lauantai 9. heinäkuuta 2022

323. Turun hovioikeuden presidentiksi laamanni Pekka Määttä

 

Pekka Määttä puhumassa 7. heinäkuuta 2022 Oikeusvaltion pelastaminen -seminaarissa Luumäen Kotkaniemessä presidentti P.E.Svinhufvudin kotimuseolla.

1. Tasavallan presidenti nimitti eilen 8.7.2022 Turun hovioikeuden uudeksi presidentiksi laamanni, oikeustieteen tohtori Pekka Tapio Määtän. Määtän virkakausi kestää seitsemän vuotta, se alkaa 1.12.2022 ja päättyy 30.11.2029. 

2. Pekka Määttä on 58-vuotias. Hän syntyi Kajaanissa, kirjoitti ylioppilaaksi Kuhmon yhteislyseosta ja valmistui juristiksi 1988 Lapin korkeakoulusta, joka toimii nykyisin Lapin yliopistona. Määttä sai varatuomarin arvon vuonna 1990 ja väitteli 2013, siis melko iäkkäänä eli 49-vuotiaana, oikeustieteen tohtoriksi Turun yliopistossa prosessioikeuden alalta.

3.  Pekka Määtän tuomarinura on varsin tyyypillinen meillä Suomessa. Hän on toiminut ensin kymmenkunta vuotta esittelijänä Turun hovioikeudessa ja sen jälkeen vuosina 2006-2015 käräjätuomarina kahdessa Varsinais-Suomeessa sijaitsevassa käräjäoikeudessa. Hänet nimitettiin vuonna 2016 hovioikeudenneuvokseksi Turun hovioikeuteen ja seuraavana vuonna pienen Kainuun käräjäoikeuden laamanniksi. Synnyinseudullaan hän viihtyi  pari vuotta, kunnes haki ja sai vuonna 2019 nimityksen Lahdessa toimivan Päijät-Hämeen käräjäoikeuden laamanninksi. 

4. Määttä on jo aikaisemmin hakenut hovioikeuden presidentin virkoja Helsingin ja Itä-Suomen hovioikeudesta, mutta vasta kolmas hakukerta "tärppäsi", sillä nyt hänestä tulee maan vanhimman hovoikeuden eli jo vuonna 1623 perustetun Turun hovioikeuden päällikkötuomari.

5. Määttä on hovioikeuden esittelijänä ollessaan toiminut avustavana lakimiehenä turkulaisissa asianajotoimistoissa sekä lyhyen aikaa assistenttina yliopistossa. Hän on toiminut Professor in Practice -tehtävässä sekä erilaisissa tuomareille ja esittelijöille suunnatuissa opetus- ja koulutustehtävissä. Määttä on suorittanut johtamisen erikoisammattitutkinnon ja hänellä on oikeustieteellistä julkaisutoimintaa sekä luottamustoimia lakimiesjärjestöissä. Sotilasarvoltaan Määttä on yliluutnantti.

6. Pekka Määttä väitteli siis vuonna 2013 - tarkemmin sanottuna lokakuun  26. päivänä - tohtoriksi väitöskirjallaan, jonka nimenä on "Rikosasian joutuisa käsittely"ja  alaotsikkona "Perusoikeus ja tuomarin velvollisuus." Toimin yhdessä professori Laura Ervon kanssa väitöstutkimuksen esitarkastajana. Väitöstutkimuksen teema hieman oudoksutti, sillä vain muutamaa vuotta aikaisemmin 2007 oli Lapin yliopistossa tarkastettu Mia Mari Spolanderin samasta aiheesta laatima väitöskirjan "Menettelyn joutuisuus oikeudenmukaisen rikosoikeudenkäynnin osatekijänä." Jos olisin ollut Määtän työnohjaaja, en olisi tuollaista tutkimusteemaa hänelle suositellut.

7. Esitarkastajilla oli neljä tiivistä sivua käsittävässsä lausunnossaan, joka on päivätty 27.4.2011, paljon huomauttamista käsikirjoituksen johdosta mm. sen vuoksi, että laajuudestaan huolimatta tutkimuksen aa ja oo eli punainen lanka näytti olevan välillä pahasti kateissa. Käsikirjoitus sisälsi valtavan määrän tietoa, josta aika suurelta osalla ei ollut juuri mitään tekemistä oikeudenkäynnin joutuisuuden kanssa. Puolsimme kuitenkin väittelyluvan myöntämistä luottaen Pekka Määtän ilmoitukseen, jonka mukaan hänen tarkoituksenaan oli parannella käsikirjoitustaan kesän 2011 aikana. Tuo kesä meni ja meni myös vuoden 2012 kesäkin, mutta uutta käsikirjoitusta ei vain kuulunut. Määttä jätti uuden käsikirjoitusversion vasta keväällä 2013. Se oli edellistä parempi, mutta tästä huolimatta peruutin Turun tiedekunnalle antamani suostumukseni toimia Määtän vastaväittääjänä, joksi määrättiin Laura Ervo. Olin tuolloin jo eläkkeellä enkä halunnut vastaväittäjän kritiikilläni pahoittaa kenenkään mieltä, vaan ajattelin, että hoitakoot "turkulaiset" keskenään väitöstutkimuksen kunnialla maaliin.

8. Pekka Määtän väitöskirjassa on 730 sivua ja 2468 ala- eli kirjallisuusviitettä. Minusta puolet eli noin 350 sivua kyseistä aiheesta olisi riittänyt vallan hyvin, jolloin  väitöskirjasta olisi tullut muutenkin parempi. Professori Lauran Ervon vastaväittäjän lausunto, joka löytyy Lakimies-lehden numerosta 43/2014 sivuilta 469-496, on melko kriittinen, mutta toki väitöskirjalla oli myös ansionsa, joiden perusteella sen hyväksyminen oli täysin perusteltua. Pekka Määtän väitöstilaisuudessa pitämä lektio on julkaistu samassa Lakimiehen numerossa sivuilla 429-434. Turun yliopiston verkkosivuilla Pekka Määttä esitteli ennen väitöstilaisuutta väitöskirjaansa otsikolla "Rohkea ja taitava tuomari on paremman oikeusturvan takuuhenkilö".

9. Toissa päivänä (7.7. 2022) tuleva hovioikeuden presidentti esiintyi Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen  järjestämässä  "Oikeusvaltion pelastaminen" -seminaarissa, joka pidettiin presidentti P.E.Svinhufvudin  Luumäen Kotkaniemessä sijaitsevassa kotimuseossa. Kuinka ollakaan, Määttä puhui jälleen teemasta "Rohkea ja taitava tuomari - oikeusvaltion turvaaja". Tuollaisella supertuomarilla näyttäisi siis olevan käyttöä useissa eri tehtävissä - ainakin kyseistä luonnehdintaa voidaan käyttää useissa yhteyksissä. Mieleen tulevat tässä yhteydessä Olaus Petrin vanhat tuomarinohjeet, joiden mukaan hyvä ja älykäs (suopea) tuomari on jopa parempi kuin hyvä laki. - Pekka Määtän kuten muidenkin mainitussa seminaarissa puhuneiden henkilöiden esitelmät ovat katsottavissa Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen verkkosivun tallanteelta, lakimiesyhdistys.fi.

10. Meillä on kaikki syy uskoa, että Pekka Tapio Määttä on sellainen rohkea ja taitava tuomari, jolla on edellytykset hovioikeuden presidenttinä toimia entistä paremman oikeusturvan takuumiehenä ja oikeusvaltion varmistaajana sekä luotsata maan vanhin hovioikeus uudelle vuosisadalle. Turun hovioikeuden perustamisesta tulee nimittäin ensi vuonna kuluneeksi tasan 400 vuotta. 

Onnittelut Pekka Määtälle nimityksen johdosta!

 

 

 

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Liekö Määtän ja Spolanderin väitökirjoissa pohdittu joutuisuutta tuomarin koko juttukannan näkökulmasta? Lainvalvojien ja EIT:n käytännössä huomio on aina yksittäisissä jutuissa. Tietyn yksittäisen jutun kiirehtiminen voi helposti johtaa muiden juttujen hiipumisen. Tärkeintä olisi löytää järjestelmällinen "teollinen" työtapa, jolla kaikki jutut virtaavat tasaisesti.