keskiviikko 26. lokakuuta 2022

330. Eduskunnan oikeusasiamies erittäin huolestunut poliisin esitutkintojen viivästymisestä

1. Eduskunnan oikeusasiamies (OA) Petri Jääskeläinen antoi eilen 25.10. 2022 päätöksen esitutkintojen kestoa poliisissa koskevaan asiaan, jonka hän otti tutkittavaksi omasta aloitteestaan. Tässä OA:n päätöksestään julkaisema tiiviste.

2. Esitutkinnan viivästyminen on yleinen oikeusasiamiehelle tehtyjen poliisia koskevien kanteluiden aihe. Esitutkinnan viivästymisen seurauksena yhä useammin myös rikoksen syyteoikeus vanhentuu esitutkinnan aikana. Vaikeassa työtilanteessa päätöksiä esitutkinnan toimittamatta jättämisestä ja keskeyttämisestä saatetaan tehdä hyvin ohuilla tai jopa lainvastaisilla perusteilla.

3. OA pitää hyvin huolestuttavana poliisin esitutkintojen tilannetta, joka voi heikentää rikosoikeudellisen järjestelmän uskottavuutta ja luottamusta poliisiin. OA selvitti, mistä syistä esitutkinnat viipyvät ja mitä keinoja Poliisihallitus katsoo olevan esitutkintojen keston lyhentämiseen.

4. Poliisihallituksen mukaan esitutkinnan viivästymisiin vaikuttavat monet syyt, kuten digitalisaation kehitys, päivittäisrikollisuuden tila, perusteluvelvollisuuden merkityksen korostuminen, kansainvälistyminen, poliisin resurssien käyttö, rikosten laadun ja laajuuden muuttuminen vaativammaksi sekä lainsäädännölliset muutokset. Näiden tekijöiden vaikutusta poliisin käytettävissä olevaan henkilöstöresurssiin ei ole riittävästi huomioitu.

5. OA:n mukaan esitutkintojen viivästymisen perusongelmana on voimavarojen riittämättömyys tehtävämääriin nähden. OA korostaa, että esitutkinnassa ja koko rikosprosessiketjun toiminnassa on kyse oikeusturvasta ja valtion ydintehtävästä, minkä tulisi näkyä resurssipäätösten painotuksissa.

6. OA toteaa, että rikosprosessin tehostamisen mahdollisuuksia on jatkuvasti arvioitava. Tietyissä asiaryhmissä esitutkintoja voidaan jouduttaa myös säätämällä käsittely kiireelliseksi laissa. Kun joku asiaryhmä säädetään kiireelliseksi, muissa asiaryhmissä käsittelyajat kuitenkin pitenevät, jos resurssit pysyvät samoina.

7. OA:n mielestä tulisi arvioida, olisiko asioiden käsittelyn priorisoinnin sääntelystä lakitasolla saavutettavissa joitain hyötyjä. Se, joka päättää, missä järjestyksessä asiat tutkitaan, käyttää merkittävää yhteiskunnallista valtaa. Nyt tämän harkinnan tekevät hajautetusti yksittäiset tutkinnanjohtajat, jolloin on vaikeaa saavuttaa yhtenäistä ja yhdenvertaista linjaa.

8. Asianosaisilla tulee olla käytettävissään oikeusturvakeinoja, jos esitutkinta viivästyy. Eräs mahdollisuus on viivästyneestä esitutkinnasta johtuneen perus- ja ihmisoikeuksien loukkauksen hyvittäminen. Jos asia etenee oikeudenkäyntiin, hyvitystä on mahdollista vaatia oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain nojalla. Viivästyksenä otetaan huomioon myös esitutkinnan kesto.

9. Jos esitutkinta on viivästynyt kohtuuttomasti asiassa, joka ei etene oikeudenkäyntiin, viranomaisten tulisi OA:n mielestä antaa asianosaisille oma-aloitteisesti tieto mahdollisuudesta hakea Valtiokonttorilta kärsimyskorvausta. Tämä on viivästyneen esitutkinnan asianosaisen ensivaiheen oikeussuojakeino ennen mahdollisen kanteen nostamista valtiota vastaan. Viivästyshyvitysten maksamisesta julkiselle vallalle aiheutuvat kustannukset voisivat myös edistää voimavarojen kohdentamista viivästysten välttämiseen.

10. OA kiinnitti Poliisihallituksen huomiota esitutkintojen viivästymisestä esittämäänsä ja pyysi Poliisihallitusta edelleen aktiivisesti arvioimaan keinoja esitutkintojen nopeuttamiseksi ja huolehtimaan sisäisen laillisuusvalvonnan toimenpiteistä esitutkintojen keston seurannassa ja valvonnassa. OA pyytää Poliisihallitusta ilmoittamaan hänelle toimenpiteistään ja esitutkintojen käsittelyaikatilanteesta 31.12.2023 mennessä.

11. Oikeusasiamies Petri Jääskeläisen päätös on julkaistu kokonaisuudessaan oikeusasiamiehen verkkosivuilla osoitteessa www.oikeusasiamies.fi.

Päätös: https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/1510/2021

4 kommenttia:

Olavi Koskela kirjoitti...

Aiheellinen kannanotto. Jostain syystä OA ei kuitenkaan ymmärtääkseni sanallakaan puutu syyteoikeuden vanhenemisen todelliseen syyhyn, nimittäin näiden aikataulujen keinotekoisuuteen. Sehän ei tavan kansalaiselle avaudu mitenkään, mistä nämä yliviisaat oikeusoppineet ovat sen ratkaisuvallan saaneet, että yhtenä päivänä heidän asiansa voi saada oikeuden päätöksen, ja seuraavana sillä ei 'oikeus'valtion kannalta ole mitään väliä. Syyteoikeuden vanhenemisen ei pitäisi olla mikään kiinteästi ajankulusta riippuva asia, vaan asian ottamisen oikeuden käsiteltäväksi tulisi riippua yksinomaan ja vain tuomarin harkinnasta.















Jyrki Virolainen kirjoitti...

Tuosta asiasta voidaan kyllä olla aivan perustellusti eri mieltä!

Anonyymi kirjoitti...

Oikeusasiamiehen voidaan todeta aikaisemminkin olleen monista poliisiviranomaiseen liittyvistä asioita oma-aloitteisesti erittäin huolestunut, mutta nämä oikeusasiamiehen oma-aloitteiset kirjoitukset eivät ole johtaneet juuri muuhun kuin siihen, että poliisiviranomaisen menettelyä koskeviin aiheellisiin ja perusteltuihin kanteluihin annettuihin oikeusasiamiehen vastauksiin on voitu kirjoittaa: ”Oikeusasiamies totesi, että hänellä on tällä hetkellä vireillä oma-aloite … … (siis ko. kantelua ja poliisiviranomaista jotenkin koskeva oikeusasiamiehen oma aloite). Siitä syystä hän ei katsonut olevan aihetta ryhtyä enemmälti tutkimaan asiaanne.”

Näyttää siis siltä, että oikeusasiamiehen omia aloitteita voidaan käyttää kantelujen tutkinnan lopettamiseen silloin, kun tutkinnan lopettamiseen ei ole löydettävissä syytä joka kestää tarkastelun juridisesta näkökulmasta.

Anonyymi kirjoitti...

"OA:n mielestä tulisi arvioida, olisiko asioiden käsittelyn priorisoinnin sääntelystä lakitasolla saavutettavissa joitain hyötyjä. Se, joka päättää, missä järjestyksessä asiat tutkitaan, käyttää merkittävää yhteiskunnallista valtaa."

Tämä toivottavasti johtaa lainsäädäntötoimiin. Kun yhteiskunnalla ei ole halua eikä edes resursseja turvata esitutkinnalle ja tuomioistuimille riittävää perusrahoitusta, se johtaa joko pitkittyviin käsittelyjonoihin tai yksittäisten virkamiesten tekemiin priorisointipäätöksiin. Linjakkaampaa olisi, että eduskunta ottaisi tästä moraalisen ja poliittisen vastuun. Kun ensi vaalien jälkeen julkisen hallinnon säästötoimet lisääntyvät, tämä olisi entistä tärkeämpää.