keskiviikko 6. maaliskuuta 2019

142. Saamelaisten kalastusjutun syytteet nurin käräjäoikeudessa

                                              Teno, River of No Return

1. Lapin käräjäoikeus käsitteli 14.2.2019 Utsjoella pidetyssä istunnossa kihlakunnansyyttäjän Anita Haapakosken viittä Utsjoella kotipaikan omaavaa saamelaista vastaan ajamia syytteitä. Niissä on  neljän vastaajan osalta kysymys luvattomasta pyynnistä (RL 28:10) ja yhden vastaajan osalta kalastusrikkomuksesta (kalastuslain 118 §:n 1 momentti). 

2. Syytteen mukaan neljä vastaajaa, kolme naista ja yksi nuori mies, on  kalastanut yhtenä päivänä eli 29. heinäkuuta 2017 vieheellä ja vavalla Vetsijoessa, joka on Tenon sivujoki,  Metsähallituksen hallinnassa olevalla vesialueella ilman Metsähallituksen lupaa. Yksi vastaajista on Anne Nuorgam, joka on Saamelaiskäräjien jäsen ja koulutukseltaan juristi eli oikeustieteen kandidaatti. Nuorgam työskentelee Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnassa saamentutkimuksen nuorempana tutkijana. Hänet valittiin viime vuonna YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin  (UNPFII) varapuheenjohtajaksi.

3. Viides vastaaja, utsjokinen mieshenkilö,  oli puolestaan kalastanut 8. -17.8. 2017 lohta seisovalla verkolla Tenon toisessa sivujoessa Utsjoessa sallitun kalaskauden ulkopuolella vastoin kalastuslain nojalla säädettyä valtioneuvoston asetusta kalastuksesta Tenojoen vesitössä.

4. Vastaajat olivat itse ilmiantaneet itsensä, koska he halusivat asiasta tuomioistuimen ratkaisun.  Asiassa on kysymys sinänsä pienistä rikoksista tai rikkomukista, joista poliisi olisi voinut kirjoittaa henkilöille sakkovaatimksen, jolloin asiaa ei olisi tarvinnut viedä lainkaan tuomioistuimen käsittelyyn. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, sillä epäillyt ilmoittivat poliisille kiistävänsä syyllistyneensä rikoksiin. Asia tuli käräjäoikeudessa vireille jo kesällä 2018, mutta käräjiä päästiin istumaan Utsjoella, siis väitetyn rikoksen tekopaikkakunnalla (forum delicti), vasta tämän vuoden helmikuussa.

5. Käräjäoikeus toimi asiassa yksijäsenisenä, ts. sen kokoonpanoon kuului ainoastaan puheenjohtajana toiminut käräjätuomari Esko Hohti, lautamiehiä ei ollut, ymmärrettävistä syistä, kokoonpanossa mukana. Luvatonta pyyntiä koskevassa asiassa neljän vastaajan avustajana istunnossa toimi asianajaja, oikeustieteen tohtori Markku Fredman Helsingistä.

6. Asia saatiin käsiteltyä käräjäoikeuden yhdessä istunnossa. Käräjäoikeus päätti, että tuomio asiassa annetaan vasta 6. maliskuuta, siis tänään. Tuomio päätettiin julistaa asianosaisille ja heidän avustajalleen Skypen välityksellä, koska ratkaisu tuli tulkata vastaajille saameksi ja kirjallisen tuomion laatiminen saamen kielellä vie oman aikansa. Käräjäoikeus varasi myös muutamille toimittajilla tilaisuuden seurata Skypen avulla tuomion julistamista, joka tapahtui Lapin käräjäoikeuden Rovaniemellä sijaitsevassa kansliassa. Tämä tilaisuus varattiin myös bloginpitäjälle, vaikken ollut sitä pyytänyt.  Kävi kuitenkin niin, että unohdin kello 9.30 alkavan tilaisuuden ja muistin asian vasta myöhemmin, jolloin tuomio oli jo ehditty julistaa.

7. Olen yrittänyt tolkuttaa tuomareille, esimerkiksi kirjassa Virolainen - Martikainen, Tuomion perusteleminen (2010), että kansaliatuomiokin voidaan julistaa, eikä tyytyä yksinomaan tuomion jakelemiseen oikeuden kansliasta tai sen sähköpostitse tapahtuvaan toimittamiseen vastaanottajille. Nykyaikainen teknologia mahdollistaa kansliatuomion julistamiseen ilman, että asianoaisten tai heidän asianajajiensa tarvitsisi saapua tuomioistuimeen ratkaisua kuuntelemaan.

8. Lapin käräjäoikeus näytti siis mallia, miten asiassa voidaan toimia Termi "tuomion julistaminen" voitaisin unohtaa ja siirtää romukoppaan ja korvata ko. prosessitoimi sanoilla "tuomion selostaminen". Tarkoituksena ei tnäet ole, että oikeuden puheenjohtaja lukisi ratkaisun sanasta sanaan; ratkaisun pääpiirteiden selostaminen riittäisi mainiosti.

9. Millainen tuomio asiassa tänään sitten annettiin? Ratkaisua on ehditty pääpiirteissään selostaa lukuisissa tiedotusvälineissä, joten sen yksityiskohtainen selostaminen tässä yhteydessä ei liene tarpeen. 

10. Käräjäoikeus totesi johtopäätöksenään, etteivät vastaajat olleet syyllistyneet niihin rikoksiin, joista heille on vaadittu rangaistusta. Näin ollen kaikki syytteet hylättiin ja valtio velvoitetiin korvaaman vastaajien oikeudenkäyntikulut, neljän vastaajan yhteiset kulut 8 751,55 eurolla ja kalastusrikkomuksesta syytetyn vastaajan kulut 780,10 eurolla korkolain  4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen.

11. Ratkaisun perustelut ovat lyhyesti sanottuna luvattoman pyynnin osalta sellaiset, että vastaajat eivät ole menettelyllään ylittäneet sitä oikeutta, joka heille paikallisina saamelaisina perustuslain 17 §:n 3 momentin mukaan kuuluu. Mainitun lainkohdan mukaan saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Oikeuden mukaan perinteinen elämänmuoto, johon myös ns. liikkuva lohenkalastus Tenojen vesistössä kuuluu, on osa saamelaista kulttuuria. Tämä kalastusoikeus sisältää myös vapa- ja viehekalastuksen Vetsijoella, oikeus päätteli. Saamelaisten perinteisen kalastusoikeuden rajoittaminen vuoden 2015 kalastuslain ja sen nojalla annetun valtionevoston asetuksen perusteella on ristiriidassa perustuslain mainitun säännöksen samoin kuin kansainvälisten ihmisoikeussopimusten eli mm. Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen (KP-sopimus) 27 artiklan kanssa.

12. Vastaajien puolustuspuheenvuoroa eli käytännössä asianajaja Markku Fredmanin oikeudelle ilmeisesti jo ennen istuntoa toimittamaa kirjelmää selostetaan tuomion perusteluissa sivukaupalla. Tuomiosta ilmenee, että puolustus on esittänyt oikeudelle kirjallisina todisteina mm.  emeritusprofessori Pekka Sammallahden asiantuntijalausunnon, jossa käsitellään Vetsijoen perinteistä kalastusta, sekä professori Martin Scheinin lainsoveltamista koskevan selvityksen siitä, miten Suomen Perustuslaki ja Suomea sitovat kansainväliset ihmisoikeussopimukset suojaavat saamelaisten oikeutta harjoittaa kalastusta osana omaa kulttuuriaan suhteessa syytteisissä kuvattuun luvattomaan kalastamiseen Tenojoen sivujoissa.

13. Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä hallituksen antama kalastuslain muutosesitys (HE 309/2018 vp). Sen mukaan  kaikilla Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntalaisilla olisi oikeus lunastaa Metsähallitukselta henkilökohtainen kausilupa, joka oikeuttaa kalastukseen omassa kotikunnassa sijaitsevilla valtiolle kuuluvilla lohen ja taimenen nousualueilla. Lupa maksaisi 30 euroa vuorokaudelta. Saamelaisia lakiesitys ei kuitenkan tyydytä, koska siinä ei tunnusteta saamelaisten kulttuurista oikeutta vapaaseen eli ilman lupaa tapahtuvaan liikkuvaan kalastukseen edes kotipaikkakunnan lähivesille. Saamelaisväestön mukaan lailla tulisi ensin turvata heidän kalastusoikeutensa ja vasta tämän jälkeen lupia voitaisiin myöntää virkitystyskalastajille siinä määrin, kuin se lohensuojelusäännökset huomioon ottaen olisi mahdollista.

14. Juuri saadun tiedon mukaan eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta ei ole tänään hallituksen lakiesityksen johdosta antamassaan mieitnnössä (129/2018 vp) lämmennyt saamelaisten esittämille näkökohdille. Mietintö annettiin vain 2-3 tuntia Lapin käräjäoikeuden julistaman tuomion jälkeen.   Nähtäväksi jää, mitä asiassa jatkossa tapahtuu, saamelaisten oikeustaistelu varmaankin jatkuu. Saamelaisten perinteistä kalastusoikeutta on asianmukaisella tavalla suojeltava, mutta varjelun tarpeessa on myös Tenon lohi.

15. Lapin käräjäoikeuden tämänpäiväinen tuomio tuskin jää lainvoimaiseksi, vaan syyttäjä tulee ilmeisesti valittaaan siitä, joko hovioikeuteen tai, mikä tässä tapauksessa on myös mahdollista, ennakkopäätösvalituksella suoraan KKO:een. Olen varma, että asian suuren periaatteellisen merkityksen takia KKO:n valituslupaa ei tarvitsisi kovin kauan odottaa, vaan se tulisi kuin apteekin hyllyltä!

15 kommenttia:

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Ottamatta kantaa käräjäoikeuden tuomion lopputulokseen, on syytä todeta, että tuomion perustelut ovat paikka paikoin sekavat.

Lisäksi oikeus näyttää ihastuneen aika lailla sanaan "näyttää" tai "ei ole näytetty", jota se käyttää sillonkin, kun kyse ei ole näytön arvioinnista - itse tekohan eli luvaton kalastus tai pyynti oli sitä paitsi selvä jo vastaajien myöntämisen (tunnustuksen) perusteella - vaaan lain soveltamista tai tulkintaa koskevista kysymyksistä.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Kuten jo blogijutussa totesin, käräjäoikeus selostaa tuomiossaan sivukaupalla Anne Nuorgamin ym. asiassa sivukaupalla eli varsin laajasti, melko tarkkaan kuuden sivun verran (!), vsstaajien vastinetta, joka on ilmeisesti peräisin Markku Fredmanin ennen pääkäsitelyä oikeudelle toimittamasta vastinekirjelmästä.

Tuomion perustelujen muukaan syyttäjä näyttäisi syytekirjelmän lukemisen jälkeen istuneen salissa hiljakseen paikallaan, sillä hän ei ole perustelujen mukaan kommentoinut millään tavalla Fredmanin vastinetta ja siinä esitettyjä oikeudellisia näkökohtia. Varmaan on,mutta siitä ei ole mitään merkintää perusteluissa; ehkä syyttäjä ei ole oikeuden mielestä lausunut "mitään asiaan vaikuttvcaa" syytteensä lisäksi.

Kun vastinetta on selostettu kuusi sivua, käsittävät käräjäoikeuden perustelut vain kolme sivua.

Nimetön kirjoitti...

Vastaajilla ei näemmä ollut mitään intressiä rajoittaa oikeudenkäyntikulujaan. Melkein kymppitonnin kulut jostain surkeasta kalastusjutusta ja asiantuntijalausuntoakin pyydetty kahdelta professorilta. Olisiko tiukempi prosessinjohto ollut paikallaan?

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Asian laatu toki otettava huomioon kulujen määrää harkittaessa, ja tuskinpa syyttäjä on vastustanut määriä. Kyse ei ole ollut mistään tavallisesta onkimis- tai pilkkimisasiasta! Asiantuntijalausunnot ovat olleet paikallaan, eikä niistä lausunnoista ole kovin paljon laskutettu. Asiaa on valmisteltu ennen pääkäsittelyä, joka on pidetty Utsjoella, minne avustaja on matkustanut Helsingistä asti!

Nimetön kirjoitti...

Tuomiot ovat aikalailla kritiikille alttiita. Syyttäjä kertoi eilen Yle uutisissa hakevansa muutosta.

Tuomiossa ei oteta lainkaan huomioon Suomen ja Norjan valtioiden välistä Tenon kalastussopimusjärjestelyä, mikä on merkittävä puute ja mikä valtiosopimuksena ajaa tuomiossa mainitun säännöksen ohi. Kyseessä oleva valtiosopimus antaa puitteet myös Suomen sivujoen sääntelylle, onhan kyse samasta kalakannasta, jonka suojelemiseksi rajoitukset on annettu.

Valtiosopimuksessa on jo otettu kertaalleen huomioon saamelaisten oikeudet, mikä olisi tuomiossa tullut ottaa huomioon.

Käräjäoikeus on tuomiollaan tehnyt tyhjäksi valtiosopimusjärjestelyn käytännön ikävillä seurauksilla.

Kaiken lisäksi tuomio perustetaan oleellisella tavalla epämääräisen kotijoen -käsitteen varaan. Kalastusjärjestelmä ei tunne tätä käsitettä. Tämä Vetsijoki eli Vetsikkojoki ei ole kenenkään oma kotijoki. Sitä paitsi syytetyt eivät edes asu Vetsijoen rannalla, vaan Tenojoen rannalla. Yksi asuu Utsjoen kirkolla peninkulman päässä Vetsijoesta.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Mielenkintoista! Anonyymi näyttäisi olevan henkilö, joka tuntee muun ohella myös paikallisia olosuhteita Utsjoella ja Tenolla.

Mietin, että syyttäjän tulisi kyllä nänin merkittävässä asiasa hakea KKOlta lupaa ennakkopäätösvalituksen tekemistä varten. Siinä yhteydessä syyttäjän tehtävät voitaisiin antaa jollekulle valtionsyyttäjälle.

Markku Fredman kirjoitti...

Tenojokisopimuksessa on alueellinen soveltamisalasäännös: "Sopimusta ja sen liitteenä 2 olevaa kalastussääntöä sovelletaan Tenojoen, Inarinjoen ja Kietsimäjoen niillä alueilla, joissa Suomen ja Norjan välinen valtakunnan raja kulkee (rajajokiosuus)." Vetsijoki ei ole rajajoki.

Jyrki Virolainen kirjoitti...


Hyvä huomautus!

Miten saamelaisten kalastusoikeus mahtaa olla järjestetty Tenon toisella rannalla eli Norjan puolella ja siellä olevissa sivujoissa?

Itse olen käynyt muutaman kerran Tenolla, mutta sen kalastussopimuksista ja -säännöistä ja rajoituksista en tiedä oikeastaan muuta kuin että ne ovat sangen epäselvät ja muuttuvat lähes joka vuosi.

Nimetön kirjoitti...

Kuuluuko kalastus nykyaikaisilla välineillä ja keinoilla saamelaiseen kulttuuriperinteeseen? Kalastus ja kalastusvälineet ovat tehostuneet merkittävästi historian saatossa. Itse ymmärtäisin niin, että perustuslain tarkoituksena on suojella saamelaista kulttuuria, ts. perinnekalastusta. Tästä seikasta ei tuomiossa lausuta mitään.

Nimetön kirjoitti...

Kuten kulkutus eli ajoverkkopyynti.

Nimetön kirjoitti...

Niin juuri, kulkuttaminen itse pumpulilangasta punotuilla verkoilla ilman perämoottorin apua. Harvassa olisi Saamenmaalla tekijät.
Oleellista jutussa olisi ensin määrittää saamelaiseen kulttuuriperintöön kuuluvat kalastustavat ja välineet.
Tosiasiassa jutussa ei ole kyse saamelaisten perinnekalastuksen säilyttämisestä vaan pyrkimyksestä saada itselle parempia etuja ja erityisiä oikeuksia.

Markku Fredman kirjoitti...

Perustuslain 17 § 3 momentti: Saamelaisilla alkuperäiskansana ... on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.

PeVL 1/2016 vp, s. 4 ja PeVL 38/2004 vp, s. 4/II: saamelaiskulttuuriin kuuluvat myös perinteisten elinkeinojen nykyaikaiset soveltamismuodot.

Nimetön kirjoitti...

Kyllä saa aikamoista älyllistä epärehellisyyttä harjoittaa, jos väittää, että saamelaisten nykyiset elinkeinomallit noudattavat millään tavalla perinteisen elinkeinon tunnusmerkkejä - ainakaan siinä muodossa mihin niihin vedotaan ja millaisia mielikuvia niistä ihmisillä on. Porolaumatkin ovat nykyään niin isoja, että jäkälät loppuvat kansallispuistoista ja laumoja valvotaan jopa helikopterien avulla. Toiminnassa ollaan niin kaukana perinteisestä elinkeinosta kuin vaan voidaan olla.

Lienee syytä myös kysyä, että ohittaako saamelaisten alkuperäiskansaoikeudet nykyään kovin tärkeinä pidetyt ympäristöperusoikeudet? Onko saamelaisilla oikeus pilata kansallispuistojen luonto ylilaiduntamisella ja ohittaa kalastuslupajärjestelmä vedoten omiin perusoikeuksiinsa?

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Entäsä sitten matkailu ja massaturismi, joka on levittäytynyt ja edelleen kasvamassa eritoten juuri saamelaisalueilla? Kuuluuko sekin tämän alkuperäiskansan perustuslain 17.3 §:ssä mainittuun kulttuuriin? Ilmeisesti sisältyy, sillä ajat muuttuvat ja saamelaisten kulttuurilla on oikeus ja mahdollisuus kehittyä muutosten pyörteissä.

Nimetön kirjoitti...
Blogin järjestelmänvalvoja on poistanut tämän kommentin.