1. Oikeusministeriön asettama toimikunta, jonka puheenjohtajana oli Helsingin hovioikeuden presidentti Mikko Könkkölä - tämä varsinainen "komiteahai" - ehdottaa viime perjantaina jättämässään mietinnössä (OM:n mietintöjä ja lausuntoja 23/2017), että Suomeen perustettaisiin itsenäinen eli oikeusministeriöstä erillään oleva tuomioistuinvirasto.
2. Tuomioistuinvirasto huolehtisi tuomioistuinlaitoksen eli kaikkien tuomioistuinten (yleiset tuomioistuimet, hallintotuomioistuimet ja erityistuomioistuimet) keskushallintoviranomaisen tehtävistä. Virasto vastaisi tuomioistuinlaitoksen toimintaedellytyksistä ja tuomioistuinten toiminnan kehittämisestä, suunnittelusta ja tukemisesta.
3. Ehdotus merkitsee toteutuessaan, että nykyisin oikeusministeriölle nykyisin kuuluvat tuomioistuinten keskushallintotehtävät siirtyisivät tuomioistuinvirastolle. Suomen voimassa oleva järjestelmä, jossa tuomioistuinten hallinnosta vastaa suoraan poliittisesti johdettu oikeusministeriö, on kansainvälisessä vertailussa varsin poikkeuksellinen.
4. Esimerkiksi kaikissa muissa pohjoismaissa (Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti) samoin kuin useimmissa muissakin Euroopan maissa tuomioistuinten keskushallintotehtävät on jo aikoja sitten siirrettry poliittiselta elimeltä tuomarijohtoiselle virastolle. Suomi on siis tässäkin asiassa pahasti jälkijunassa.
5. Itsenäisestä tuomioistuinvirastosta on toki Suomessakin puhuttu jo 20-30 vuotta, mutta toimeen vain ei ole välitetty tarttua, vaikka asiassa on tehty useita aloitteita ja laadittu melko yksityiskohtaisia esityksiä. Hovioikeudenpresidentti Markku Arposen puheenjohdolla toiminut laaja tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea (KM 2003:3) pohti asiaa kattavasti (s. 454-505) ja teki joulukuussa 2003 jättämässään mietinnössä perustellun ehdotuksen oikeusministeriöstä erillisen keskusyksikön perustamisesta.
6. Joulukuussa 2004 valmistuneen lausuntoyhteenvedon mukaan korkein oikeus, kaikki hovioikeudet yhtä lukuun ottamatta ja kaikki lausunon antaneet käräjäoikeudet yhtä lukuun ottamatta kannattivat Arposen komitean esittämää oikeusministeriöstä erillisen keskusyksikön perustamista. Hallintotuomioistuimet KHO:n ja sen presidentin Pekka Hallbergin johdolla sen sijaan eivät pitäneet erillisen keskusyksikön perustamista tarpeellisena.
7. Tunnettuna suplikkimiehenä Pekka Hallberg, joka haaveili ilmeisesti melkein tosissaan ehdokkuudesta vuoden 2012 presidentinvaaleissa, oli luonut hyvät suhteet oikeusministereihin ja ministeriön korkeisiin virkamiehiin ja hankkinut osin tämän avulla KHO:lle enemmän resursseja kuin mihin KKO on milloinkaan kyennyt. "Pekka II" eli KHO:n nykyinen presidentti Pekka Vihervuori on jatkanut edeltäjänsä viitoittamalla tiellä ja ilmoittanut eri yhteyksissä eli monissa juhlapuheissaan ja katsauksissaan vastustavansa jyrkästi tuomioistuinviraston perustamista.
8. Hovioikeuksien presidentit tekivät 9.2.2007 oikeusministeriölle esityksen tuomioistuinhallinnon uudelleen järjestämisen liittyvän selvitystyön käynnistämisestä. Mutta tämäkään aloite ei tepsinyt. Luultavasti Pekka Hallbergin asiassa ylipuhumat, lähinnä vasemmistoa ja vihreitä edustavat oikeusministerit (Johannes Koskinen ja Tuija Brax) suhtautuivat uudistukseen varsin penseästi ja onnistuivat oikeusministeriön virkamiesten avustamina torpedoimaan välttämättömän uudistuksen valmistelun ja toteutumisen pitkäksi aikaa.
9. Olen käsitellyt tuomioistuinten keskushallinnon uudistamisen vaiheita ja tuomioistuinviraston perustamista aika laajasti blogikirjoituksessa numero 30.5.2011 numero 434 otsikolla
Tuomioistuinten keskushallinto siirrettävä pois oikeusministeriöltä
10. Pääministeri Matti Vanhasen toisen eli vuonna 2007 toimintansa aloittaneen hallituksen ohjelmaan ei sisältynyt mainintaa tuomioistuinhallinnon uudistamisesta, ei myöskään pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan 2011. Uudistus mainitaan vasta Juha Sipilän hallituksen 2015 ohjelmassa.
11.Tätä ennen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp) oli kuitenkin jo vuonna 2014 ehtinyt käynnistää keskushallinnon uudistamistyön. Sen ensimmäisessä vaiheessa ministeriön tehtävään valitsemat selvitysmiehet OTL Pekka Nurmi, joka on entinen lainsäädäntöjohtaja, ja OTT, laamanni Tatu Leppänen, joka on nykyisin KKO:n jäsen, laativat tammikuussa 2015 valmistuneen arviomuistion, jossa ehdotettiin tuomioviraston perustamista (OM:n selvityksiä ja ohjeita 2/2015). Selvitysmiesten keskeisistä ehdotuksista pyydettiin lausunnot peräti 98 eri taholta. Lausunnoista laadittu tiivistelmä julkaistiin toukokuussa 2015 (OM:n mietintöjä ja lausuntoja 36/2015).
12. Nyt valmistuneen Könkkölän toimikunnan ehdotuksen mukaan tuomioistuinvirasto toimisi oikeusministeriön hallinnonalalla, mutta olisi itsenäinen virasto. Se palvelisi koko tuomioistuinlaitosta. Tuomioistuinviraston keskeisiä tehtäviä olisi huolehtia tuomioistuimia koskevasta kehys- ja talousarviovalmistelusta, tuomioistuinten toimitilahallinnosta ja tietojärjestelmistä sekä yhteistyössä tuomarikoulutuslautakunnan kanssa tuomareiden koulutuksesta.
Toimikunnan mietintö
13. Tuomioistuinvirastolle siirrettäisiin tuomioistuinten henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviä. Virasto osallistuisi tuomioistuinlaitoksen kehittämiseen ja tukisi tuomioistuinten vastuulla olevia kehittämis- ja laatuhankkeita. Tuomioistuinvirasto voisi myös huolehtia palvelutehtävistä, kuten käännös- ja tulkkauspalveluista.
14. Tuomioistuinviraston perustamisella ei puututtaisi tuomioistuinten riippumattomuuteen eikä ylimmille tuomioistuimille perustuslaissa säädettyihin tehtäviin tai asemaan. Niille perustuslaissa säädetyt tuomioistuinlaitoksen lainkäytön valvontaan liittyvät tehtävät säilyisivät nykyisellään.
15. Toimikunta ehdottaa, että tuomioistuinviraston ylintä päätösvaltaa käyttäisi tuomarienemmistöinen johtokunta. Johtokunnassa olisi yhdeksän jäsentä: kuusi tuomaria ja kolme muuta jäsentä, joista yksi olisi tuomioistuinten muuhun henkilöstöön (kuin tuomareihin) kuuluva jäsen, yksi asianajaja ja yksi jäsen, jolla olisi erityisesti julkishalinnon johtamisen asiantuntemusta. Johtokunnassa olisi KKO:n tuomari, yksi KHO:n tuomari sekä yksi tuomari hovioikeuksista, yksi käräjäoikeuksista, yksi hallinto-oikeuksista ja yksi erityistuomioistuimista. Tuomarijäsenistä yhden olisi oltava hovioikeuden tai käräjäoikeuden päällikkötuomari ja yhden hallinto-oikeuden tai erityistuomioistuimen päällikkötuomari. Tuomariliittoa edustanut toimikunnan jäsen eriävän mielipiten mukaan mukaan johtokuntaan ei tulisi valita asianajajaa.
16. Viraston päivittäisestä toiminnasta vastaa mietinnön mukaan johtokunnan nimittämä ylijohtaja. Ylijohtaja on avainasemassa viraston toimintaa ajatellen.Toimikunnan näkemyksen mukaan virasto tulisi sijoittaa Helsinkiin tai muualle pääkaupunkiseudulle.
18. Toimikunta arvioi, että tuomioistuinviraston henkilöstömäärän tulisi olla vähintään 45 henkilötyövuotta. Koko tätä henkilömäärää ei voida siirtää virastoon oikeusministeriöstä tai tuomioistuimista. Tuomioistuinviraston perustaminen edellyttäisi siis lisäpanostusta. Toimikunnan arvioi, että tuomioistuinviraston vuosittaiset toimintamenot olisivat noin 3,5 – 4 miljoonaa euroa, josta lisäpanostuksen tarve olisi noin kaksi miljoonaa euroa.
19. Toimikunnan mukaan tuomioistuinviraston perustaminen korostaisi tuomioistuinten riippumattomuutta ja edistäisi tuomioistuinten hallintotehtävien tehokasta ja tuloksellista hoitamista. Tämä luo edellytykset lainkäytön korkean laadun ylläpitämiselle ja kehittämiselle. Samalla esitys vastaisi suuntausta keskushallinnon kehittämisestä Suomessa. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa toimii jo vastaavia keskushallintotehtäviä varten tuomioistuinvirastot.
20. Oikeusministeriö tulee lähettämään toimikunnan esityksen lausuntokierrokselle kevään aikana. Päätös siitä, miten asiassa edetään, tehdään lausuntokierroksen jälkeen. Selvää lienee, että hallintotuomioistuimet ja erityisesti KHO tulee pontevasti vastustamaan tuomioistuinviraston perustamista. Toimikunnan varapuheenjohtajana toiminut KHO:n oikeusneuvos, OTT Niilo Jääskinen on kuitenkin kannattanut viraston perustamista. Jääskinen on ilmeisesti yksi vahva kandidaatti, kun KHO:lle nimitetään parin vuoden kuluttua Pekka Vihervuoren jälkeen uusi presidentti.
21. No niin, vihdoin ja viimein tämä tärkeä asia eli tuomioistuinten kesksuhallinnon uudistamishanke on etenemässä kohti maalia. Asiasta on puhuttu ja kirjoitettu todella paljon. Olisi luullut, että uudistus, joka on tuomioistuinten riippumattomuuskuvan säilyttämisen ja vahvistamisen kannalta todella välttämätön, olisi saatu valmiiksi paljon nopeammin ja vähemmällä vaivalla. Uudistushanke tullee kohtamaan vielä jatkossakin vastustusta varsnkin KHO:n taholta ja se voi kaatua, jollei muuhun, niin uudistuksen edellyttämän lisäpanostuksen takia. Onhan virastosta vuosittain aiheutuva lisämeno eli kaksi miljoonaa euroa hirveän suuri, kun kyse on oikeushallinnosta!
22. Heti perjantaina ja välittömästi sen jälkeen, kun toimikunnan mietintö oli luovuttu ministeriölle, useat kaupungit ja maakuntaliitot alkoivat kiistellä siitä, minne tuomioistuinvirasto tulisi sijoittaa. Tämä on niin kovin tyypillistä Suomessa ja suomalaiselle politiikanteolle! Itse asiasta viisi, tärkeintä on se, kuka saa jotakin hyvää ja kaunista ja kuka ei. Halunsa saada virasto ovat ilmaisseet julkisuudessa ainakin Rovaniemi, Joensuu, Hämeenlinna ja Vaasa.
23. Lusikkansa tähän soppaan iski eilen perjantaina myös tuplaministeri Jari Lindström. Pappa-Lindström jyrähti Yle Uutisille antamassaan haastattelussa, että uusi virasto ei välttämättä mene Helsinkiin tai ylipäätään pääkaupunkiseudulle, niin kuin Könkkölän toimikunta on kaavaillut. Mikä sitten olisi oikeusministerin mielestä sopivin sijoituspaikka virastolle? No, tietenkin Kouvola! Ei muuten, mutta kun ministeri Lindström itse "sattuu" olemaan Kouvolan poikia, eli hän on kotoisin Kuusankoskelta, joka nykyisin kuuluu Kouvolaan.
24. Tämä tietenkin ratkaisee asian. Kun ministeri esittelee asian hallitukselle, hän tietenkin päättää itsevaltiaan tavoin myös tuomioistuinviraston sijaintipaikasta. Ministeri haluaa viraston perustamisesta komean sulan hattuunsa. "Koska minä olen Kouvolasta, niin virasto tulee sinne - ja pulinat pois"!
16 kommenttia:
Ylijohtajalla on keskeinen asema ja rooli tuomioistuinviraston toiminnassa. Minusta on selvää, että kun tuomioistuimet ovat nyt vihdoin tekemässä kaun kaivattua hajurakoa poliittiseen päätöksentekoon ja oikeusministeriöön, ylijohtajaksi ei voida nimittää oikeusministeriön oikeushallinto-osaston tai sen tuomioistuintoimiston virkamiestä. Ylijohtajaksi tulee valita tuomari, jolla on oman tuomioistuimensa johtamisessa hankittua hallinnollista kokemusta ja joka on samalla pätevän ja ammattitaitoisen tuomarin ja lainkäyttäjän maineessa. Tämän vuoksi valinta voisi kohdistua lähinnä jonkin isohkon käräjäoikeuden laamanniin, joka ei ole vielä mikään ikäloppu", vaan noin 40-50 vuotias.
Esimerkiksi Oulun käräjäoikeuden laamanni Antti Savela (50) voisi olla pätevä ehdokas tuomioistuinviraston ylijohtajan virkaan. Hän on toiminut mm. tuomoistuinlaitostoimikunnan päätoimisena sihteerinä ja osallistunut monien merkittävien tuomioistuinlaitosta koskevien lakihankkeiden valmisteluun.
Eipä kai uuden viraston sijaintipaikkakuntaa vielä hallituksen esitykseen ole tapana kirjata. Kukapa lieneekään oikeusministerinä joskus silloin, kun ja jos perustamislaki aikanaan on tullut hyväksytyksi.
Toimikunnan yksimielinen käsitys on, että tuomioistuinviraston sijaintipaikan valinnan tulisi perustua siihen, millä paikkakunnalla virastolla on parhaat toimintaedellytykset. Alueellisille näkökohdille ei saisi valinnassa antaa ratkaisevaa painoarvoa.
Viraston yhteydenpito tulee olemaan tiivistä sekä tuomioistuimiin että oikeusministeriöön ja muihin viranomaisiin. Uudellamaalla sijaitsevat ylimmät tuomioistuimet, kaikki erityistuomioistuimet, Suomen suurin hovioikeus ja suurin hallinto- oikeus sekä suurin käräjäoikeus ja kuusi muuta käräjäoikeutta. Tuomioistuinten henkilöstöstä 60 prosenttia työskentelee Uudellamaalla tai enintään noin 200 kilometrin päässä Helsingistä. Läheskään kaikkea yhteydenpitoa ei voida hoitaa etäyhteyksin. Kaikki nämä seikat korostavat toimikunnan mukaan viraston keskeisen sijainnin ja hyvien kulkuyhteyksien tärkeyttä.
Viraston sijainti pääkaupungissa tai sen läheisyydessä lähellä eduskuntaa, ylimpiä tuomioistuimia, valtioneuvostoa sekä muita yhteistyötahoja olisi monella tavoin sel- keä etu viraston toiminnalle.
Olennaista on myös, että virastolla on osaava ja sitoutunut henkilöstö. Toimikunnan käsityksen mukaan virastolla olisi parhaat mahdollisuudet saada pätevää henkilöstöä etenkin asiantuntijatehtäviin, jos virasto sijaitsee pääkaupunkiseudulla.
Toimikunta katsoo, että ei ole esitettävissä mitään viraston toimintaan liittyvää seikkaa, joka puoltaisi sen sijoittamista muualle kuin Helsinkiin tai sen läheisyyteen pää- kaupunkiseudulle. Ehdotettava virasto olisi kooltaan varsin pieni, joten viraston alu- eellistamisen vaikutukset työllisyyteen tai talouteen eivät olisi merkittäviä.
Ruotsista ja Norjasta saatu palaute on yksiselitteinen siinä suhteessa, että sijainti pääkaupungin ulkopuolella on käytännössä vaikeuttanut näiden maiden tuomiois- tuinvirastojen toimintaa. Toimikunnan saaman tiedon mukaan Ruotsissa ja Norjassa ainoa peruste sijoittamiselle pääkaupungin ulkopuolelle olivat aluepoliittiset syyt. Mitään toiminnallisia perus- teita ei ole esitetty. Tanskasta ja Alankomaista saadun palautteen mukaan viraston toiminnalle puolestaan oli suuri etu siitä, että se sijaitsee lähellä yhteistyökumppanei- ta ja valtion keskusviranomaisia.
Toimikunta katsoo, että muualle sijoittaminen voisi jopa heikentää tuomioistuinviraston toimintaedellytyksiä, millä voi puolestaan olla haitallisia vaikutuksia tuomioistuinten toiminnalle.
Tarkoitus ilmeisesti on, että tuomioistuinvirastoa koskeva lakiesitys voitaisiin antaa eduskunnalle joko kuluvan vuoden loppupuolella tai ensi vuoden alkupuolella.
Jos tulee eduskunnasta ulos vielä Sipilän hallituksen aikana, niin Ouluunhan se menee, maksoi mitä maksoi. Ja Savelakin siellä valmiiksi.
Saanko veikata, että ylijohtajaksi valitaan joku hallintoihminen eikä välttämättä edes oikeusministeriöstä vaan ihan eri hallinnonalalta. Tärkein kriteeri hänelle on poliittinen ohjailtavuus, jottei sentään uusi itsenäinen virasto sentään liian itsenäiseksi muodostuisi. Sijaintipaikka tulee takuuvarmasti olemaan, jos hanke Sipilän hallituksen aikana valmistuu, jokin suurehko kaupunki Keski-Suomesta. Ehkä Jyväskylä.
On selvää, että oikeusministeri Jari Lindström haluaa, että tuomioistuinvirasto sijoitetaan Kouvolaan. Suurin syy tähän on tietenkin se, että ministeri on itse kotoisin Kouvolan Kuusankoskelta ja että hänen vaalipiirinsä on Kymenlaakso. Eduskuntavaalit 2019 alkavat pikku hiljaa lähestyä ja ministeri haluaa ennen vaaleja komea sulan hattuunsa tuomioistuinviraston sijaintipaikan valinnan myötä. Persujen ilonaiheet hallituksessa ovat ollet kovin vähissä ja puolueen kannatus on suorastaan romahtanut. Kaikki keinot olisi siten hyödynnettävä, jotta puolueen kannatus pysyisi edes jotakuinkin siedettävänä.
Pitää myös muistaa, että myös OM:n oikeushallinto-osaston osastopäällikkö, ylijohtaja Kari Kiesiläinen on Kouvolan poikia ja asuu nykyisin siellä. Kiesiläisen johtama osasto on tähän saakka hoitanut tuomioistuinten keskushallintotehtäviä ja Kiesiläinen on ollut osastopäällikön tehtävissä jo 15 vuotta. Kiesiläiselle sopisi vallan erinomaisesti, jos uusi virasto sijoitettaisiin Kouvolaan ja hänestä tulisi samalla viraston ensimmäinen ylijohtaja. Kokemusta miehellä todella on, mutta ikääkin on kertynyt jo hieman yli 60 vuotta. Ikä ei toki ole valinnan este, mutta toisaalta uusi ja uljas virasto, joka toimii OM:stä erillään, saattaisi kaivata johtajakseen heti alusta lähtien vereksen ja nuoremman vetojuhdan.
Oikeusministerin ja ylijohtajan kotipaikka ei tietenkään saisi ratkaista tuomoistuinviraston sijaintia!
Muuten, oikeusministeri tai valtioneuvosto ei valitse ja nimitä viraston ylijohtajaa, vaan valinnan tekee tuomioistuinviraston johtokunta. Onneksi!
Könkkölän toimikunnalla oli peräti neljä (4) sihteeriä. Toimikunnan työjaostoon kuuluivat pj Mikko Könkkölä, varapuheenjohtaja Niilo Jääskinen ja sekä em. neljä sihteeriä.
Toimikunta harrasti myös matkailua. Toimikunnan työjaosto ja jäsenenä toimikunnassa ollut ylijohtaja Kari Kiesiläinen tutustuivat viime syksynä neljän maan eli Norjan, Ruotsin, Tanskan ja Alankomaiden vastaaviin keskusvirastoihin. Näiden vierailujen yhteydessä keskusteltiin keskusvirastojen lisäksi oikeusministeriöiden ja ao. maiden tuomioistuinten edustajien kanssa. - Kuninkaallisiin ei sentään oltu yhtetdessä (latojan huomautus).
Tästä tuli mieleen, että myös Markku Arposen johtama tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea vieraili - komeasti in corpore - keväällä 2003 tutustumassa Ruotsin Jönköpingissä ja Tanskan Kööpenhaminassa sijaitseviin ao. virastoihin. Oli itsekin mukana sanotussa retkikunnassa. Osa komitean jäsenistä tutustui myöhemmin vielä Oslossa Norjan tuomioistuinlaitoksen keskushallintoon sekä kolmeen norjalaiseen tuomioistuimeen.
Paljon on siis myös reissattu - aina ulkomaita myöten - perehtymässä eri maiden vastaaviin keskushallintoyksikköihin! Könkkölän toimikunnan mietinnön johdanto-osasto luetellaan kymmiä ulkomaisten tuomareiden, hallintovirkamiesten ym. henkilöiden nimiä, joiden kanssa työjaosto matkojensa aikana keskusteli.
Monet tuomarit, OM:n virkamiehet ja eri alojen asiantuntijat ovat osallistuneet 20 vuoden aikana uuden tuomioistuinviraston synnyttämiseen". Monia kokouksia on pidetty. asaikirjja työstetty, lausntoja pyydetty jne, jne.
Ja kaikki tämä melko selvän ja yksinkertaisen asian vuoksi! Jos maassa, maan lakimieskunnassa ja ministeriössä olisi ollut tahtoa, älliä ja yksituumaisuutta, tuomioistuinvirasto olisi saatu luotua huomattavasti paljon vähemmällä työllä, kirjoittamisella, touhuamisella ja kokoustamisella.
"Paljon on siis myös reissattu - aina ulkomaita myöten - perehtymässä eri maiden vastaaviin keskushallintoyksikköihin!"
Enpä osaa tässä asiassa veronmaksajanakaan valitella matkoja, jos niiden avulla on pystytty saamaan aikaan hyvä virastomalli, josta on karsittu muiden maiden vastaavissa virastoissa havaitut "valuviat". Todennäköistä kun on, että jos tuo virasto vihdoin ja viimein saadaan lopulta perustettua, ettei sitä koskaan lakkauteta tai perusteellisesti muutetakkaan. Hyvä siis tehdä kerralla valmista!
Ainakin sijaintipaikan osalta perusteluissa on vahvasti viitattu muiden maiden (Ruotsi?) kokemukseen.
"Jos olisi ollut tahtoa". Kun sitä nimenomaan ei ole ollut, erityisesti oikeusministeriön virkamiehillä, jotka ovat sitä sitkeästi vastustaneet parikymmentä vuotta, todennäköisesti oman vallan menettämisen pelosta.
Valmista olisi toki tullut ja saatu jo 10 vuotta sitten, jos kohta tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitean v. 2003 jätetyn mietinnön jälkeen olisi rivakasti toimeen tartuttu!
"Ehdotettava virasto olisi kooltaan varsin pieni, joten viraston alueellistamisen vaikutukset työllisyyteen tai talouteen eivät olisi merkittäviä."
Tuo on aika heikosti perusteltu väite. Viraston kooksi esitetään vähintään 45 suoraa henkilötyövuotta. Virastojen työllisyysvaikutus on seudullisesti usein ehkä noin 2-3 kertainen suoriin työpaikkoihin nähden (koska virastot, niiden henkilökunta sekä niissä vierailevat hyödyntävät monenlaisia palveluita. Tuomioistuinvirastossa työpaikat eivät oletettavasti olisi kaikkein matalapalkkaisimpia ja myöskään tuomioistuinvirastossa asioivat eivät tyypillisesti ole kaikkein pienituloisimpia, mikä voi tarkoittaa sitä, että aluetaloudellinen vaikutus voisi olla jopa keskimääräistä suurempi. Aluetaloudellisten kokonaisvaikutusten kannalta saatetaan puhua sen kokoluokan työpaikkamäärästä ja talousvaikutuksista, joka ei ole Suomen suurimpien kaupunkien kannalta ehkä merkittävää, mutta voi siitä huolimatta olla merkittävää sekä työllisyyden että alueellisen talouden kannalta kaikissa blogikirjoituksessa mainituissa keskisuurissa kaupungeissa (Rovaniemi, Joensuu, Hämeenlinna, Vaasa ja Kouvola). En ota kantaa siihen, missä tuomioistuinviraston tulisi sijaita, kun en tuomioistuinviraston tehtäväkenttää riittävän hyvin tunne. Mutta toimikunnan ilman mitään aluetaloudellisia laskelmia tai edes kirjallisuusviittauksia esittämä väite viraston aluetaloudellisesta merkityksettömyydestä ei ilman parempia perusteluja ole uskottava.
Toimikunnan näkemys on hyvin perusteltu: Aluepoliittiset syyt eivät saa ratkaista tuomioistuinviraston sijoituspaikkaa.
Norjan ja Ruotsin kokemukset ovat ko. suhteessa varteenotettavia.
Nyt kun on valittu uusi oikeusministeri, pitäisikö virasto sijoittaa Mäntyharjulle, mistä ministeri on kotoisin?
Olen samaa mieltä siitä, että toimikunnan näkymys on perusteltu siitä, että aluepoliittiset syyt eivät saa ratkaista tuomioistuinviraston sijoituspaikkaa. Mutta sen sijaan se toimikunnan näkemys ei ole hyvin perusteltu, että "viraston alueellistamisen vaikutukset työllisyyteen tai talouteen eivät olisi merkittäviä". Toimikunta vain väitti näin, mutta ei perustellut näkemystään muulla kuin viraston "pienuudella". Vähintään 45 hengen virasto on kuitenkin sen verran suuri - varsinkin huomioiden sen, että suorien työpaikkojen lisäksi virastot tuottavat myös niiden ulkopuolelle työpaikka- ja talousvaikutuksia - että se ei ole työllisyyden tai talouden kannalta vaikutuksiltaan merkityksetön. Juuri niiden vaikutusten merkittävyyden takiahan moni kaupunki on tuota virastoa itselleen haluamassa. Työllisyys- ja talousvaikutuksiltaan merkityksettömiä yksiköitä kaupungit eivät samalla tavoin hamua, ja jo se, että moni ilmoittautuu tuollaisen yksikön haluavaksi kertoo siitä, että yksiköllä nähdään olevan taloudellista merkitystä sijaintiseudulleen. Kritisoin siis toimikunnan väitettä työllisyys- ja talousvaikutusten merkityksettömyyden osalta, jonka toimikunta oli ravistanut niin sanotusti hihastaan, ja joka vaikuttaa perättömältä.
Lähetä kommentti