1. Korkein oikeus (KKO) antoi tänään ennakkopäätöksenä julkaistun päätöksen edunvalvontavaltuusta koskevassa asiassa (KKO 2023:21). Kysymys oli siitä, oliko edunvalvontavaltuutetulla oikeus hakea lähestymiskieltoa valtuuttajan suojaksi.
2. Tapauksessa muistisairas äiti A oli valtuuttanut tyttärensä B:n edustamaan itseään omaisuuttaan koskevissa ja muissa taloudellisissa asioissa sekä sellaisissa henkilöään koskevissa asioissa, joiden merkitystä hän ei kykene ymmärtämään sillä hetkellä, jolloin valtuutusta on käytettävä. Edunvalvontavaltuutettu B:n valtuuttama asianajaja oli pyytänyt käräjäoikeudelta lähestymiskiellon määräämistä A:n nimissä tämän suojaksi.
3. Helsingin käräjäoikeus jätti 21.1.2022 hakemuksen tutkimatta sillä perusteella, että edunvalvontavaltuutetulla ei ollut asiavaltuutta vaatia lähestymiskieltoa A:n suojaksi.
4. Helsingin hovioikeus, jonne B valitti, pysytti 6.7.2022 käräjäoikeuden päätöksen.
5, KKO, jonne B valitti, katsoi, että koska B ei ollut pyytänyt lähestymiskieltoa omissa nimissään vaan A:n nimissä, pyyntöä ei olisi saanut jättää tutkimatta B:n puuttuvan asiavaltuuden vuoksi. Sen sijaan asiassa olisi tullut selvittää, oliko B:llä oikeus käyttää asiassa A:n puhevaltaa, ja tässä tarkoituksessa arvioida, kykenikö A itse ymmärtämään asian merkityksen.
6. KKO kumosi käräjäoikeuden ja hovioikeuden tuomiot ja oikeusastejärjestyksen vuoksi palautti asian käräjäoikeuteen, jonka tulee omasta aloitteestaan ottaa hakemus uudelleen käsiteltäväkseen ja siinä laillisesti menetellä.
7. Käräjäoikeus ja hovioikeus ovat "syyllistyneet" melko alkeelliseen oikeudenkäyntivirheeseen katsoessaan hakijaksi edunvalvontavaltuutettu B:n, vaikka hakijana on itse asiassa ollut valtuuttaja A. Prosessioikeuden perusasiat eivät siis näytä olevan aina "kypsää kauraa" tuomareille!Tämä koskee myös edunvalvontavaltuutetun asemaa oikeudenkäynnissä. Edunvalvntavaltuutettu ei ole valtuuttajan legalinen (laillinen) edustaja, vaan hänen toimivaltansa perustuu valtuuttajan tahdonilmaisuun. Valtuuttaja säilyttää täysivaltaisuutensa ja oikeudenkäyntikelpoisuutensa. Kysymys siitä, kykenikö A itse ymmärtämään, mistä lähestymiskieltoasiassa oli kysymys, saattaa olla hieman hankala selvittää.
8. Helsingin Sanomien uutisjutussa tänään on kerrottu laajasti tapauksen yksityiskohdista tavalla, joka auttaa KKO:n tiukasti juridiikkaan keskittyvää ratkaisuselostetta paremmin ymmärtämään, mistä tapauksessa on ollut kysymys.
1 kommentti:
Mielenkiintoista pyörittelyä käräjäoikeudelta KKO:n ratkaisuselosteen perusteella. Vahvistetun edunvalvontavaltuutuksen voi aika suoraan katsoa koskevan juurikin tällaisia asioita. Vai onko ideana kuormittaa muutenkin ylikuormittunutta järjestelmää pakottamalla ev-valtuutettu hakemaan varsinaista edunvalvojaa nimenomaan lähestymiskieltoasiaa varten? DVV:n hitaus tuntien asiaa pyöriteltäisiin varmaan 2 vuotta ennen kuin mitään tapahtuu. Lisätään tähän vielä yleisten edunvalvojien jutturuuhka niin puhutaan jo lähemmäs 5 vuodesta ennen kuin asiaa saataisiin oikeasti eteenpäin.
Lisäksi kohta ''Käräjäoikeus katsoi, ettei asialegitimaation ulottamista tätä laajemmaksi voitu perustella myöskään reaalisin argumentein'' kuulostaa suoraan sanottuna laiskalta. Lähestymiskieltoasiassa sääntely on jäänyt ajastaan jälkeen, eikä tilanteiden moninaisuutta ole huomattu sääntelyssä. Eikö reaalisesti argumentoimalla nimenomaan voitaisi puoltaa laajentamista?
Käräjäoikeudella ja hovioikeudella on varmaan ollut paine lyhentää juttujonoa katkaisemalla asia laiskalla viittauksella asialegitimaatioon. En arvosta tällaista.
Lähetä kommentti