1. Tasavallan presidentti nimitti eilen Rovaniemen hovioikeuden uudeksi presidentiksi Lapin käräjäoikeuden laamannin Jyrki Samuli Kiviniemen. Hän aloittaa uudessaa tehtävässään 1.8.2022, jolloin viran nykyinen haltija Marianne Wagner-Prenner jää eläkkeelle. Kiviniemen toimikausi päättyy 28.2.2029.
2. Jyrki Kiviniemi on 62-vuotias. Hän on syntynyt Kemijärvellä 10.2.1960 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Kemijärven lukiosta 1979. Juristiksi eli oikeustieteen kandidaatiksi Kiviniemi valmistui 1985 Lapin korkeakoulusta, jonka nimi on muuttunut sittemmin Lapin yliopistoksi. Varatuomarin arvon Kiviniemi sai 1987 suoritettuaan tuomioistuinharjoittelun Kemijärven käräjäoikeudessa. Kiviniemi on sotilasarvoltaan luutnantti ja Lakimieskalenterin mukaan hänen harrastuksiinsa kuuluvat maratonhiihto, poronhoito, pyöräily, metsänhoito ja hillan poiminta.
3. Kiviniemi toimi 1987-90 Itä-Suomen ja 1990-94 Rovaniemen hovioikeuden viskaalina eli esittelijänä. Tämän jälkeen hän oli vuosina 1994-2009 Rovaniemen käräjäoikeuden käräjätuomarina ja hoiti tuolloin osan aikaa myös Pohjois-Suomen maaoikeuden tuomarin virkaa. Kemi-Tornion käräjäoikeuden ma. laamanniksi Kiviniemi nimitettiin elokuun alusta 2008 ja laamanniksi vuoden 2010 alusta. Lapin käräjäoikeuden laamanniksi Kiviniemi nimitettiin heinäkuun 2013 alusta lukien. Hän on siten toiminut laamannin tehtävissä reilut 13 vuotta.
4. Kiviniemi on toiminut myös Sallan piirin nimismiehenä - tosin vain yhden kuukauden kesällä 1987 - ja ollut jäsenenä ja puheenjohtajana oikeusministeriön asettamissa työryhmissä. Kiviniemi on Tuomioistuinviraston johtokunnan jäsen ja hänellä on ollut luottamustehtäviä tuomari- ja lakimiesjärjestöissä. Lisäksi hän on toiminut koulutustehtävissä.
5. Kiviniemi valmistui lakimieheksi 1985 jo ennen kuin itse siirryin tuomarin virasta Lappiin professorin tehtäviin. Tutustuin häneen myöhemmin, sillä Kiviniemi piti toistakymmentä vuotta Lapin oikiksessa prosessioikeuden opetukseen liittyvää "roolit"-nimistä luentosarjaa, jonka tarkoituksena oli perehdyttää opiskelijoita käytännön lainkäyttöön ja tuomioistuimen toimintaan.
6. Jyrki Kiviniemen ohella presidentin virkaa haki neljä mutta juristia, joilla kaikilla oli tuomarinvalintalautakunnan virkaesityksestä ilmenevillä perusteilla hovioikeuden presidentin tehtävän edellyttämä johtamistaito. Merkille pantavaa on, että Kiviniemeä lukuun ottamatta hakijat ovat osallistuneet johtamiskoulutukseen.
7. Kiviniemen kanssa loppusuoralle (finaaliin) virantäytössä selviytyi hovoikeudenlaamanni, OTT, prosessioikeuden dosentti Sakari Laukkanen (60). Laukkasen meriitit ovat vakuuttavat, sillä hän on toiminut Rovaniemen hovoikeudessa paitsi esittelijänä, myös hovioikeudenneuvoksena (2006-2014) ja hovioikeudenlaamannina vuodesta 2014 lähtien. Hän on väitellyt aiheesta "Tuomarin rooli" oikeustieteen tohtoriksi vuonna 1995 Lapin yliopistossa ja toiminut Lapin oikiksessa lainkäytön asissitenttina, yliassistenttina ja yhden vuoden lainkäytön vs. professorina. Lisäksi Laukkanen on ollut KKO:n oikeussihteerinä ja oikeusministeriön erityisasiantuntijana ja kehittämispäällikkönä sekä useissa lainvalmistelu- ja kehittämistehtävissä työryhmien ja muiden toimielimien puheenjohtajana, jäsenenä, sihteerinä ja asiantuntijana. Laukkanen on prosessioikeuden dosentti kolmessa eri yliopistossa (Itä-Suomen yliopisto, Turun yliopisto ja Lappeenrannan tekninen yliopisto), muttei Lapin yliopistossa. Hän on hakenut jo aiemmin Rovaniemen, Turun ja Itä-Suomen hovioikeuden presidentin virkoja.
8. Tuomarinvalintalautakunnan 16.6.2022 päivätystä virkaesityksestä ilmenee, että korkein oikeus piti, äänestyksen jälkeen, lautakunnalle antamassaan lausunnossa Sakari Laukkasta ansioituneempana hovioikeuden presidentin virkaan. Eri mieltä olevien oikeusneuvosten lausunossa on esitetty, että Kiviniemi tulisi nimittää virkaan. Lautakunta hankki launnot viranhakijoista myös Lapin käräjäoikeuden osastonjohtajilta (Jyrki Kiviniemestä), Tuomioistuinviraston ylijohtajalta sekä Rovaniemen hovioikeudelta sekä haastattteli hakijoita.
9. Myös korkein oikeus haastatteli viranhakijoita sekä kuuli Rovaniemen hovioikeuden jäsenten, esittelijöiden ja kansliahankilökunnan edustajia. Korkein oikeus on myös teettänyt soveltuvuusarvioinnin hakijoista. Arvioinnin suorittaja on ollut kuultavana lautakunnan kokouksessa 16.6.2022.
10. Tuomarinvalintalautakunta toteaa virkaesityksessään, että korkein oikeus on haastatellut hakijat, ja sillä on ollut käytössään muiden elinten antamat lausunnot ja soveltuvuusarvioinnit hakijoista. KKO on myös kuullut hovioikeuden henkilökunnan edustajia asiassa. KKO:lla on siten ollut, lautakunta jatkaa, hyvät edelytykset arvioida hakijoiden pätevyyttä ja keskinäistä ansioituneisuutta presidentin virkaan. KKO:n jäsenten enemmistö on pitänyt Sakari Laukkasta ansioituneimpana virkaan.
11. Tuomarinvalintakunnan puheenjohtajana asiassa on toiminut KKO:n jäsen, oikeusneuvos Timo Ojala. Kuitenkin lautakunta on, vieläpä yksimielisesti, esittänyt presidentin virkaan, ei suinkaan Sakari Laukkasta, kuten KKO, vaan laamanni Jyrki Kiviniemeä. Miksi näin?
12. Vastaus löytyy lautakunnan virkaesityksen perustelujen viimeisestä kappaleesta:
"Kiviniemen ja Laukkasen tuomioistuinura ja johtamiskokemus on erilainen ja heidän
voidaan arvioida olevan myös johtajaominaisuuksiltaan jonkin verran erilaisia. Molemmilla on edellä selostettuja ja korkeimman oikeuden lausunnosta ilmeneviä ansioita presidentin virkaan nähden. Kiviniemellä ja Laukkasella on kokemusta tuomioistuimen johtamistehtävästä, Kiviniemellä yli 13 vuotta laamannin tehtävästä ja Laukkasella 7½ vuotta hovioikeuden osaston johtajan tehtävästä. Molempien suoriutuminen johtamistehtävissä on arvioitu olevan tehtävän edellyttämällä tasolla. Kiviniemellä on johtamiskokemusta myös oikeusministeriön ja eri työryhmistä. Laukkanen on toiminut oikeusministeriön kehittämispäällikkönä. Arvioituaan Kiviniemen ja Laukkasen ansioita, soveltuvuusarvioinnin tuloksia ja erityisesti sitä, että heistä kahdesta Kiviniemellä on merkittävää kokemusta päällikkötuomarin tehtävästä käräjäoikeuden laamannina, ja että hänen suoriutumistaan tässä tehtävässä on arvioitu varsin myönteisesti sekä sitä, että hän on toiminut aktiivisesti eri tehtävissä tuomioistuinten toiminnan kehittämisessä, tuomarinvalintalautakunta katsoo, että Kiviniemen voidaan jäljellä olevista hakijoista katsoa parhaiten täyttävän ne johtamistaitoa, kokemusta ja henkilökohtaisia ominaisuuksia koskevat vaatimukset, joita Rovaniemen hovioikeuden presidentin virka edellyttää. Myös haastattelussa esiin tulleet seikat tukevat tätä käsitystä. Kiviniemi on siten ansioitunein nyt täytettävänä olevaan virkaan."
13. Varsin tasaväkisen viranhauan ratkaisi loppujen lopuksi Jyrki Kiviniemen yli 13 vuotta kestänyt toiminta käräjäoikeuden laamannin tehtävistä Lapista. Sakari Laukkasella ei tällaista kenttäkokemusta ole, vaikka hän on toiminut kauan hovoikeudenneuoksena ja -laamanninna. Selkokielellä ilmaistuna kyse on sitä, että Kiviniemi tuntee "laajan Lapinmaan" eli kentän ja sen oikeusolot paljon paremmin kuin yksinomaan hovioikeudessa "kököttänyt" kilpahakijansa. Kiviniemen nimitys osoittaa, että päteväksi tuomioistuimen johtajaksi voidaan tulla käytännön kautta ilman nimenomaista johtajakoulustustakin. Siihen ei välttämättä tarvita liioin tohtorinhattua tai oppiarvoja; tässä suhteessa Jyrki Kiviniemi eroaa Turun hovoikeuden presidentiksi nimitetystä Pekka Määtästä. Virkaesityksen rivien välistä voidaan myös lukea, että valinnassa oli merkitystä myös korkeimman oikeuden teettämällä hakijoiden soveltuvuusarvioinnilla sekä hakijoiden kuulemisilla. Todella mainiota, että lautakunta osoitti itsenäisyytensä, eikä suostunut noin vain noudattamaan korkeimman oikeuden enemmistön omaksumaa kantaa.
14. Jyrki Kiviniemestä Rovaniemen hovioikeus saa taitavan ja kansanomaisen, yhtäältä jämäkän, toisaalta taas rennon letkeän päällikkötuomarin. Onnittelut sekä kaimalle että hovioikeudelle!
2 kommenttia:
Olisiko syynä voinut olla myös se, että hovioikeuden laamannin viran ei katsottu käsittävän sellaista täysipainotteista yksikön johtamista kuin käräjäoikeuden laamannin vaan rinnastuvan käräjäoikeuden osastonjohtajaan? Hyvän presidentin hovioikeus olisi varmasti saanut molemmista.
Mielenkiintoinen sivujuonne tuossa nimityksestä oli se, että tuota ja Turun presidentin virkaa hakenut oikeusneuvos ei menestynyt, edes KKO:n omassa lausunnossa. Vanhaan aikaan kai virka olisi tullut oikeusneuvokselle kuin manulle illallinen.
Aivan tavatonta ei ylimpien oikeuksien lausunnon sivuuttaminen päällikkötuomareiden valinnassa ole tuomarivalintalautakunnassa viime vuosina ollut. Mieleen tulevat ainakin markkinaoikeuden ylituomarin, työtuomioistuimen presidentin sekä vakuutusoikeuden ylituomarin virat sekä eräät hallinto-oikeuksien ylituomareiden virat.
Tilastoja lähemmin tuntematta vaikuttaa siltä, että rivituomareiden nimitykset pysyvät suhteessa lausuntoihin lautakunnassa paremmin kuin päällikkötuomareiden, joihin lausunnon antaa KKO/KHO.
Oma ongelmansa on, että osaan päällikkötuomareiden viroista on ollut erittäin vähän hakijoita. On esimerkiksi ollut useita tapauksia, joissa hakijoita on ollut vain yksi tai kaksi.
Lähetä kommentti