1. Korkein
oikeus (KKO) on myöntänyt tänän julkistetulla päätöksellä numero 2062 (R2019/650) Seija Kortekallio-Lammelle sekä syyttäjälle
rajoitetut valitusluvat hasiksen salakuljetukseen liittyvässä ns.
tynnyrijutussa. Jari Aarnion, Mari Romanon ja Keijo Vilhusen
valituslupahakemukset hylättiin, joten heidän osaltaan hovioikeuden
tuomio jää voimaan.
2. Kortekallio-Lammelle myönnetty valituslupa koskee kysymystä siitä, onko hän syyllistynyt Romanon rikoskumppanina törkeään huumausainerikokseen hovioikeuden selvitetyksi katsomalla menettelyllä ja samalla myös kysymystä rangaistuksen määräämisestä. Muilta osin hänen valituslupahakemuksensa hylättiin.
3. Helsingin hovioikeus oli 27.6.2019 2019 tuominnut Kortekallio-Lammen yhdessä Romanon kanssa tehdystä törkeästä huumausainerikoksesta sekä eräästä toisesta hänen yksin tekemästään huumausainerikoksesta yhteiseen kahden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
4. Syyttäjälle myönnetty valituslupa koskee Aarnion alaisena toimineelle Mikael Runebergille tuomittavaa rangaistusta ja viraltapanoa. Hovioikeus oli tuominnut Runebergin virkarikoksista sakkorangaistukseen sekä hylännyt syyttäjän viraltapanoa koskevan vaatimuksen.
5. Koska Aarnion, Romanon ja Vilhusen valituslupahakemukset hylättiin, heidän osaltaan hovioikeuden tuomio on lopullinen.
6. Helsingin poliisilaitoksen huumerikosyksikön päällikkönä toimineen
Aarnion hovioikeus oli katsonut syyllistyneen viiteen törkeään
huumausainerikokseen sekä törkeään todistusaineiston vääristelemiseen,
oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamiseen ja lukuisiin virkarikoksiin, ja
tuomitsi Aarnion 10 vuoden vankeusrangaistukseen.
7. Vilhusen oli hovioikeudessa katsottu syyllistyneen yhdessä Aarnion kanssa kahteen törkeään huumausainerikokseen, joista hänet tuomittiin niin ikään 10 vuoden vankeusrangaistukseen.
Romanon syyksi luettiin hovioikeudessa huumausainerikoksia, joista osa oli törkeitä, ja hänet tuomittiin kolmen vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
8. Edellä oleva teksti on KKO:n tänään antamasta tiedotteesta. KKO:n käsitteli valituslupa-asiat 3-jäsenisessä kokoonpanossa, johon kuuluivat oikeusneuvokset Kantor, Littunen ja Tammi-Salminen. Esittelijä asiassa toimi esittelijäneuvos Essi Kinnunen.
7. Vilhusen oli hovioikeudessa katsottu syyllistyneen yhdessä Aarnion kanssa kahteen törkeään huumausainerikokseen, joista hänet tuomittiin niin ikään 10 vuoden vankeusrangaistukseen.
Romanon syyksi luettiin hovioikeudessa huumausainerikoksia, joista osa oli törkeitä, ja hänet tuomittiin kolmen vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.
8. Edellä oleva teksti on KKO:n tänään antamasta tiedotteesta. KKO:n käsitteli valituslupa-asiat 3-jäsenisessä kokoonpanossa, johon kuuluivat oikeusneuvokset Kantor, Littunen ja Tammi-Salminen. Esittelijä asiassa toimi esittelijäneuvos Essi Kinnunen.
7 kommenttia:
En usko pätkääkään Aarnion syyllisyyteen. Eikä moni muukaan. Sen sijaan uskon jutun tuomarien ammattitaidottomuuteen ja hyväuskoisuuteen.
Anonyymi kirjoitti: "En usko pätkääkään Aarnion syyllisyyteen. Eikä moni muukaan. Sen sijaan uskon jutun tuomarien ammattitaidottomuuteen ja hyväuskoisuuteen."
On myös ihmisiä, jotka eivät usko, että ihminen on käynyt kuussa tai ilmastonmuutokseen. Näitä salaliittoteorioita on kaikenlaisista asioista.
Taitaa olla myös niin, että jonkun ihmisen syyllisyys ei ole varsinainen uskonasia. Julkisessa oikeudenkäynnissä on se hyvä puoli, että jokainen voi tutustua tuomioon, jossa syyllisyys on todettu. Aarnio - tapauksen varsinainen ongelma ei ole ammattitaidottomissa tai hyväuskoisissa tuomareissa vaan siinä, että tuomioistuimet ovat onnistuneet laatimaan niin laajat tuomiot, että niihin on haastavaa perehtyä edes lakimiehen koulutuksen hankkineen - maallikoista puhumattakaan. Keskustelua toivoisi uskonasioita enemmän siitä, mikä ylipäänsä on tuomion perustelemisen tarkoitus. Kenelle niitä laaditaan ja missä tarkoituksessa?
10. joulukuuta 2018 anonyymi kirjoitti: ”tuomioistuimet ovat onnistuneet laatimaan niin laajat tuomiot, että niihin on haastavaa perehtyä edes lakimiehen koulutuksen hankkineen - maallikoista puhumattakaan. Keskustelua toivoisi uskonasioita enemmän siitä, mikä ylipäänsä on tuomion perustelemisen tarkoitus. Kenelle niitä laaditaan ja missä tarkoituksessa?”
Ohessa linkki, josta voi löytää tietoa kysymykseen ”mikä ylipäänsä on tuomion perustelemisen tarkoitus. Kenelle niitä laaditaan ja missä tarkoituksessa?”
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:tuomion_perusteleminen
Koska tuomioistuimet eivät sinänsä laadi tuomioita, voidaan anonyymin todeta tarkoittaneen ratkaisijan tai ratkaisijoiden onnistuneen laatimaan niin laajat tuomiot, että niihin on haastavaa perehtyä edes lakimiehen koulutuksen hankkineen - maallikoista puhumattakaan.
Näin ollen keskustelua voisi olla enemmän siitä kenelle laaditaan ja missä tarkoituksessa niin laajoja tuomioita, että niihin on haastava perehtyä.
Edellinen anonyymi ei näytä lukeneen viittaamaansa termipankin artikkelia. Siellä puhutaan nimenomaan tuomioistuimen - ei ratkaisijan tai ratkaisijoiden - perusteluvelvollisuudesta.
Minä taas en usko, että yhdeksään tuomariin ja kahteen esittelijään (käräjäoikeudessa 3,hovioikeudessa 3+1 ja kko:ssa 3+1) ei satu yhtään ammattitaitoista tai syytettä kriittisesti tarkastelevaa tuomaria. Mediahuomio ja jutun poikkeuksellisuus on vahventanut suurennuslasia entisestään.
Hyvää joulua ja kiitoksia kuluneen vuoden kirjoituksista.
Lähetä kommentti