1. Pahoinpitelyä ja törkeää pahoinpitelyä koskevia juttuja käsitellään varsin usein yleisissä tuomioistuimissa eli käräjäoikeuksissa, hovioikeuksissa ja korkeimmassa oikeudessa.
2. Esimerkiksi Itä-Suomen hovioikeudessa pahoinpitely oli sekä vuonna 2024 ja että vuonna 2025 suurin rikosasioiden asiaryhmä. Vuonna 2024 pahoinpitelyä koskevia juttuja oli Itä-Suomen hovioikeudessa 114 ja vuonna 2025 107 kappaletta. Törkeä pahoinpitely oli vuonna 2024 hovioikeuden toiseksi suurin rikosjutujen ryhmä, 38 kappaletta, ja vuonna 2025 viidenneksi suurin ryhmä, 30 kappaletta. Pahoinpitelyn jälkeen tulivat petos, törkeä rattijuopuus, ryöstö, raiskaus, törkeä huumausainerikos, huumausainerikos, rattijuopuus ja törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen. Tiedot ilmenevät Itä-Suomen hovioikeuden toimintakertomuksista.
3. Korkein oikeus (KKO) on antanut pahoinpitelyä ja törkeää pahoinpitelyä koskevia ennakkopäätöksiä verraten usein. Suurin osa niistä on koskenut tavallisen ja törkeän pahoinpitelyn välistä rajanvetoa, mikä on ymmärrettävää, sillä törkeästä pahoinpitelystä säädetty rangaistusasteikko on pahoinpitelyä selkeästi ankarampi. Pahoinpitelystä (RL 21:1) tuomitan sakkoa tai enintään 2 vuotta vankeutta, törkeästä pahoinpitelystä (RL 21:6) puolestaan vankeutta vähintään 1 vuosi ja enintään 10 vuotta.
4. Monet kyseisistä ennakkopäätöksistä ovat koskeneet sitä, onko pahoinpitelyssä käytettyä esinettä (astaloa) pidettävä teräaseena tai siihen rinnastettavana hengenvaarallisena välinennä. Rikoslain 21 luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan jo pahoinpitelyssä käytetään ampuma- tai teräasetta taikka muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista välinettä ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, tekijä on tuomittava törkeästä pahoinpitelystä.
5. Ratkaisussa KKO 2026:78, joka on annettu 27.10.2026, oli kysymys siitä, oliko tavanomaista metallista ruokailuveistä pidettävä edellä mainitussa lainkohdassa tarkoitettuna teräaseena tai siihen rinnastettavana hengenvaarallisena välineenä. Varsinais-Suomen käräjäoikeus (tuomio 21.3.2024) vastasi kysymykseen myöntävästi ja tuomitsi tekijä törkeästä pahoinpitelystä; oikeuden kokoonpanoon kuului käräjätuomari ja 2 lautamiestä. Sen sijaan Turun hovioikeus (tuomio 11.4.2025), jonne A valitti, katsoi - äänestyksen (2-1) jälkeen - kielteisesti ja luki syytetyn viaksi törkeän pahoinpitelyn sijasta tavallisen pahoinpitelyn.
6. Korkein oikeus myönsi syyttäjälle valitusluvan. Syyttäjä vaati valituksessaan, että syytetty A:n syyksi luetaan pahoinpitelyn asemesta törkeä pahoinpitely ja hänelle tuomittua rangaistusta korotetaan.
7.KKO:n ratkaisuselosteessa (kohta 1) pahoinpitely ja sen olosuhteet on kerrottu lakonisesti näin:
Alemmat oikeusasteet ovat katsoneet selvitetyksi, että A oli lyänyt B:tä kerran metallisellaruokailuveitsellä rinrakehänvasemmalle puolelle siten, että B:le oli aiheutunut kyljen tai kainalon seudulle syvä pistohaava. Ruokailuvveitsi oli puhkaissut reiän B:n keuhkoputkeen ja aiheuttanut tälle muun muassa ilmarinnan ja pienen veririnnan.
8. Varsinais-Suomen käräjäoikeuden antaman tuomion teonkuvaus on KKO:n selosteen mukaan pari riviä laajempi, sillä sen mukaan pistohaava oli noin 2 senttimetriä pitkä ja ulottui syvälle olkapään seutuun. Ilmarinnan ja pienen veririnnan lisäksi veitseniskusta oli aiheunut B:n rintaontelon seinämään pientä hematoomaa sekä keuhkoihin pieni repeämä.
9. KKO:n selosteesta puuttuu tekoaika, tekopaikka ja se, missä yhteydessä ja millaisissa olosuhteissa A oli lyönyt B:tä veitsellä. Oliko pahoinpitely tapahtunut asunnossa, baarissa, ulkona vai sisällä, olivatko A ja B tunteneet toisensa ja oliko kyseessä kenties lähisuhdeväkivalta jne. Selkeä puute on myös se, ettei selosteessa puhutaan mitään vankeusrangaistuksen pituudesta ja siitä, tuomittiinko se ehdollisena vai ehdottomana. Varsinkin yleisö on kiinnostunut usein nimenomaan rangaistuksen määrästä ja sen mahdollisesta ehdollisuudesta, ei niinkään siitä, onko pahoinpitelyä pidetty tavallisena vai törkeänä. Vaikka mainitut puutteet eivät vaikuta siihen, oliko rikoksentekovälineenä käytetty ruokailuveitsi hengenvaarallinen vai ei, olisi johdonmukaisuuden ja ratkaisun ymmärrettäyyden kannalta ollut paikallaan täydentää tapausselostetta edellä mainituilla seikoilla.
10. Asian esittelijänä toiminut oikeussihteeri Sini Majlander ilmoitti minulle, että pahoinpitely oli tapahtunut 24.6.2022 eräässä pizzeriassa, jossa A ja B olivat olleet. Kun A nukahtanut ravintolan pöytään, oli B yrittänyt herätellä häntä. Herättyään A oli tokaissut, että nukkuvaa karhua ei passaa herättää, ottanut pöydällä olleen ruokailuveitsen ja lyönyt sillä B:tä voimakkaasti kylkeen. Tämän jälkeen miehet olivat menneet ulos ravintolasta, ja B oli pyytänyt A:ta soittamaan hätäkeskukseen. Kun tämä noudattanut kehotusta, B oli itse soittanut ja pyytänyt ambulanssia paikalle.
11. Esittelijä kertoi myös, että käräjäoikeus oli tuominnut A:n useista eri rikoksista, mutta mitannut A:lle törkeästä pahoinpitelystä 2 vuoden vankeusrangaistuksen. Hovioikeus mittasi A:lle perusmuotoisesta pahoinpitelystä 1 vuoden 3 kuukautta vankeutta. Korkein oikeus ei syyttäjän valituksesta korottanut hovioikeuden tuomitsemaa rangaistusta.
12. Tämä intron jälkeen pääsemme itse pääasiaan eli kysymykseen sitä, voidaanko tavallista tylppäkärkistä metallista ruokailuveistä pitää rikoslain 21 luvun 6 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna teräaseena tai siihen rinnastettavana hengenvaarallisena välineenä ja oliko A syyllistynyt törkeään pahoinpitelyyn.
13. Rikoslain 21 luvun esitöissä eli hallituksen esityksessä 94/1993 vp) ei ole tarkemmin määritelty, mitä teräaseella tässä yhetydessä tarkoitetaan (kohta 7). Oikeuskäytännöstä ja KKO:n aiemmin antamista ennakkoäätöksistä sen sijaan löytyy yllättävän runsaasti tapauksia, joissa kysymykseen on otettu kantaa.
14. Teräaseena on pidetty muun muassa (KKO:n perustelujen kohdat 9 ja 10)
- pitkäteräistä veistä (KKO 1999:20)
- pihviveistä (KKO 2013:60)
- puukkoa (KKO 2014:6)
- kääntöveistä (KKO 2017:66)
- mattoveistä (KKO 2020:33)
- leipäveistä (KKO 2023:91)
- keittiöveistä (KKO 2022:73)
- retkikirvestä (KKO 2021:38), ja
- pohjaosastaan rikkinäistä lasista olutpulloa (KKO 2020:37)
15. Ampuma- tai teräaseeseen rinnastettavaksi hengenvaaralliseksi välineeksi KKO:n ratkaisukäytännössä ei sitä vastoin ole katsottu (kohta 11)
- kumipamppua (KKO 1996:65)
- pesäpallomailaa tai vasaraa (KKO 2009:79)
- metallirunkoista tuolia (KKO 2010:36) tai
- teleskooppipatukkaa (KKO 2021:57)
16. KKO lausuu yhteenvetona perustelujen loppukappaleessa (kohta 16), että arvioinnin kohteena olevan ruokailuveitsen terän ei ole selvitetty olleen terävä. Sanottu terä ei siten lähtökohtaisesti vastaa hengenvaarallisuudeltaan teräaseen terää. Kysymys on tavanomaisesta käyttöesineestä, jonka fyysisiä ominaisuuksia ei ole millään tavoin muokattu teräaseen kaltaisiksi. Teossa käytetty ruokailuveitsi ei siten rinnastu ominaisuuksiltaan teräaseeseen eikä se itsessään ole hengenvaarallinen. Merkitystä ei ole sillä, että käsillä olevassa asiassa asianomistajan kylkeen suunnattu isku on erityisesti sanotun lyönnin huomattavan voimakkuuden takia ollut potentiaalisesti hengenvaarallinen.
15. Korkein oikeus on sisällyttänyt ratkaisun perusteluihin kuvan samankaltaisesta ruokailuveitsestä, jota pahoinpitelyssä oli käytetty, kas tässä
16. Korkein oikeus on nyt useissa ennakkopäätöksissään aika tyhjentävästi meille kertonut, mitä teräaseella tai siihen rinnastettavalla hengenvaarallisella välineellä törkeää pahoinpitelyä koskevassa lainkohdassa (RL 21:6.1:n 3 kohta) tarkoitetaan. Olisiko vielä joitakin muita veitsiä, joiden osalta ei vielä ole otettu kantaa kysymykseen? Ehkä kokkiveitsi, kalaveitsi ja kuorimaveitsi ovat sellaisia. Linkkuveitsi on kääntöveitsen synonyymi, joten sitä voidaan pitää hengenvaaralisena välineenä. Hieman ihmetyttää, miksi KKO ei ole pitänyt vasaraa tuollaisena välineenä (KKO 2009:79), mutta sen osalta asiaan vaikuttanee vasaran koko ja painavuus.
