331. Helsingin HO:n tuomio irakilaismiehen kuoleman lavastamisjutussa

1. Helsingin hovioikeus antoi tänään tuomion kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen irakilaismiehen valekuolemajutussa, jossa viranomaisia, hallinto-oikeutta ja lopulta Euroopan ihmisoikeutta huijattiin väärennetyillä asiakirjoilla.

2. Tapauksessa irakilainen nainen ja hänen silloinen miehensä väittivät, että naisen isä, jonka oli Suomesta kielteisen turvapaikkapäätöksen saatuaan palannut Irakiin,  olisi Irakissa ammuttu kuoliaaksi. He esittivät kuolemasta väärennettyjä asiakirjoja. Isä oli todellisuudessa hengissä. 

3. Isän kuoleman lavastamisen tarkoituksen oli osoittaa, että myös tytär ja tämän lapset olisivat vaarassa, jos heidän pitäisi palata Irakiin; mies oli saanut oleskeluluvan.

4. Petos onnistui, sillä ihmisoikeustuomioistuin katsoi marraskuussa 2019 antamassaan tuomiossa Suomen loukanneen turvapaikanhakijana olleen isän oikeutta elämään ja kidutuksen kieltoa sekä määräisi Suomen valtion maksamaan asiassa vahingonkorvausta.

5. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 11.2.2021 valekuolleen isän tyttären ja tämän ex-miehen kahdesta törkeästä väärennyksestä ja törkeästä petoksesta sekä naisen lisäksi perättömästä lausumasta viranomaismenettelyssä, naisen 1 vuodeksi 10 kuukaudeksi ja miehen 1 vuodeksi ja 11 kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen. 

6.  Hovioikeus alensi naisen rangaistusta kahdella kuukaudella ja muutti sen ehdolliseksi, joten nainen sai siis vuoden ja kahdeksan kuukauden pituisen ehdollisen vankeusrangaistuksen; lisäksi hänelle määrättiin 80 tuntia yhdyskuntapalvelua. Miehen rangaistusta ei sen sijaan alennettu eikä lievennetty.

7. Naisen rangaistusta alennettiin siksi, että hän oli auttanut tutkintaa tunnustamalla rikoksen esitutkinnan aikaisessa vaihessa. Nainen vetosi oikeudenkäynnissä siihen, että hänet oli kasvatettu Irakissa patriarkaalisissa oloissa ja että hänen avioliittonsa ex-miehen kanssa oli ollut väkivaltainen, jolloin hän oli lopulta joutunut menemään turvakotiin. Mies oli myöhemmin tuomittu naisen pahoinpitelystä vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. 

8. Helsingin hovoikeus on tänään julkaissut tuomiosta tämän tiedotteen.

9. Tiedote ei ole kovin informatiivinen, vaan varsin "virkamiesmäinen". Siinä ei esimerkiksi sanallakaan mainita, että asiassa olivat syytteessä nimenomaan irakilaisnainen ja hänen  silloinen miehensä tai että tapaus liittyi kielteisen turvapaikkapäätöksen Suomesta saaman naisen isän palauttamiseen Irakiin ja siellä väitettyyn kuoliaaksi ampumiseen, joka oli näytetty toteen syytettyjen valmistamilla väärillä asiakirjoilla.

330. Eduskunnan oikeusasiamies erittäin huolestunut poliisin esitutkintojen viivästymisestä

1. Eduskunnan oikeusasiamies (OA) Petri Jääskeläinen antoi eilen 25.10. 2022 päätöksen esitutkintojen kestoa poliisissa koskevaan asiaan, jonka hän otti tutkittavaksi omasta aloitteestaan. Tässä OA:n päätöksestään julkaisema tiiviste.

2. Esitutkinnan viivästyminen on yleinen oikeusasiamiehelle tehtyjen poliisia koskevien kanteluiden aihe. Esitutkinnan viivästymisen seurauksena yhä useammin myös rikoksen syyteoikeus vanhentuu esitutkinnan aikana. Vaikeassa työtilanteessa päätöksiä esitutkinnan toimittamatta jättämisestä ja keskeyttämisestä saatetaan tehdä hyvin ohuilla tai jopa lainvastaisilla perusteilla.

3. OA pitää hyvin huolestuttavana poliisin esitutkintojen tilannetta, joka voi heikentää rikosoikeudellisen järjestelmän uskottavuutta ja luottamusta poliisiin. OA selvitti, mistä syistä esitutkinnat viipyvät ja mitä keinoja Poliisihallitus katsoo olevan esitutkintojen keston lyhentämiseen.

4. Poliisihallituksen mukaan esitutkinnan viivästymisiin vaikuttavat monet syyt, kuten digitalisaation kehitys, päivittäisrikollisuuden tila, perusteluvelvollisuuden merkityksen korostuminen, kansainvälistyminen, poliisin resurssien käyttö, rikosten laadun ja laajuuden muuttuminen vaativammaksi sekä lainsäädännölliset muutokset. Näiden tekijöiden vaikutusta poliisin käytettävissä olevaan henkilöstöresurssiin ei ole riittävästi huomioitu.

5. OA:n mukaan esitutkintojen viivästymisen perusongelmana on voimavarojen riittämättömyys tehtävämääriin nähden. OA korostaa, että esitutkinnassa ja koko rikosprosessiketjun toiminnassa on kyse oikeusturvasta ja valtion ydintehtävästä, minkä tulisi näkyä resurssipäätösten painotuksissa.

6. OA toteaa, että rikosprosessin tehostamisen mahdollisuuksia on jatkuvasti arvioitava. Tietyissä asiaryhmissä esitutkintoja voidaan jouduttaa myös säätämällä käsittely kiireelliseksi laissa. Kun joku asiaryhmä säädetään kiireelliseksi, muissa asiaryhmissä käsittelyajat kuitenkin pitenevät, jos resurssit pysyvät samoina.

7. OA:n mielestä tulisi arvioida, olisiko asioiden käsittelyn priorisoinnin sääntelystä lakitasolla saavutettavissa joitain hyötyjä. Se, joka päättää, missä järjestyksessä asiat tutkitaan, käyttää merkittävää yhteiskunnallista valtaa. Nyt tämän harkinnan tekevät hajautetusti yksittäiset tutkinnanjohtajat, jolloin on vaikeaa saavuttaa yhtenäistä ja yhdenvertaista linjaa.

8. Asianosaisilla tulee olla käytettävissään oikeusturvakeinoja, jos esitutkinta viivästyy. Eräs mahdollisuus on viivästyneestä esitutkinnasta johtuneen perus- ja ihmisoikeuksien loukkauksen hyvittäminen. Jos asia etenee oikeudenkäyntiin, hyvitystä on mahdollista vaatia oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain nojalla. Viivästyksenä otetaan huomioon myös esitutkinnan kesto.

9. Jos esitutkinta on viivästynyt kohtuuttomasti asiassa, joka ei etene oikeudenkäyntiin, viranomaisten tulisi OA:n mielestä antaa asianosaisille oma-aloitteisesti tieto mahdollisuudesta hakea Valtiokonttorilta kärsimyskorvausta. Tämä on viivästyneen esitutkinnan asianosaisen ensivaiheen oikeussuojakeino ennen mahdollisen kanteen nostamista valtiota vastaan. Viivästyshyvitysten maksamisesta julkiselle vallalle aiheutuvat kustannukset voisivat myös edistää voimavarojen kohdentamista viivästysten välttämiseen.

10. OA kiinnitti Poliisihallituksen huomiota esitutkintojen viivästymisestä esittämäänsä ja pyysi Poliisihallitusta edelleen aktiivisesti arvioimaan keinoja esitutkintojen nopeuttamiseksi ja huolehtimaan sisäisen laillisuusvalvonnan toimenpiteistä esitutkintojen keston seurannassa ja valvonnassa. OA pyytää Poliisihallitusta ilmoittamaan hänelle toimenpiteistään ja esitutkintojen käsittelyaikatilanteesta 31.12.2023 mennessä.

11. Oikeusasiamies Petri Jääskeläisen päätös on julkaistu kokonaisuudessaan oikeusasiamiehen verkkosivuilla osoitteessa www.oikeusasiamies.fi.

Päätös: https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/1510/2021

329. Poissaolo oikeudesta syytettynä. Poissaolosakko. KKO 2022:60

1. A oli haastettu vastaajaksi törkeästä veropetoksesta Pohjanmaan käräjäoikeuden 6.4.2021 toimitettavaan pääkäsittelyyn henkilökohtaisesti 400 euron sakon uhalla.  

2. A:n avustajan ilmoitettua 12.3.2021 A:n olevan estynyt saapumaan pääkäsittelyyn käräjäoikeus oli  31.3.2021 peruuttanut ennakollisesti pääkäsittelyn, määrännyt uudeksi käsittelypäiväksi 8.6.2021 ja kehottanut A:ta kolme eri kertaa esittämään peruutetun pääkäsittelyn osalta selvityksen laillisesta esteestä saapua käräjäoikeuteen. 

3. Kun selvitystä ei esitetty edes pääkäsittelyssä 8.6.2021, käräjäoikeus tuomitsi A:n hänelle asetettuun 400 euron suuruiseen uhkasakkoon. 

4. A valitti Vaasan hovioikeuteen ja vaati käräjäoikeuden tuomion kumoamista ja tuomitun uhkasakon poistamista. 

5. Hovioikeus on 13.10.2021 antamassaan tuomiossa katsonut, ettei A:lla ollut enää velvollisuutta saapua pääkäsittelyyn 6.4.2021 sen tultua peruutetuksi 31.3.2021.  Hovioikeus vapautti A:n käräjäoikeuden tuomitsemasta uhkasakosta. 

6.  Korkein oikeus (KKO) myönsi syyttäjälle valitusluvan Syyttäjä vaati valituksessaan, että hovioikeuden tuomio kumotaan ja A:n maksettavaksi tuomitaan estettömän poissaolon varalta asetettu 400 euron uhkasakko. A vaati vastauksessaan valituksen hylkäämistä.

7. KKO katsoi ratkaisustaan ilmenevin perustein, että käräjäoikeus on voinut tuomita vastaajalle esteettömän poissaolon varalta asetetun uhkasakon, kun selvitystä laillisesta esteestä ei esitetty.

8.  KKO lausui perusteluissaan, että käsiteltävänä olevassa asiassa istunnon peruuttaminen on tapahtunut vastaajan esittämän nojalla ennakollisesti jo 31.3.2021 hänen avustajansa ilmoitettua olevan lähes varmaa, ettei Espanjassa asuva vastaaja saavu pääkäsittelyyn tuolloin vallinneen koronavirustilanteen ja terveydentilansa vuoksi.

9. Käräjäoikeuden puheenjohtaja on ennen pääkäsittelyn peruuttamista sähköpostitse 19.3. ja 25.3.2021 sekä pöytäkirjamerkinnän mukaisesti vielä tämän jälkeen puhelimitse muistuttanut vastaajan avustajaa velvollisuudesta esittää selvitystä laillisesta esteestä. Nämä käräjäoikeuden kehotukset selvityksen esittämiseen osoittavat, ettei käräjäoikeus ole hyväksynyt vastaajan ilmoitusta sellaisenaan lailliseksi esteeksi poissaololle.

10. Sanottujen oikeudenkäyntiavustajalle osoitettujen selvityksen esittämistä koskevien kehotusten vuoksi myöskään A ei ole perustellusti voinut jäädä siihen käsitykseen, että käräjäoikeus on hyväksynyt poissaolon syyksi ilmoitetut seikat riittäväksi selvitykseksi laillista esteestä ja ettei enempää selvitystä olisi jo tehdyn ilmoituksen lisäksi enää tarpeen esittää.

11. Vaikka alun perin 6.4.2021 toimitettavaksi määrätty pääkäsittely on ennakollisesti 31.3.2021 peruutettu ja uusi pääkäsittely on määrätty toimitettavaksi 8.6.2021, velvollisuus esittää selvitys laillisesta esteestä ei ole lakannut olemasta voimassa. Oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 30 §:n mukaisesti esteettömän poissaolon varalta tuomitun seuraamuksen määrääminen on mahdollista pääasian ratkaisemiseen saakka, jos käy ilmi, ettei asianosaisen poissaololle ollutkaan laillista estettä.

12. Kun A ei ole pääkäsittelyssä 8.6.2021 häneltä sitä tiedusteltaessa esittänyt selvitystä laillisesta esteestä, hänen on voitu katsoa olleen luvatta pois istunnosta 6.4.2021. Näin ollen käräjäoikeus on voinut tuomita hänelle esteettömän poissaolon varalta asetetun uhkasakon. Tämän vuoksi hovioikeuden tuomio on kumottava ja asia tulee jättää käräjäoikeuden tuomion varaan.

13. KKO kumosi hovoikeuden tuomion ja jätti asian käräjäoikeuden tuomion varaan. 

KKO:n ratkaisuseloste 2022:60

14. Ratkaisusta julkaistulla ennakkopäätöksellä  on haluttu ohjata tuomioistuimien lainkäyttöä tapaukseeen sovelletun lainkohdan eli oikeudenkäymiskaaren (OK) 12 luvun 30 §:n tulkinnan kannalta. 

15. Käräjäoikeudessa asian ratkaissut käräjätuomari on tulkinnut säännöstä oikein, hovioikeus virheellisesti. Tämä ei näytä KKO:n ennakkopäätösten valossa olevan kovin harvinaista.

328. Haaste asianomistajan ajamassa rikosasiassa. Tiedoksianto. Prosessinedellytykset. KKO 2022:51

1. Asianomistajan (B) Helsingin käräjäoikeudessa vireille panemassa kunnianloukkausta (tekoaika 12.9.2017) koskevassa rikosasiassa haaste oli annettu vastaaja A:lle tiedoksi sähköpostilla ulkomailla (Marokossa) 11.9.2019 eli päivää ennen syyteoikeuden vanhentumista. 

2. A oli antanut haastehakemukseen 25.10.2019 kirjallisen vastauksen, minkä jälkeen hän oli esittänyt käräjäoikeuden valmisteluistunnossa 20.12.2019 väitteen siitä, että tiedoksianto ei ollut tapahtunut laillisesti. 

3. Helsingin käräjäoikeus totesi 27.3.2020 antamassaan tuomiossa, ettei tiedoksianto ollut tapahtunut laillisesti, minkä vuoksi syyteoikeus oli vanhentunut. Käräjäoikeus hylkäsi syytteen. 

4. Asianomistaja B valitti Helsingin hovioikeuteen vaatien käräjäoikeuden tuomion kumoamista ja asian palauttamista. B mukaan tiedoksianto oli tapahtunut laillisesti.

5. Hovioikeus katsoi päätöksessään 11.6.20121, että oikeudenkäymiskaaren (OK) 11 luvun 18 §:n 2 momentin mukaan väite siitä, ettei tiedoksiantoa ole toimitettu määrätyssä ajassa tai säädetyllä tavalla, on tehtävä vastauksessa tai lausumassa. Mainittu säännös tuli sovellettavaksi myös rikosasiassa. Tässä tapauksessa väitettä mahdollisesta tiedoksiannon virheellisyydestä ei ollut tehty vastauksessa 25.10.2019, vaan vasta myöhemmin valmisteluistunnossa 20.12.2019. Väite oli siten esitetty liian myöhään. Hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion ja palautti asian käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.

6. Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Ari Siltama, Juha Terho ja Arto Perälä (eri mieltä).

7. Eri mieltä ollut hovioikeudenneuvos Perälä katsoi, että tiedoksiannon laillisuutta koskevan väitteen osalta kysymys on oikeudenkäynnin edellytyksiä koskevasta väitteestä. Rikosasiassa prosessinedellytykset ovat ehdottomia ja tuomioistuimen tulee ottaa ne viran puolesta huomioon. Väite tiedoksiannon virheellisyydestä on siten voitu tehdä vielä vastauksen antamisen jälkeenkin. Näin ollen käräjäoikeuden tuomiota ei tulisi kumota ja asiassa tulisi ratkaista kysymys tiedoksiannon laillisuudesta.

8. KKO myönsi A:lle valitusluvan. A vaati valituksessaan, että hovioikeuden päätös kumotaan ja asia palautetaan hovioikeuteen tiedoksiannon laillisuuden tutkimiseksi. B vaati vastauksessaan valituksen hylkäämistä. 

9. KKO totesi päätöksessään, että kysymyksessä olevassa asiassa asianomistaja on käyttänyt oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (rikosoikeudenkäyntilaki, ROL) 7 luvun mukaista syyteoikeuttaan. ROL 7 luvun 6 §:n 2 momentin mukaan haaste, haastehakemus ja siihen liitetyt asiakirjat on annettava vastaajalle tiedoksi siten kuin tiedoksiannosta OK 11 luvussa säädetään. Säännös koskee siten sanottujen asiakirjojen tiedoksiantotapaa. ROL 12 luvun 1 §:n mukaan rikosasioiden käsittelyssä ja muutoksenhaussa noudatetaan sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, OK:n säännöksiä, jollei tässä laissa toisin säädetä.

10. OK 11 luvun 18 §:n 2 momentin mukaan väite siitä, ettei tiedoksiantoa ole toimitettu määrätyssä ajassa tai säädetyllä tavalla, on tehtävä vastauksessa tai lausumassa. Edellä todetuin tavoin ROL:n säännökset ovat kuitenkin rikosasiassa ensi sijassa sovellettavia. Toisin kuin OK 5 luvun 10 §:n mukaisessa riita-asian haasteessa, ROL 7 luvun 7 §:n nojalla annetussa rikosasian haasteessa vastaajaa ei kehoteta vastaamaan prosessin edellytyksiä koskeviin seikkoihin. ROL:n viimeksi mainitun säännöksen mukaan vastaajan tulee ilmoittaa kantansa häntä vastaan esitettyihin vaatimuksiin ja kiistämisensä perustelut, ilmoittaa todisteet, joihin hän aikoo vedota sekä lausua tuomioistuimen erikseen esittämistä seikoista. Asianomistajan nostamaan syytteeseen liittyvää haastetta ja siihen vastaamista koskeva ROL 7 luvun 7 §:n 1 momentti on saman sisältöinen kuin syyttäjän syytettä koskeva lain 5 luvun 9 §:n 1 momentti.

11. OK 16 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan oikeudenkäyntiväite voidaan tehdä myöhemminkin kuin puhevaltaa asiassa ensimmäistä kertaa käytettäessä, jos väite koskee seikkaa, jonka oikeus on velvollinen ottamaan huomioon omasta aloitteestaan.

12. Rikosasiassa rangaistusvaatimuksen tutkimista koskevat prosessinedellytykset ovat lähtökohtaisesti ehdottomia. Tuomioistuimen on tutkittava omasta aloitteestaan ehdottomien prosessinedellytysten täyttyminen. RL 8 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan syyteoikeuden vanhentumisen katkeaminen edellyttää, että syytettävälle on laillisesti annettu haaste tiedoksi. Rikosasioita koskevassa Korkeimman oikeuden ratkaisukäytännössä on todettu, että laillinen haaste on oikeudenkäynnin ehdoton edellytys ja laillisesti tiedoksiannettu haaste on edellytys syyteoikeuden vanhentumisajan katkeamiselle (KKO 1997:162 ja KKO 2000:107).

13. Edellä lausutun mukaisesti tuomioistuimen on rikosoikeudenkäynnissä omasta aloitteestaan varmistettava, että oikeudenkäynnin edellytykset täyttyvät. Rikosasiassa syyteoikeuden vanhentuminen ja siihen liittyen tiedoksiannon laillisuudesta varmistuminen tulee ottaa viran puolesta huomioon. Syyte on hylättävä tuomiolla, mikäli oikeus syyttää rikoksesta on vanhentunut RL 8 luvun 1 §:ssä säädetyllä tavalla.

14. Tiedoksiannon laillisuus on siten asianomistajan nostamassa rikosasiassa seikka, johon vetoaminen ei edellytä vastaajan väitettä ensimmäistä kertaa asiassa puhevaltaa käytettäessä, vaan tätä koskeva väite on ollut mahdollista tehdä vastauksen antamisen jälkeen. Tämän vuoksi A:n esittämää oikeudenkäyntiväitettä ei olisi tullut jättää hovioikeuden katsomalla tavalla liian myöhään tehtynä käsittelemättä.

15. Korkein oikeus toteaa lisäksi, että kantaja B on haastehakemuksessaan vaatinut rangaistuksen ohella vahingonkorvausta kärsimyksestä. Käräjäoikeus on hylännyt rangaistusvaatimuksen vanhentuneena lausumatta erikseen vahingonkorvausvaatimuksesta. ROL 3 luvun 8 §:n mukaan jos syyte hylätään, yksityisoikeudellinen vaatimus voidaan tutkia tai vaatimuksen käsittelyä jatkaa riita-asiain oikeudenkäynnistä säädetyssä järjestyksessä.

16. Korkein oikeus toteaa, että sanottu säännös tulee sovellettavaksi siinäkin tapauksessa, että syyteoikeuden korvausvaatimuksen perusteena olevasta väitetystä rikoksesta katsottaisiin vanhentuneen (HE 82/1995 vp s. 57). Lisäksi vahingonkorvausvaatimuksen vanhentumista arvioidaan velan vanhentumisesta annetun lain säännösten perusteella. Syyteoikeuden vanhentuminen ei siten suoraan merkitse sitä, että myös väitetystä rikoksesta johtuva kantajan esittämä korvausvaatimus olisi vanhentunut. Hovioikeuden on tiedoksiannon laillisuutta koskevaa kysymystä ratkaistessaan lausuttava myös kantajan esittämästä vahingonkorvausvaatimuksesta.

17. Oikeusastejärjestys huomioon ottaen tiedoksiannon laillisuus ei tule suoraan arvioitavaksi Korkeimmassa oikeudessa. Edellä lausutuilla perusteilla asia on palautettava tiedoksiannon laillisuuden arvioimiseksi hovioikeuteen.

18. Hovioikeuden päätös kumotaan. Asia palautetaan Helsingin hovioikeuteen, jonka tulee huomioon ottaen palauttamisen syy omasta aloitteestaan ottaa asia käsiteltäväkseen ja siinä laillisesti menetellä.

Ratkaisuseloste KKO 2022:51 

19. Näinhän se on! Rikosasiassa, olkoonkin että syytettä ajaa yksinomaan asianomistaja,  prosessinedellytykset, joihin kuuluu myös haasteen tiedoksiantotapa, ovat ehdottomia. Sen vuoksi ROL 7 luvun 7 §:n mukaan ja 5 luvun 9 §:n 1 momentissa  rikosasian haasteessa vastaaja  ei kehoteta vastaamaan prosessinedellytyksiä koskeviin seikkoihin; riita-asiassa asia sen sijaan on OK 5:10:n mukaan järjestetty toisin. 

20. Lopuksi KKO on joutunut näpäyttämään käräjäoikeutta siitä, että sen olisi tullut lausua  erikseen asianomistajan esittämästä vahingonkorvausvaatomuksesta, vaikkka syyte on syyteoikeuden vanhentumisen takia hylätty. Tämäkin asia kuuluu prosessioikeuden perusteisiin.

21. Summa summarum: Tapauksesta saisi oikein hyvän kysymyksen prosessioikeuden tenttiiin!