aiheen epäillä esittelijän puolueettomuutta.

6 . KKO totesi, että laissa ei ole tuomarin esteellisyyttä koskevaa säännöstä, jota sanamuotonsa perusteella voitaisiin soveltaa nyt esillä olevassa tilanteessa, jossa esteellisyysepäily perustuu muutoksenhakutuomioistuimessa työskentelevän esittelijän tai tuomarin taustavirkaan siinä tuomioistuimessa, jonka ratkaisusta tehtyä muutoksenhakua hän käsittelee. Tällaista esteellisyysepäilyä on mahdollista arvioida lähinnä oikeusaste-esteellisyyttä koskevan oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 1 momentin perusteella yhdessä saman pykälän 3 momentin yleissäännöksen kanssa.

7. Mainitun 7 §:n 1 momentin säännöksen mukaan tuomari on esteellinen, jos hän tai hänen 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on käsitellyt samaa asiaa toisessa tuomioistuimessa, muussa viranomaisessa tai välimiehenä. Viimeksi mainitun lainkohdan mukaan läheisiä ovat tuomarin puoliso sekä tuomarin lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi ja tuomarille muuten erityisen läheinen henkilö samoin kuin tällaisen henkilön puoliso.

8. Tuomari on OK 13 luvun 7 §:n 3 momentin yleissäännöksen mukaan esteellinen myös, jos jokin muu tässä luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa. Lähtökohtana yleissäännöstä sovellettaessa voidaan pitää, että tuomarin puolueettomuuden vaarantava seikka on riittävästi yksilöitävissä ja objektiivisesti arvioiden hyväksyttävissä, jotta säännöksen tarkoittama esteellisyysperuste olisi käsillä. Tuomari on esteellinen, jos ulkopuolinen henkilö ei voi vakuuttua hänen puolueettomuudestaan toimia tuomarina asiassa. KKO on viitannut tässä kohdin halllituksen esitykseen HE 78/2000 vp s. 20 ja 47.

9. Arvioitaessa tuomarin esteellisyyttä esillä olevassa tilanteessa huomiota voidaan KKO:n mukaan kiinnittää myös OK 13 luvun 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun, tuomarin suhdetta asianosaiseen koskevaan esteellisyysperusteeseen ja sitä koskevaan ratkaisukäytäntöön. Tuomari on lainkohdan mukaan esteellinen, jos hänellä on palvelussuhteen perusteella tai muuten asianosaiseen sellainen suhde, että se, erityisesti käsiteltävänä olevan asian laatu huomioon ottaen, antaa aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.

10. Tuomarin esteellisyyttä arvioitaessa on otettava huomioon myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisukäytännöstä ilmenevät periaatteet, jotka koskevat Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) 6 artiklassa tarkoitettua tuomioistuimen riippumattomuutta ja puolueettomuutta sekä erityisesti puolueettomuuden objektiivista arviointia. Arvioinnissa selvitetään, onko osapuolilla ulkonaisten seikkojen johdosta perusteltua aihetta epäillä tuomarin puolueettomuutta. Ratkaisevia eivät ole osapuolten omat käsitykset, vaan perustelluilta epäilyiltä edellytetään objektiivista aiheellisuutta. Epäilyjen on siis oltava valistuneen tarkkailijan näkökannalta perusteltuja. Laajemmasta näkökulmasta kysymys on siitä, ovatko epäilyt omiaan horjuttamaan sitä luottamusta, joka kohdistuu demokraattisen yhteiskunnan tuomioistuimiin. Tuomarin tulisi käsitellä ja ratkaista asia kaikista sivuvaikutteista vapaana; tältä osin KKO on viitannut ennakopäätöksensä 2015:39, kohta 11.

11. KKO n on perustellut ratkaisuaan seikkaperäisesti ja monipuolisesti, jopa KHO:n ratkaisuihin on perusteluissa viitattu (kappale 13).

12. Perustelujen johtopäätösosiossa todetaan, että asian esitellyt oikeussihteeri on KKO:n esittelijänä ja markkinaoikeuden vakinaisena tuomarina ollut korostetun riippumaton myös suhteessa esimiehiinsä ja työtovereihinsa. Tähän nähden taustavirkaa markkinaoikeudessa ja työtoveruutta asian markkinaoikeudessa ratkaisseiden tuomareiden kanssa ei voida pitää sellaisena seikkana, joka antaisi perustellun aiheen epäillä hänen puolueettomuuttaan esittelemässään asiassa. Tätä arviota ei muuta se, että yhtiö oli kertomallaan tavalla voimakkaasti arvostellut markkinaoikeuden ratkaisua. Mainittua johtopäätöstä ei anna aihetta arvioida toisin sekään, että yksi asian markkinaoikeudessa ratkaisseista tuomareista toimii osaston johtajana. Kun otetaan huomioon tuomarin nimittämistä, virassa pysymistä ja korostettua riippumattomuutta koskeva osin perustuslain tasoinen sääntely, tätä hallinnollista esimies-alaissuhdetta ei voida perustellusti rinnastaa esimerkiksi ratkaisussa KKO 2015:39 käsillä olleeseen syyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän väliseen suhteeseen. Esittelijän taustavirka markkinaoikeustuomarina ei siten ole antanut perusteltua aihetta epäillä hänen puolueettomuuttaan markkinaoikeuden välituomiota koskevan valituslupahakemuksen käsittelyssä. Hän ei ole ollut asiassa esteellinen.

13. KKO:n ratkaisukokoonpanoon kuuluvista jäsenistä neljä on oikeustieteen tohtoria (Esko,  Häyhä, Huovila  ja Leppänen). Tavallisilla pulliaisilla tuskin on näin ollen kanttia ryhtyä väittämään - tässä tapauksessa - KKO:n ratkaisua vastaan.

Ratkaisuseloste KKO 2019:80

14. KKO:n ratkaisu on ollut perusteltua julkaista ennakkopäätöksenä, kun otetaan huomioon, että KKO:n esittelijöinä ja esimerkiksi ma. esittelijäneuvoksina työskentelee jatkuvasti juristeja, joilla on tausta- ja vakinainen virka käräjätuomarina tai jopa hovioikeudenneuvoksena. Hovioikeuksien ma. tuomareina toimii  käräjäoikeuden vakinaisessa tuomarinvirassa olevia henkilöitä jne.

15. Kokonaan eri asia, miten järkevää ja reilua on, että esimerkiksi käräjä- tai hovioikeustuomareita rekrytoidaan KKO:n määräaikaisiksi esittelijöiksi ja etenkin esittelijäneuvoksiksi. Tästä ei voida toki moittia tuomareita, jotka omaa uraansa ajatellen hakeutuvat esim. ma. esittelijäneuvoksen tehtävään. Tiedämme, että joillekin heistä on osin tämän avulla avautunut tilaisuus päästä myöhemmin KKO:n jäseneksi.

16. Ruotsissa tai muissa pohjoismaissa taikka muissakaan maissa ei tiettävästi tunneta vastaavanlaista uralla etenemis mahdollisuutta. Esittelijän virat, jos niitä ylipäätään edes on, on tarkoitettu tietenkin lyhytaikaisiksi koulutustehtäviksi nuorille juristeille, jotka aikovat tulevaisuudessa tuomarin uralle. Ei suinkaan vakinaisissa viroissa jo olevilla tuomareille.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

"miten järkevää ja reilua on, että esimerkiksi käräjä- tai hovioikeustuomareita rekrytoidaan KKO:n määräaikaisiksi esittelijöiksi ja etenkin esittelijäneuvoksiksi."

Kyllä minä tätä pitäisin sekä järkevänä että reiluna seuraavista syistä:

- se tuottaa KKO:lle oikeudelle tietoa tuoreesta "alempien oikeuksien" käytännöstä ja ongelmista

- se tuottaa noille oikeuksille sisäpiiritietoa KKO:n ajattelutavasta

- se mahdollistaa laajemman rekrytointipohjan tuomarikunnasta, ettei oikeusneuvoksia tarvitse värvätä vain yliopistopiireista, syyttäjistä taikka asianajajista KKO:n omista vakinaisista esittelijöistä puhumattakaan. Käytännössä KKO tuntuu edellyttävän, että uudet jäsenet ovat sille "tuttuja".

Eikä se koulutus tee pahaa vakituomareillekaan.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

KKO:ssa on jäseninä useita entisiä tuomareita hovioikeuksista ja käräjäoikeuksista. Heillä on siten varmasti myös "tuoretta" tietoa alempien oikeuksien käytännöistä ja ongelmista. Tätä tietoa on myös niillä KKO:n jäsenillä, jotka ovat aiemmin toimineet asianajajina. Tuota tietoa on saatavissa KKO:een myös monilla muillakin tavoin.

Sisäpiiritieto KKO:n ajattelutavasta on hämärä muotoilu eikä mitenkään relevantti tai hyväksyttävä tässäkään asiassa. KKOn ajattelu- ja argumentointitapa ilmenee tietenkin KKO:n antamista ennakkopäätöksistä ja niiden varsin pitkistä ja yksityiskohtaisista perusteluista. KKO:n läpinäkyvyys edellyttää, ei suinkaan sisäpiiritiedon saantia, vaan päin vastoin mahdollisimman julkista ja kaikkien saatavissa ja käytettävissä olevaa tietoa KKO:n toiminnasta.

Ei mahdollista laajenpaa rekrytointipohjaa tuomarikunnasta. Kaikki tuomarit voivat ilmoittautua tai hakea KKO:n jäseneksi, avoimiksi tulleista oikeusneuvoksen viroista julkaistaan kuulutus mm. oikeus.fi -sivustolla sekä suurimmissa päivälehdissä. Se, että KKO:n tuomareita "värvätään" myös syyttäjistä, asianajajista, yliopistopiireistä ja lainvalmistelijoista. on yleisesti hyväksytty tapa ja vallitseva käytäntö.

Tuttuus ei toki voi eikä saa olla määräävä kriteeri KKO:n jäseniä rekrytoitaessa. KKO:een pitäisi rekrytoida, ei suinkaan "tuttuja tuomareita", vaan mahdollisimman päteviä ja taitavia juristeja eri aloilta.

Koulutusta tuomareiden tulee hankkia tietenkin jatko-ja täydennyskoulutuksen avulla. KKO:n tehtävänä ei ole kouluttaa esim. käräjä- tai hovioikeustuomareita.

Anonyymi on ymmärtänyt myös tuomarikoulutuksen väärin.

Anonyymi kirjoitti...

KHO:n osalta on otettava huomioon sekin, että oikeusasteita on vain kaksi. Tällöin uralla etenemisen portaitakin on vähemmän, ja esimerkiksi KHO:n esittelijäneuvoksen pesti saattaa olla nuoremmalle hallinto-oikeustuomarille järkevä ja luonnollinen vaihtoehto seuraavaksi uran askelmaksi.

Anonyymi kirjoitti...

Yllä havaittua paljon yleisempää on, että hovioikeuksien esittelijät työskentelevät määräaikaisesti käräjäoikeuksissa. He palaavat hovioikeuteen ja valmistelevat entisen käräjäoikeutensa valituksia ja toimivat toisinaan myös jäseninä.