342. Perussuomalaiset ohitti SDP:n Ylen kannatusmittauksessa

 

1. Oppositiopuolue perussuomalaiset  (PS) on noussut SDP:n ohi toiseksi suurimmaksi puolueeksi, selviää Ylen eilen 6.1.-23  julkaisemasta ja Taloustutkimuksen tekemästä  puoluekannatusmittauksesta.

2. Perussuomalaisten kannatus nousi 1,9 prosenttiyksikköä edellisestä joulukuun alun mittauksesta ja on nyt 19,3 prosenttia. SDP:n kannatus laski hieman ja on nyt 18,8 prosenttia.

3. Kokoomus on yhä kärkipaikalla selvällä lähes neljän prosenttiksikön erolla persiuihin, mutta toisaalta sen kannatus laski yhdellä prosenttiyksiköllä edellisestä mittauksesta; kokoomusta äänestäisi nyt 23,0 prosenttia vastaajista.

4. Keskustan kannatus nousi "suosta" 1,9 prosenttiyksiköllä, mutta puolueen kannatus on edelleen sangen vaatimatonta luokkaa, sillä vain 10,9 prosenttia vastaajista äänestäisi nyt sitä. Vihreiden ja vasemmiston kannatus pysyi kutakuinkin samana kuin aiemminkin, KD:n kannatus laski todella reippaasti eli 1,1 prosenttiyksikköä.

5. Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja kertoi Ylelle, että perussuomalaisilla näkyy ensinnäkin, että kannatus nousee nyt naisten keskuudessa. Oikeastaan puolueen koko kannatusnousu tulee naisista. Toiseksi, perussuomalaiset saa tällä hetkellä kannatusta nukkuvien puolueesta. Lisäksi perussuomalaisille tihkuu jonkin verran kannatusta muilta porvaripuolueilta ja vähän myös vasemmalta.

6. Tähän voisi lisätä, että  perussuomalaisten kannattajakunta näyttää uskolliselta, silllä puolue ei ole juuri menettänyt kannattustaan muille puolueille. 

7. Kykeneekö kokoomus säilyttämään suurimman puolueen asemansa myös huhtikuun vaaleissa, on kysymys, joka askarruttaa monia myös kokoomuksessa. Puheenjohtaja Petteri Orpon lausunnot viime aikoina eivät vakuuta, ja juuri äsken puolue menetti kansandustaja Wille Rydmanin perussuomalaisille, kun puoluejohto eli Petteri Orpo ja Jouni Mykkänen eivät kyenneet päättämään, haluaako kokoomus nimetä Rydmanin ehdokkaaaksi huhtivaaleissa. 

8. Persusjen kannatus on nyt selvästi suurempi kuin neljä vuotta sitten ennen eduskuntavaaleja, eikä puolue ole juuri koskaan saanut vaaleissa gallupkannatusta huonempaa tulosta. Pysyisikö persut nousemaan maan suurimmaksi puolueeksi? 

9. Toinen suuri kysymys on tulevan hallituksen pohja, eli muodostetaanko maahan sinipuna-hallitus, jonka pääpuolueet ovat kokoomus ja sdp, vai haluaako kokoomus muodostaa hallituksen mieluummin persujen kanssa, jos se säilyttää vaaleissa suurimman puolueen asemansa.

341. Käräjäoikeuksien lukumäärän vähentämisellä ja summaaristen velkomusasioiden keskittämisellä ei ollut toivottuja vaikutuksia

 

1. Oikeusministeriön teettämän tuoreen selvityksen mukaan vuoden 2019 alusta toteutetun käräjäoikeusverkoston rakenneuudistuksen vaikutukset ovat jääneet varsin vähäisiksi. Osin koronaviruspandemian takia esimerkiksi uudistuksessa tavoitellut säästöt eivät ole toteutuneet. Osa uudistuksen vaikutuksista on nähtävissä vasta myöhemmin.

2. Professori Mikko Aaltosen laatimassa selvityksessä (Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 2023:3) tarkastellaan vuonna 2019 toteutetun käräjäoikeuksien rakenneuudistuksen sekä siihen liittyvän summaaristen riita-asioiden eli kirjallisessa menettelyssä ratkaistavien riidattomien velkomusasioiden keskittämisen vaikutuksia. 

3. Käräjäoikeusverkoston ns. rakenneuudistus tarkoitti yksinkertaisesti sitä, että 1.1.2019 voimaan tulleen muutoksen jälkeen Suomessa on enää 20 käräjäoikeutta entisen 27 sijasta.

4. Summaaristen riita-asioiden eli käytännössä riidattomien ja selvien velkomusjuttujan käsittely keskitetiin 1.9.2019 yhdeksään käräjäoikeuten, sitä ennen niitä olivat käsitellet kaikki käräjäoikeudet.

5. Selvityksessä tarkastellaan oikeusturvan alueellista saatavuutta, kielellisten oikeuksien toteutumista, toiminnan taloudellisuutta sekä oikeudellisten palvelujen tarjontaa. Selvitys perustuu useisiin tilastollisiin aineistoihin sekä käräjäoikeuksien henkilöstön haastatteluihin. Selvityksen taustalla on eduskunnan lausuma, jossa eduskunta edellytti, että uudistusten toimivuutta ja vaikutuksia on arvioitava tämän vuoden loppuun mennessä. 

6. Tilastoaineistojen perusteella uudistuksessa yhdistettyjen käräjäoikeuksien asiamäärät, käsittelyajat ja toiminnan tehokkuus ovat kehittyneet pääosin samoin kuin muissa käräjäoikeuksissa. Koronaviruspandemian takia rakenneuudistuksen onnistumista taloudellisesta näkökulmasta on kuitenkin vaikea arvioida. Ainakaan lyhyellä aikavälillä tavoitellut säästöt eivät ole toteutuneet, vaan käräjäoikeuksien yhteenlasketut toimintamenot ovat kasvaneet voimakkaasti.

7. Myöskään oikeudellisten palveluiden tarjonnassa alueellisesti ei havaittu selviä merkkejä heikkenemisestä; ilmeisesti ei myöskään vahvistumisesta (!). Niillä paikkakunnilla, joilla käräjäoikeuden toimipaikka on lakkautettu, näyttäisi olevan edelleen saatavilla asianajoapua.

8. Merkittäviä muutoksia ei havaittu myöskään kielellisten oikeuksien toteutumisessa. Haastatteluissa nostettiin kuitenkin esiin vaikeus rekrytoida ruotsinkielistä kansliahenkilökuntaa erityisesti Uudellamaalla. Huolestuttava havainto on lisäksi se, että ruotsiksi käsiteltyjen rikosasioiden osuus on ollut selvässä laskussa ainakin vuodesta 2010 lähtien. Selvityksen mukaan näyttää siltä, että yhä useampi ruotsinkielinen luopuu jostain syystä oikeudestaan käyttää tuomioistuimessa omaa kieltään. Kielellisten oikeuksien toteutumisen parantamiseksi olisi varmistaa jo rikosprosessin alkuvaiheessa, että asia tulee käsitellyksi oikealla kielellä.

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164529 

9. Oli jo etukäteen selvää, että ko. "rakenneuudistusten" vaikutus tulee jäämään vähäisiksi ja että ne toteutettiin ainoastaan säästösyiden takia. Oikeusturvaa tai oikeuden saatavuutta niillä ei  ole kyetty alkuunkaan parantamaan.

10. Summaarisia riita-asioita eli käytännössä selviä ja riidattomia velkomisasioita, joissa on kyse yksinomaan saatavan perinnästä,  on tysin turhaa ja kallista kallista kierrättää käräjäoikeuden kautta ulosottoon. Järkevää olisi ilman muuta ohjata ne suoraan ulosottoviranomaiselle, kuten Ruotsissa tehtiin jo 30-40 vuotta sitten.  Ulosottoviranomaisen palveluksessa on lakimiehiä ja kokeneita saamisten perintään perehtyneitä sihteereitä ja kanslisteja. Jos velallinen vastutaisi ulosottoviranomaiselle  tehtyä velkomusta - vastusten määrä olisi hyvin vähäinen - asia siirrettäisiin käräjäoikeuden käsiteltäväksi. 

11. Ns kansainvälisissä velkomusasioisssa velkoja voisi tietenkin edelleen tehdä saatavastaan haastehakemuksen käräjäoikeudelle, samoin muissakin velkomusasioissa, jos velkoja arvioi, että velallinen tulisi velottua saatavaa vastustamaan. 

340. Rikosoikeuden professori Pekka Koskinen 2.1.1943 -14.8.2011

Rikosoikeuden professori emeritus Pekka Koskinen olisi täyttänyt tänään 2. tammikuuta 2023 80 vuotta, jos olisi saanut elää. Hän kuoli 14.8.2011, jolloin oli 68-vuotias. Kirjoitin Pekasta blogissani 22.8.2011 julkaistun nekrologin, joka kannattaa minusta julkaista uudelleen. Tällainen tuo blogijuttu numero 468  oli:

 Pekka Koskinen 1943 - 2011

 

1. Kuulin Pekka Koskisen 14.8. tapahtuneesta kuolemasta Tenon reissuni aikana. Tieto yllätti ja pani yli miljoona vuotta sitten hioutuneen Tenon jylhien kanjonien äärellä pohtimaan lyhyen ihmiselon merkillisyyttä, sen ihanuutta, mutta samalla kaiken yllä häilyvää kuolemaa.

2. Opiskelin Pekka Koskisen kanssa samaan aikaan eli 1960-luvun alkupuolella lakia Helsingin yliopistossa. Valmistuimme molemmat vuonna 1965. En tuntenut Pekkaa tuolloin enkä ollut hänen kanssaan tekemisissä, mutta silti hänet oli helppo tunnistaa ja muistaa opiskelijoiden isosta joukosta. Pekka oli Stadin kundeja, minä maalaispoika. Pekka liikkui luennoilla ja yleensä yliopistolla usein porukassa, johon kuuluivat muun muassa Kari S. Tikka ja Kaarina Buure (-Hägglund).

3. Myös muuan Tarja Halonen, jonka panin merkille punaisesta tukasta, opiskeli 60-luvun alkupuolella juridiikka Helsingissä. Ei ole mikään sattuma, että professori Pekka Koskisen 60-vuotispäivän 1.1.2003 johdosta omistetun juhlakirjan (Rikosoikeudellisia kirjoituksia VII) ensi lehdiltä löytyy tasavallan presidentti Tarja Halosen juhlakalulle osoittama tervehdys. Halonen sanoo tervehdyksessään, että hänen 1960-luvulla solmimansa ystävyys Pekka Koskiseen on osoittautunut kestäväksi. Rauhantyö ja toiminta Suomen Rauhanpuolustajissa lienee asia, joka on ilmeisesti erityisesti yhdistänyt Tarja Halosta ja Pekka Koskista.

4. Pekka väitteli oikeustieteen tohtoriksi vuonna 1973, siis kolmekymppisenä. Väitöskirjansa esipuheessa hän kertoo haluavansa mainita Porthanian V kerroksen tutkijayhteisöstä erikseen OTL (väit.) Kari S. Tikan. "Yli vuosikymmenen ajan jatkunut vuorovaikutussuhde välillämme on antanut minulle paljon", kirjoitti Pekka.

5. Oikeusneuvos Olavi Heinosesta Pekka Koskinen sanoo väitöskirjansa esipuheessa, että tämä on ollut hänelle yliopistolla toimiessaan "esikuva ja isoveli." Heinonen toimi ennen oikeusneuvokseksi nimitystään (1970) rikosoikeuden apulaisprofessorina ja Pekka Koskisesta tuli sanotussa virassa Heinosen seuraaja, ensin vt:nä vuodesta 1970 ja sitten vakinaisena viranhaltijana 1973. Rikosoikeuden professorin virkaan Koskinen nimitettiin vuonna 1976.

6. Pekka Koskisen väitöskirjan nimenä oli "Yksitekoisesta rikosten yhtymisestä, erityisesti silmällä pitäen ideaali- ja reaalikonkurrenssin erottelua." Väitöskirja, jonka heti sen ilmestyttyä hankin ja joka edelleen on kirjahyllyssäni, sai tiedekunnalta korkeimman mahdollisen arvosanan eli laudaturin. Väitöskirja onkin erinomainen opin- ja taidonnäyte ja sitä, samoin kuin Koskisen muutakin tuotantoa, leimaa ajattelun selkeys ja sanonnan tarkkuus. Väitöskirjan jokainen virke tuntuu tarkkaan harkituilta ja tutkimuksen punainen lanka säilyy alusta loppuun kirkkaana kirjoittajan hallussa.

7. Pekka Koskisen väitöskirja käsitteli sekä teoreettisesti että käytännön kannalta sangen merkittävää ja samalla usein vaikeaselkoista asiaa nimittäin rikosten yhtymistä, rikosten konkurrenssiongelmia. Kyse on tilanteista, joissa saman henkilön syyksi luetaan useampi kuin yksi rikos. Väitöskirjan ilmestymisen aikaan Suomen rikoslaissa tehtiin vielä ero ideaalikonkurrenssin eli yksitekoisen rikosten yhtymisen, jatketun eli pitkitetyn rikoksen ja reaalikonkurrenssin välillä. Sitten oli vielä lainkonkurrenssi eli tilanne, jossa yksi teko toteuttaa useamman rikoksen tunnusmerkistön, mutta kysymyksessä on silti vain yksi rikos.

8. Tästä eri konkurrenssimuotojen pikkutarkasta erottelusta luovuttiin vuonna 1992, jolloin siirryttiin yhtenäisrangaistusjärjestelmään: saman tekijän useammasta rikoksesta tuomitaan yksi yhteinen rangaistus. Yhtenäisrangaistusjärjestelmään siirtymistä valmisteltiin rikoslain muun kokonaisuudistamisen yhteydessä erityisessä rikoslakiprojektissa, joka aloitti työnsä 1980. Pekka Koskinen oli alusta lähtien mukana tässä työssä ja toimi vuodesta 1991 lähtien sanotun projektin puheenjohtajana.

9. Pekka Koskinen esiintyi 30-40 vuotta eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja lakivaliokunnan kuulemana asiantuntijana. Viimeisiä kuulemiskertoja taisi olla Matti Vanhasen rikostutkintaa koskeva tapaus vuonna 2010, jolloin Koskista kuultiin asiantuntijana perustuslakivaliokunnassa.

10. Pekka Koskinen joutui omakohtaisesti toteamaan konkurrenssijärjestelmän osalta saksalaisen oikeusoppineen ja poliitikon Julius von Kirchmannin (1802-1884) lanseeraaman tunnetun lausahduksen paikkansapitävyyden: Ein Federstrich des Gesetzgebers, und Bibliotheken werden Makulatur.

11. Pekka Koskinen puheenvuoroja leimasi usein tietynlainen ironia. Kuvaavaa tässä suhteessa on, että Pekan ilmeisesti viimeksi tieteelliseksi julkaisuksi jäänyt artikkeli, joka on julkaistu tänä vuonna ilmestyneessä Per Ole Träskmanin juhlakirjassa, sai otsikon "Federstrich des Gesetzgegebers, und Bibliotheken werden Makulatur. - Två doktorsavhandlingar, och vad hände sedan". Minulla ei ole tuota teosta, mutta oletan, että toinen Pekan tarkoittamista väitöskirjoista on juuri hänen oma väitöstutkimuksensa. Pekka toki ymmärsi jo väitöstutkimustaan tehdessään, ettei vuoden 1889 rikoslaissa omaksuttu konkurrenssijärjestelmä ole ikuinen. Väitöskirjansa loppuosassa hän pohtiikin sitä, millä tavoin RL 7 lukua on mahdollista uudistaa ja miten tuo uudistustyö olisi järkevä toteuttaa.

12. Todellisuudessa hyvistä väitöskirjoista ei tule makulatuuripaperia, vaan ne säilyvät ja ne kannattaa säilyttää, jollei muun, niin ainakin niiden sisältämän esimerkillisen metodin hallinnan ja taitavan tutkimusotteen takia. Sitä paitsi Pekka Koskisen väitöskirja sisältää runsaasti myös rikosoikeuden ikuisuuskysymyksiä ja yleisiä oppeja koskevaa pohdintaa, jolla on edelleen arvoa.

13. Kuulin mainittavan Pekka Koskisen nimen ensimmäisen kerran professori Reino Ellilän luennoilla joskus 1964. Ellilä (1910-1980), joka oli muun ohella värikkäitä ja jopa härskejä vitsejä luennoillaan viljellyt originelli savolainen poikamies ja kollegansa Inkeri Anttila leppymätön arvostelija ja suoranainen vihamies, heitti kerran luennoillaan opiskelijoille kysymyksen, miten hän esille ottamansa tietty rikosoikeudellinen ongelma - en yhtään muista, mitä tuo kysymys koski - tulisi ratkaista. Muistan, että luentosalissa nousi vain yksi käsi ja yksi mies, joka antoi Ellilä kysymykseen sangen perusteellisen tuntuisen ja selkeän vastauksen.

14. Professoria vastaus tyydytti kovasti ja hän tiedustelikin opiskelijan nimeä. "Pekka Koskinen", kuului vastaus. Kun sitten Reino Ellilä jäi joskus 1970-luvun puolenvälin paikkeilla eläkkeelle, hänen seuraajakseen rikosoikeuden professoriksi nimitettiin 1976 juuri samainen Pekka Koskinen.

15. Olin itse 1970-luvun alkupuolella Helsingin yliopistolla lyhyen aikaa prosessioikeuden assistenttina ja tulin siinä yhteydessä tuntemaan Pekka Koskista hieman lähemmin. Meidän uramme olivat kuitenkin kovin erilaisia. Pekka pysytteli koko uransa ajan uskollisesti Alma Materinsa huomassa yliopiston tutkijana ja opettajana, yliopistoon hän jäi heti valmistumisensa jälkeen. Hän ei suorittanut edes tuomioistuinharjoittelua eikä siis istunut käräjiä. Itse sen sijaan suuntauduin alusta lähtien käytännön hommiin ja ainoastaan vierailin silloin tällöin Helsingin yliopistossa lyhyitä aikoja joko assistenttina tai professorin viran hoitajana. Tutkijaksi "ajauduin" vasta 1990.

16. Porthaniassa joskus harvoin väitöstilaisuuksissa tai muissa merkeissä piipahtaessani Pekka tuli aina juttelemaan ja heittämään herjaa. Olin alkanut 1990-luvulla kirjoitella Hesariin ja muihinkin lehtiin hieman tavallisuudesta poikkeavia eli kriittisiä puheenvuoroja tuomioistuinlaitoksesta ja oikeudenkäyntimenettelystä ja näitä kirjoituksiani Pekka kertoi innolla seuraavansa.

17. Kun sitten elokuussa 2008 aloitin tämän blogin pitämisen, mistä en ole vieläkään onnistunut pääsemään eroon, Pekka Koskinen kommentoi silloin tällöin kirjoituksiani ystävälliseen sävyyn, vaikka yleensä olimmekin eri mieltä käsiteltävästä asiasta. Pekka otti kantaa etenkin Israelin ja palestiinalaisten väliseen selkkaukseen, joka tapahtui alkukesästä 2010. Hän oli selkeästi Gazan saartoa vastaan ja moitti Israelia siitä, että sen sotilaat pysäyttivät Gazaan matkalla olleen avustuslaivan (Mavi Marmara) verisin seurauksin. Katso lähemmin blogeja 278-279/1. ja 5.6.2010. Pekan kanta on ymmärrettävä sitä taustaa vasten, että hän toimi pitkään Suomen Rauhanpuolustajissa ja oli sen puheenjohtajana kymmenisen vuotta 1990-luvulla. Pekka oli mies, joka tapasi, ei Dingon, vaan luottamustehtävänsä merkeissä PLO:n johtajan Jasser Arafatin.

18. Jossakin vaiheessa, en nyt muista missä, Pekka tuntui kuitenkin kyllästyneen koko kommentointiin ja blogiini ja ilmoitti suorasukaisesti, että nyt viisaalle kyllä riitti! Ajattelin, että ohoh, olipa tämä harmi, oliko tämä nyt sitten tässä! Hieman yllättäen Pekka kuitenkin palasi jonkin ajan kuluttua kommentaattoreiden joukkoon ja kommentoi vielä muutamaa blogijuttua.

19. Pekka Koskinen jäi 40 vuoden yliopistouran jälkeen eläkkeelle 1.2.2007. Häntä haastateltiin Haaste-lehden numerossa 3/2007, jolloin hän kertoi, että esikuvat ja alalla toimineet ihmiset olivat hänelle tärkeä uravalinnan syy. Esimerkkeinä hän mainitsi Inkeri Anttilan, kriminaalipolitiikan keskeisen hahmon, tämän pitkäaikaisen työtoverin Patrik Törnruddin, tärkeän ideologin taustalla, sekä edesmenneen K.J. Långin, upean humanistin.

20. Työuransa ytimenä Koskinen piti rikosoikeuden opettamista suurelle osalle Suomen lakimieskunnasta.

– En ehkä voi ylpeillä kirjallisen tuotantoni laajuudella, mutta olen yrittänyt panostaa rikosoikeuden opetukseen. Minusta perustutkinto-opetuskin on tärkeää ja erityisesti syventävien opintojen rikosoikeuden projektit ovat olleet palkitsevia kokemuksia – myös osin rikosoikeuden pääaineopiskelijoiden itsensä ansiosta; he ovat yleensä yhteiskunnallisista asioista hyvin kiinnostuneita. Monet heistä ovat nyt jännittävissä asemissa myös kriminaalipolitiikan kentällä.

21. Koskisen Haaste-lehden sanottu haastattelu, joka valottaa hyvin Koskisen uraa, löytyy kokonaisuudessaan tästä.

22. Pekka Koskinen muistetaan aina järkevän ja humaanin kriminaalipolitiikan edustajana ja rikoslain uudistajana. Hän joutui etenkin 1990-luvulla puolustamaan edistyksellistä ja ihmisarvoista kriminaalipolitiikkaa koventuneiden arvojen maailmassa ja julkisessa keskustelussa.

23. Nyt Pekka on siirtynyt autuaammille foorumeille, missä rikosoikeutta ei tarvita.

339. Presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheesta 1.1.2023

 

Tämä blogikirjoitus käsittelee presidentti Niinistön eilen 1.1. 2023  pitämän uudenvuodenpuheen eräitä kohtia. Kokonaisuutena presidentin puhe oli oikein hyvä ja kenties parhaita hänen uudenvuodenpuheistaan. Tässä muutama hajahuomio puheesta:

1. Tasavallan presidentti Saui Niinistön perinteinen uudenvuodenpuhe esitettiin tänään kello 12 TV 1:ssä. Puhe käsitteli lähinnä Venäjän hyökkäystä Ukrainaan sekä Suomen ulkoista ja sisäistä turvallisuutta. 

2. Niinistö vertaisi Putinia Staliniin, joka kuvitteli puna-armeijan marssivan 1939 Helsinkiin kolmessa viikossa. Suunilleen yhtä nopeasti Putin uskoi  Ukrainan luhistuvan venäläisten hyökkkäyksen edessä. Näin ei käynyt, vaan sota Ukrainassa jatkuu edelleen ja tulee kestämään ilmeisesti vielä kauan. Oli täysin odotettua ja paikallaan, että Niinistö lupasi tuen Ukrainalle jatkuvan.

3. Niinistö puhui Venäjästä katkeruudella, eikä mikään ihme, sillä pettihän Putin kaikki Europan maat ja johtajat perin pohjin jo Krimin valtauksen yhetydesä 2014. Petettyjen joukossa seisoo myös Suomen presidentti Sauli Niinistö, joka tapasi Putinin presidenttikaudellaan Suomessa tai Venäjällä kymmenen kertaa ja lisäksi joissakin kansainvälisissä konferensseissa yms. tilaisuuksissa muualla.

4. Edes Krimin valloitus ja sen liittäminen Venäjään ei avannut Sauli Niinistön silmiä, vaan hän tapasi Putinia vuoden 2014 jälkeen muutaman kerran. Kenties räikeintä tässä suhteessa oli Putinin kutsuminen Suomeen vuonna 2017, jolloin Suomen itsenäistymisestä oli kulunut 100 vuotta. Presidentti Niinistö ja maan hallitus kohteli Krimin valloittanutta Putinia kuin konsanaan "piispaa pappilassa"ja suurena Suomen ystävänä! Kammottavaa oli myös Sauli Niinistön aloitteesta Donald Trumpin ja Putinin ns. huipputapaamisen järjestäminen Helsingissä vuonna 2019; se oli täysin turha tapaaminen, josta pisteet keräsi yksinomaan Putin.

5. Sauli Niinistön katkeruuden Putinin kohtaan ymmärtää, sillä kusettihan Putin Saulia puheillaan ja tapaamisillaan 10 vuotta putkeen. Putinin ja Venäjän pelossa Niinistö ei halunnut Suomen liittyvän Natoon, vaan hän piti Nato-optiota vielä tammikuussa 2022 riittävänä asiana. Vasta kun kansa ilmaisi välittömästi Venäjän hyöykkäyksen kevättalvella 2022 jälkeen selkeästi halunsa maan liittymisestä Natoon, presidentti, pääministeri Sanna Marin ja maan hallitus rohkenivat vihdoin kääntää kelkkansa.

6. Jonkinlaisena lieventävänä asianhaarana voidaan pitää sitä, että Putinin kusetuksen kohteeksi joutuivat myös Saksan Merkel, Ranskan Macron ja monet muutkin länsimaiden johtajat. Poikkeuksena Viro, Latvia ja Liettua, jotka ovat koko ajan pitäneet Putinin johtamaa Venäjää vaarallisena ja todellisena uhkana rajanaapureidensa ja koko Euroopan turvallisuudelle.

7. Nyt Sauli Niinistö saa odotella toimettomana, milloin Turkki ja Unkari suostuvat ratifiomaan Suomen Nato-hakemuksen - jos ylipäätään suostuvat. Turkin presidentti Erdogan ja Unkarin pääministeri Orban toimivat näin tietenkin Putinin  määräyksestä. Pari kolme kuukautta sitten presidentti Niinistö väläytti mahdollisuutta, että istuva eduskunta päättäisi jo ennen huhtikuun vaaleja hyväksyä lopullisesti halllituksen esityksen Natoon liittymisestä. Puhemies Matti Vanhanen torjui kuitenkin Niinistön  ehdotuksen toteamalla, ettei eduskunta säädä lakeja "pöytälatikkoon"; tästä pisteet Vanhaselle.

8. Niinistö palasi eilisessä puheessaan uudelleen sanottuun mahdollisuuteen, vaikka totesi samalla, että asia on "tietysti eduskunnan  käsissä". Mikä hoppu Niinistöllä on asiassa, sillä vielä  noin vuosi sitten  hän ei pitänyt edes Nato-hakemusta ajankohtaisena asiana. Toki tilanne on Venäjän hyökkäyssodan aloittamisen takia muuttunut  radikaalisesesti, mutta vaikka sota Ukrainassa jatkuisi, kuten näyttää, ties kuinka pitkään, Suomen turvallisuus ei ole sen takia välittömästi uhattuna, vaikka emme olisi Naton täysjäseniä.

9. Asian ydin on siinä, että Niinistön kannalta olisi todella ikävää, jos Suomen Natoon liittyminen olisi vielä kesken hänen toimikautensa päättyssä 1.4.2024. Mutta niin kuin Niinistö eilen totesi, Suomi kantaa myös Natoon liittymisen jälkeen itse päävastuun alueensa puolustamisesta. Suomi on jatkanut koko ajan Puolustusvoimien vahvistamista, ja viime vuonna asehankintoihin eri maista käytettiin ilmeisesti lähes miljardi euroa. 

10. Suomi on Britannian johtaman JEF-liittoutuman (Joint Expeditionary Force) jäsen yhdessä Alankomaiden, Yhdistyneen kuningaskunnan, Viron, Latvian, Liettuan, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin kanssa. Nämä maat ovat sitoutuneet kehittämään maiden sotilaallisia valmiuksia yhteisillä harjoituksilla ja tarvittaesa toimimaan yhdessä kriisitilanteissa. Suomi osallistuu jatkuvasti yhteisiin sotaharjoutuksiin myös Nato-maiden kanssa jne. Presidentti Sauli Niinistö osallistui 19.12.2022 Latvian Riiassa pidettyyn JEF-maiden päämieskokoukseen.

11. Sauli Niinistö käsitteli puheessaan lyhyesti myös Suomen sisäistä turvallisuutta. Hän varoitteli tässä suhteessa täysin perustellusti liiallisesta suvaitsevaisuudesta, sillä "siinäkin piilee sudenkuoppia". " Paha kun on taitava löytämään sen kaikkein löysimmän", presidentti lausui.  Niinistön mukaan Pohjoismaissa "suunta kulkee nyt kohti yleisen järjestyksen ja yksilöiden turvallisuuden vahvistamista". Selvä viittaus Suomessakin ilmenneen lisääntyvän katu- ja jengiväkivallan kitkemiseen. Hyvä!