Korkeimman oikeuden (KKO) eilen 7.12.2022 antamalla
äänestyspäätöksellä 44-vuotiasta miestä vastaan ajettu syyte Aspergerin
oireyhtymästä kärsivän naisen raiskauksesta hylättiin. Alemmat oikeudet
olivat tuominneet syytetyn raikauksesta
KKO on julkaissut tuomion ennakkopäätöksenä (KKO 2022:71), jonka otsikkoteksti kuuluu näin:
A oli ollut sukupuoliyhteydessä B:n kanssa. B:llä oli diagnosoitu Aspergerin oireyhtymä, ja hänen älyllinen suoriutumisensa oli korkeintaan heikkoa keskitasoa.
Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin jääneen varteenotettava epäily syytteessä väitetystä asianomistajan kykenemättömyydestä puolustaa itseään tai muodostaa tai ilmaista tahtoaan ja lisäksi näyttämättä, että A olisi ollut näistä seikoista tietoinen ollessaan sukupuoliyhteydessä B:n kanssa. Syyte raiskauksesta hylättiin. (Ään.)
Pohjois-Savon käräjäoikeus (käräjätuomari ja kaksi lautamiestä) katsoi 4.2.2020 syytteen johdosta selvitetyksi, että A oli 1.8.-1.9.2017 ollut sukupuoliyhteydessä asianomistaja B:n kanssa käyttämällä hyväkseen sitä, että B oli sairauden tai vammaisuuden takia ollut kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan. A oli käyttänyt hyväkseen rahapulassa olleen B:n Aspergerin oireyhtymästä johtuvaa madaltunutta toimintakykyä siten, että sovittuaan B:n kanssa, että tämä tulee hakemaan 20 euroa lainaksi, A oli asunnollaan painostanut B:n vasten tahtoaan suostumaan sukupuoliyhteyteen rahan luovutusta vastaan.
Käräjäoikeus totesi, että B:llä ei ollut ollut sairaudestaan johtuen keinoja vastustaa A:n painostusta ja että tilanne oli ollut B:lle sosiaalisesti haasteellinen ja pelottava. A oli tuntenut B:n useiden vuosien ajalta, joten A:n oli täytynyt havaita B:n sosiaalisiin tilanteisiin vaikuttavat erityispiirteet. A oli siten käyttänyt hyväkseen sitä, että B oli ollut sairaudestaan johtuen kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan olemalla sukupuoliyhteydessä B:n kanssa.
Käräjäoikeus tuomitsi A:n raiskauksesta 1 vuoden 5 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen sekä velvoitti hänet suorittamaan B:lle vahingonkorvauksia.
A valitti Itä-Suomen hovioikeuteen ja vaati, että syyte ja korvausvaatimukset hylätään tai että joka tapauksessa rangaistusta alennetaan ja se määrätään ehdolliseksi. Syyttäjä ja asianomistaja B vaativat valituksen hylkäämistä.
Hovioikeus hyväksyi 16.2.2021 antamassaan tuomiossa käräjäoikeuden tuomion syyksilukemisen ja rangaistuksen mittaamisen osalta, mutta lievensi rangaistuksen ehdolliseksi vankeudeksi ja tuomitsi sen ohessa 70 tuntia yhdyskuntapalvelua
KKO myönsi A:lle valitusluvan ja toimitti jutussa suullisen käsittelyn 20.6.2022.
KKO:n perustelut
1. Asiassa on selvitetty, että A oli ollut sukupuoliyhteydessä entuudestaan tuntemansa asianomistajan kanssa. Asianomistaja oli tullut A:n asuntoon lainaamaan rahaa, mihin A oli ilmoittanut suostuvansa sukupuoliyhteyttä vastaan. Sukupuoliyhteys oli tapahtunut asianosaisten välisen keskustelun jälkeen. Asiassa on myös riidatonta, että asianomistajalla oli diagnosoitu Aspergerin oireyhtymä.
2. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, onko asianomistaja hänellä todetun Aspergerin oireyhtymän vuoksi ollut kykenemätön puolustamaan itseään taikka muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan sekä onko A ollut tietoinen tästä puolustautumis- tai tahdonmuodostuskyvyn puuttumisesta ja onko hän käyttänyt sitä hyväkseen olemalla sukupuoliyhteydessä asianomistajan kanssa.
Raiskausta koskeva rangaistussäännös ja sen tulkinta
3. Rikoslain 20 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan raiskauksesta tuomitaan se, joka käyttämällä hyväkseen sitä, että toinen tiedottomuuden, sairauden, vammaisuuden, pelkotilan tai muun avuttoman tilan takia on kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan, on sukupuoliyhteydessä hänen kanssaan.
4. Rikoslain 20 luvun 1 §:n 2 momenttia sisällöllisesti vastaava säännös lisättiin raiskausta koskevaan rangaistussäännökseen vuonna 2011 lailla 495/2011. Mainitun lainmuutoksen johdosta puolustuskyvyttömyyttä aiheuttavien tilojen kuten sairauden tai vammaisuuden hyväksikäyttö sukupuoliyhteyden harjoittamiseksi tuli arvioitavaksi seksuaalista hyväksikäyttöä koskevan rangaistussäännöksen sijasta rikoslain 20 luvun 1 §:n 2 momentin raiskaussäännöksen nojalla. Muutokseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 283/2010 vp s. 7-8) uudistusta perusteltiin seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rikosoikeudellisen suojan vahvistamisella.
5. Rikoslain 20 luvun 1 §:n 2 momenttia koskevien perustelujen (HE 283/2010 vp s. 11) mukaan puolustuskyvyttömyyttä osoittavilla tiloilla tarkoitetaan samaa kuin ennen lainmuutosta voimassa olleessa laissa. Aikaisemman lain esitöiden (HE 6/1997 vp s. 180) mukaan puolustuskyvyttömyydellä tarkoitetaan sitä, että asianomainen ei pysty henkisen tai ruumiillisen esteen takia joko lainkaan tai ainakaan merkittävästi estämään toisen menettelyä. Tahdottomuutta kuvataan toisen kyvyttömyydellä muodostaa tai ilmaista tahtoaan. Puolustuskyvyttömyys ja tahdottomuus voivat johtua esimerkiksi sairaudesta tai vammaisuudesta.
6. Rikoslain 20 luvun 1 §:n 2 momentin mukaista raiskausta koskevissa tai aikaisemman lain esitöissä (HE 6/1997 vp s. 173 ja 180, HE 238/2010 vp s. 11 ja HE 216/2013 vp s. 5-6) ei tarkemmin eritellä yhtäältä puolustuskyvyttömyyttä ja toisaalta kyvyttömyyttä muodostaa tai ilmaista tahtoaan. Hallituksen esityksessä (HE 216/2013 vp s. 6) todetulla tavalla puolustuskyvyttömyyttä saattavat aiheuttaa pysyväisluonteisina säännöksessä mainitut sairaus ja vammaisuus. Säännöksen soveltaminen ei kuitenkaan edellytä tilan pysyväisluonteisuutta, vaan sairaus- ja vammaisuustilanteissa henkilö voi esimerkiksi puhekykyyn liittyvien ongelmien, henkisen toiminnan heikentymisen tai mielentilan häiriintymisen vuoksi olla kyvytön muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan säännöksessä tarkoitetulla tavalla.
7. Rikoslain 20 luvun 1 §:ää koskevissa esitöissä (HE 216/2013 vp s. 6-7) todetaan tahallisuuden osalta, että 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa rikoksentekijän on miellettävä, että uhri on avuttoman tilan takia kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan ja että uhri on tämän avuttoman tilan vuoksi alistunut sukupuoliyhteyteen. Lainkohdan soveltaminen ei tahallisuuden kannalta edellytä sitä, että uhri nimenomaisesti vastustaa sukupuoliyhteyttä. Tahallisuus ei myöskään välttämättä edellytä sitä, että rikoksentekijällä on alun perin ollut tarkoitus raiskata uhrinsa.
8. Korkein oikeus ei ole antanut ennakkoratkaisua siitä, miten sairauden tai vammaisuuden vaikutusta henkilön kykyyn puolustaa itseään tai muodostaa tai ilmaista tahtonsa tulee arvioida. Korkein oikeus on arvioinut asianomistajan humalatilan vaikutusta henkilön puolustuskyvyttömyyteen ratkaisussaan KKO 2019:78 (kohdat 8 ja 24) ja todennut rangaistavuuden edellytyksenä olevan, että toinen on todella puolustuskyvytön eikä vain esimerkiksi huumaavan aineen vaikutuksen alainen. Esimerkiksi tajuissaan ja hereillä olevan päihtyneen henkilön kyky puolustaa itseään tai muodostaa ja ilmaista oma tahtonsa vaihtelee yksilöllisesti ja vaikeasti arvioitavin tavoin.
Näytön arvioinnin lähtökohdat
9. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuimen on esitettyjä todisteita ja muita asian käsittelyssä esiin tulleita seikkoja harkittuaan päätettävä, mitä asiassa on näytetty tai jäänyt näyttämättä. Tuomioistuimen on perusteellisesti ja tasapuolisesti arvioitava todisteiden ja muiden seikkojen näyttöarvo vapaalla todistusharkinnalla.
10. Mainitun luvun 3 §:n 1 momentin mukaan rikosasiassa kantajan on näytettävä ne seikat, joihin hänen rangaistusvaatimuksensa perustuu. Pykälän 2 momentin mukaan tuomion, jossa vastaaja tuomitaan syylliseksi, edellytyksenä on, ettei vastaajan syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä.
11. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2013:96 (kohdat 5 ja 6) todennut, ettei näyttökynnys seksuaalirikoksissa ole alempi kuin muissa yhtä vakavissa rikoksissa. Korkein oikeus on myös ratkaisussaan KKO 2021:5 (kohta 96) korostanut näytön arvioinnin tapauskohtaisuutta.
Asiassa esitetty näyttö
Asianomistajan terveydentila
12. Lääkärinlausunnon 11.6.2018 mukaan asianomistajalla on diagnosoitu Aspergerin oireyhtymä ja todettu heikkoa keskitasoa/heikkoa tasoa oleva älyllinen suoriutuminen. Asianomistajan on todettu näistä syistä johtuen olevan impulsiivinen ja tilanteiden hahmotuksen olevan vaikeaa haasteellisissa sosiaalisissa tilanteissa, jolloin asianomistaja voi toimia itselleen vahingollisesti tai voi joutua herkästi hyväksikäytetyksi. Asianomistajan voi olla vaikeaa pitää puoliaan, mutta välillä hän voi taas ajautua ylilyönteihin.
13. Lääkärinlausunnosta ilmenee asianomistajan toimintakyvyn olevan alentunut siten, että hän on ollut pitkäaikaisesti tuetussa asumisessa. Asianomistaja on tarvinnut tukea arjen toimintakykyyn.
Asianomistajan kertomus Korkeimmassa oikeudessa
14. Asianomistaja on Korkeimmassa oikeudessa kertonut tavanneensa A:n vuosia aikaisemmin ennen kysymyksessä olevaa tapahtumaa ja vierailleensa tämän luona useita kertoja ystävänsä V:n kanssa. Tapahtumapäivänä hän oli ollut viettämässä aikaa ystävänsä Z:n luona, jolloin heille oli tullut tarve lainata rahaa. Asianomistaja oli pyytänyt A:lle lähettämällään viestillä tätä lainaamaan hänelle 20 euroa. A oli ilmoittanut, että asianomistaja voi hakea rahan hänen luotaan.
15. Asianomistajan mentyä A:n asunnolle asianomistaja ja A olivat jonkin aikaa jutelleet asunnon olohuoneessa, ja asianomistaja oli pyytänyt rahaa A:lta. Sohvalla istuessaan A oli ottanut sukupuolielimensä esiin ja sanonut, että asianomistaja saa rahan seksiä vastaan. Ehdotus oli yllättänyt asianomistajan. Hän oli kieltäytynyt ja ollut vastahakoinen. Hän oli mennyt jotenkin lukkoon ja paniikkiin tilanteen vuoksi. Hän oli myös pelännyt Z:n suuttuvan, jos hän ei toisi rahaa mukanaan, minkä vuoksi hän ei ollut poistunut asunnosta. Asianomistaja ja A olivat keskustelleet 1-1,5 tunnin ajan. Lopulta asianomistaja oli alistunut ja mennyt hiljaisena ja vastentahtoisesti makuuhuoneeseen, jossa oli riisuuntunut ja käynyt sängylle makaamaan. A oli riisunut omat vaatteensa, minkä jälkeen asianomistaja ja A olivat olleet yhdynnässä. Sukupuoliyhteyden päätyttyä asianomistaja oli pukeutunut, ottanut A:n lupaaman rahan, poistunut asunnosta ja palannut takaisin Z:n luokse. Hän oli kertonut tapahtuneesta Z:lle parin päivän kuluttua tapahtumista, sekä myöhemmin myös tukihenkilölleen X:lle ja muutettuaan tukiasuntoon Y:lle ja muille ohjaajille. Hän ei ollut heti ilmoittanut tapahtuneesta poliisille, koska oli ollut niin poissa tolaltaan.
16. Asianomistaja on lisäksi kertonut sosiaalisten tilanteiden olevan hänelle Aspergerin oireyhtymän vuoksi haastavia, eikä hän välttämättä ymmärrä kaikkia tilanteita. V oli saattanut mainita aikaisempien vierailujen aikana asianomistajan Aspergerin oireyhtymästä A:lle, mutta asianomistaja ei ollut tästä itse kertonut. Korkein oikeus toteaa, että se on toimittamassaan suullisessa käsittelyssä voinut tehdä välittömiä havaintoja asianomistajan viittaamista oireyhtymän vaikutuksista, joilla on merkitystä arvioitaessa sitä, onko A:n ollut mahdollista tehdä päätelmiä asianomistajan puolustautumis- tai tahdonmuodostamiskyvystä tämän käyttäytymisen perusteella.
Vastaajan kertomus Korkeimmassa oikeudessa
17. A on Korkeimmassa oikeudessa kertonut asianomistajan käyneen joitakin vuosia ennen kysymyksessä olevaa tapahtumaa yhdessä V:n kanssa hänen luonaan lähinnä ajamassa V:n moottorikelkalla, joka oli ollut säilytyksessä A:n luona. Tapahtumapäivänä asianomistaja oli pyytänyt viestillä A:ta rahaa lainaksi ja tullut tämän luokse käymään. Asianomistajalla oli ollut tarve saada rahaa, ja hän oli kysynyt sitä useita kertoja.
18. A oli ehdottanut asianomistajalle rahan lainaamisen kuittaamista seksin harrastamisella. He olivat keskustelleet asiasta viidestä kymmeneen minuuttia, mutta A ei ole tarkemmin muistanut käydyn keskustelun sisältöä. A ei ole muistanut, että asianomistaja olisi kieltäytynyt tai ollut tilanteessa vastentahtoinen. A ei ollut painostanut asianomistajaa eikä ollut havainnut, että tämä olisi ollut paniikissa. Asianomistaja oli ollut hiljaa, mennyt edeltä makuuhuoneeseen ja riisuuntunut. A oli ollut yllättynyt, että asianomistaja oli suostunut, ja mennyt perässä ja riisunut omat vaatteensa.
19. Sukupuoliyhteyden jälkeen asianomistaja oli ottanut rahan ja poistunut asunnosta. A ei ollut tehnyt havaintoja asianomistajan terveydentilasta eikä ollut koskaan keskustellut siitä. Hän oli kuullut asianomistajalla todetusta Aspergerin oireyhtymästä ensimmäisen kerran vasta esitutkinnassa, eikä A ollut aiemmin keskustellut asianomistajan vaan V:n kanssa.
Todistajien kertomukset Korkeimmassa oikeudessa
20. Korkeimmassa oikeudessa todistajana kuultu Z on kertonut rahan lainaamisesta olennaisilta osin samalla tavoin kuin asianomistaja. Z:n mukaan asianomistaja oli A:n luota palattuaan joko heti tai vasta myöhemmin kertonut itkien, ettei mene uudelleen lainaamaan rahaa A:lta, koska oli joutunut harrastamaan seksiä rahan saadakseen. Z on lisäksi kertonut hänen ja asianomistajan keskustelleen asianomistajalla todetusta Aspergerin oireyhtymästä. Z:n mukaan oireyhtymää ei välttämättä havaitse, jos asianomistajan tapaa ohimennen, mutta sen huomaa, mikäli on vähänkään pidemmän ajan tekemisissä asianomistajan kanssa.
21. Todistajana kuultu X on Korkeimmassa oikeudessa kertonut toimineensa asianomistajan tukihenkilönä muutaman vuoden ajan ja olleensa tämän kanssa viikoittain tekemisissä vuonna 2017. Tapaamisissa oli käyty läpi kuulumisia ja tapahtumia sekä tehty kodin askareita. Asianomistaja oli kertonut tulleensa raiskatuksi ja tekijän olleen A. Asianomistaja oli ollut itkuinen kertoessaan tapahtumista. Lisäksi X on kertonut asianomistajalla olleen haasteita ja puutteita sosiaalisessa kanssakäymisessä. Asianomistaja oli ollut helposti muiden vietävissä, halunnut tulla hyväksytyksi kaveriporukassa ja oli esimerkiksi antanut rahojaan kavereilleen.
22. Todistajana kuultu Y on Korkeimmassa oikeudessa kertonut toimineensa ohjaajana tuetun asumisen yksikössä, jossa asianomistaja oli asunut, ja tavanneensa asianomistajaa päivittäin. Asianomistaja oli kertonut todistajalle menneensä lainaamaan rahaa, josta vastineeksi oli pyydetty ja harrastettu seksiä. Kertoessaan tapahtumista Y:lle asianomistaja oli purskahtanut itkuun ja ollut hyvin ahdistunut. Y ei ole tarkkaan muistanut, milloin tilanne oli asianomistajan kertoman mukaan tapahtunut. Lisäksi Y on kertonut asianomistajan olleen helposti manipuloitavissa ja puhuttavissa ympäri, sillä hänen ymmärryksensä taso oli tavanomaista heikompi.
23. Todistajana kuultu V on Korkeimmassa oikeudessa kertonut tutustuneensa asianomistajaan tuetun asumisen yksikössä ja A:han ostettuaan tältä moottorikelkan, jota oli säilytetty tämän luona. V ja asianomistaja olivat vierailleet useita kertoja A:n perheen luona parin vuoden aikana. V oli vierailuillaan ajanut moottorikelkalla, ja hän ja asianomistaja olivat myös käyneet katsomassa A:lla olleita eläimiä. Vierailuiden aikana oli keskusteltu ja vietetty aikaa myös A:n ja tämän perheen kanssa. Aspergerin oireyhtymästä oli saattanut olla puhetta yleisellä tasolla, koska sekä V:llä että asianomistajalla oli todettu sanottu oireyhtymä.
Korkeimman oikeuden arviointi
Arvioinnin lähtökohdat
24. Korkein oikeus toteaa, että asianosaisten kertomukset sukupuoliyhteyttä edeltävistä tapahtumista ja siitä, miten sukupuoliyhteyteen on päädytty, ovat suurelta osin yhteneväiset. Keskeisin ero näiltä osin koskee ensinnäkin sitä, onko asianomistaja ensin kieltäytynyt ehdotetusta seksistä, ja toiseksi sitä, miten pitkään asunnolla oli keskusteltu ennen sukupuoliyhteyteen päätymistä. Korkein oikeus toteaa, että asianomistaja on kertonut tapahtumista uskottavasti ja johdonmukaisesti. Asianomistajan arvio asunnolla vietetystä ajasta saa tukea todistaja Z:n kertomuksesta. Korkein oikeus katsoo, että tapahtumia tulee arvioida asianomistajan kertomuksen perusteella siten, että asianomistaja oli ollut A:n asunnolla tunnista puoleentoista tuntiin ja hän oli ensin kieltäytynyt seksistä.
25. Asian ratkaisemisen kannalta olennaista on sen arviointi, onko asianomistaja ollut sairautensa tai vammaisuutensa takia kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan ja onko A tästä tietoisena käyttänyt tätä hyväkseen ollessaan sukupuoliyhteydessä asianomistajan kanssa. Riittävää ei siten ole, että asianomistajan sairaus tai vammaisuus on heikentänyt hänen kykyään toimia tilanteessa, vaan hänen on tullut olla tilansa vuoksi kykenemätön estämään vastaajan menettelyä.
26. A on lisäksi kiistänyt olleensa tietoinen asianomistajan sairaudesta tai vammaisuudesta ja sen mahdollisesta vaikutuksesta asianomistajan toimintakykyyn. A:n tietoisuuden kannalta merkityksellisiä ovat myös ne havainnot, joita asianomistajan käyttäytymisen perusteella on mahdollista tehdä hänen sairaudestaan tai vammaisuudestaan ja sen vaikutuksesta hänen kykyynsä puolustaa itseään tai muodostaa tai ilmaista tahtoaan.
Puolustuskyvyttömyyttä ja tahdottomuutta koskeva arviointi
27. Erilaiset sairaudet tai vammaisuudet vaikuttavat laadustaan ja vaikeusasteestaan riippuen eriasteisesti henkilön kykyyn puolustaa itseään tai muodostaa tai ilmaista tahtoaan. Myös henkilön muut ominaisuudet ja tilannekohtaiset olosuhteet voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, miten sairaus tai vammaisuus eri tilanteissa ilmenee henkilön toiminnassa. Sairauden tai vammaisuuden vaikutus henkilön toimintakykyyn onkin arvioitava tapauskohtaisesti esitetyn todistelun perusteella.
28. Edellä selostetusta lääkärinlausunnosta ilmenee, että asianomistajalla on todettu Aspergerin oireyhtymä, jolla on lausunnossa selostettuja vaikutuksia asianomistajan toimintakykyyn. Korkein oikeus toteaa, että huomioon ottaen Aspergerin oireyhtymän ilmenemismuotojen laaja kirjo yksinomaan oireyhtymää koskevan diagnoosin perusteella ei voida tehdä päätelmää sen vaikutuksesta asianomistajan puolustus- tai tahdonmuodostuskykyyn yksittäisessä tilanteessa. Lääkärinlausunnolla, asianomistajan kertomuksella sekä X:n ja Y:n kertomuksilla on kuitenkin selvitetty, että asianomistajalla todettu Aspergerin oireyhtymä ja alentunut älyllinen suoriutumiskyky vaikuttavat hänen vuorovaikutustaitoihinsa sekä kykyynsä hahmottaa ja ymmärtää sosiaalisia tilanteita.
29. Asianomistaja on kertonut uskottavasti ja johdonmukaisesti tapahtumien kulusta, asunnolla vietetystä ajasta sekä kokemastaan paniikista ja lukkiutumisesta. Hän on todennut kuvailemansa olotilan syynä olleen A:n käyttäytymisen ja seksin harjoittamisen ehtona rahan saamiseen sekä sen, että hän oli tarvinnut rahaa ja hän oli pelännyt ystävänsä Z:n reaktiota, jos hän ei sitä saa. Tämän vuoksi asianomistaja ei kertomansa mukaan ollut poistunut paikalta ennen rahojen saamista.
30. Korkein oikeus katsoo asianomistajan joutuneen yllättävään painetilanteeseen, jossa hänen on sosiaalisesta toimintakyvystään esitetyn selvityksen perusteella voinut olla vaikea toimia. Tämä seikka sekä se, että asianomistaja oli aluksi suusanallisesti kieltäytynyt sukupuoliyhteydestä, mutta sittemmin kokemassaan painetilanteessa myöntynyt siihen, tukevat väitettä asianomistajan puolustuskyvyttömyydestä siinä mielessä, että hän ei ole tilanteessa kokenut voivansa pitäytyä ilmaisemassaan tahdossa kieltäytyä seksistä. Toisaalta asianomistajan päätös jäädä A:n luokse rahan saadakseen sekä siirtyminen makuuhuoneeseen ja oma-aloitteinen riisuutuminen puhuvat raiskaussäännöksessä edellytettyä tahdonmuodostus- ja puolustuskyvyttömyyttä vastaan. Lääkärinlausunnon ja muun asianomistajan sosiaalisia erityispiirteitä koskevan todistelun perusteella ei voida tehdä sellaista johtopäätöstä, että asianomistajan siirtymiselle makuuhuoneeseen ja riisuutumiselle ei voitaisi antaa mitään merkitystä asianomistajan tahdon ilmaisuna. Pelkästään se, että asianomistajan menettely yllättävässä tilanteessa on ollut hänen tilastaan johtuen huonosti harkittua, ei välttämättä osoita rikoslain 20 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua avuttomasta tilasta johtuvaa puolustuskyvyttömyyttä tai tahdottomuutta.
31. Asiassa esitetyn näytön perusteella ei siten voida varmuudella todeta, mutta ei myöskään poissulkea sitä mahdollisuutta, että asianomistajalla todettu sairaus tai vammaisuus on voinut alentaa hänen toimintakykyään tai ymmärryskykyään niin merkittävästi, että hänen voitaisiin katsoa olleen tapahtumaolosuhteissa kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan. Näin ollen A:n syyllisyydestä jää jo tältä osin varteenotettava epäily. A:n kiistettyä myös tekoa koskevan tahallisuutensa Korkein oikeus kuitenkin arvioi vielä sitä, mitä A:n on asiassa selvitetyissä olosuhteissa katsottava tienneen tai mieltäneen asianomistajan sairaudesta tai vammaisuudesta ja sen vaikutuksesta asianomistajan käyttäytymiseen.
Tahallisuutta koskeva arviointi
32. A oli tutustunut asianomistajaan joitain vuosia aikaisemmin tapahtuneiden vierailujen aikana. Epäselväksi on jäänyt se, onko näiden tapaamisten yhteydessä keskusteltu jollain tasolla asianomistajan Aspergerin oireyhtymästä. Esitetty todistelu ei kuitenkaan osoita, että A olisi tullut tietoiseksi asianomistajan diagnoosista. Näytön perusteella asianomistajan oireyhtymä ei ole välttämättä havaittavissa satunnaisissa tapaamisissa, vaikkakin sen vaikutuksesta asianomistajan käyttäytymiseen on mahdollista tehdä havaintoja pidemmässä kanssakäymisessä. Asianosaisten ja todistaja V:n kertomusten perusteella vierailut A:n perheen luona olivat keskittyneet pääasiassa V:n ja asianomistajan moottorikelkkailuun, jolloin A:n ja asianomistajan välinen keskinäinen kanssakäyminen oli jäänyt varsin etäiseksi. Korkein oikeus katsoo jääneen näyttämättä, että A:n on täytynyt aikaisempien tapaamisten perusteella tietää tai käsittää asianomistajalla olevan tämän toimintakykyyn tai ymmärryskykyyn olennaisesti vaikuttava sairaus tai vammaisuus.
33. Asianomistajan tultua lainaamaan rahaa ja A:n ehdotettua lainan vastineeksi seksiä asianomistaja on ensin kieltäytynyt. Rahan saaminen on kuitenkin ollut asianomistajalle tärkeää, minkä vuoksi A:n ehdotus on keskustelun jälkeen johtanut sukupuoliyhteyteen. Keskustelun sisältö ja sävy on jäänyt tarkemmin selvittämättä, mutta näyttämättä on jäänyt, että A olisi keskustelun yhteydessä painostanut asianomistajaa suostumaan seksiin.
34. Asianomistaja on siirtynyt makuuhuoneeseen, missä hän on oma-aloitteisesti riisunut vaatteensa ja käynyt sängylle, jossa sukupuoliyhteys on tapahtunut. Yhdynnän jälkeen asianomistaja on ottanut vastaajan lupaaman rahasumman ja poistunut paikalta. Asianomistajan kerrotussa käyttäytymisessä tai asianosaisten muussa kanssakäymisessä ei ole osoitettu tulleen esille seikkoja, joiden perusteella A:n on täytynyt havaita syytteessä väitetty asianomistajan kykenemättömyys puolustautua sukupuoliyhteyttä koskevilta ehdotuksilta tai muodostaa tai ilmaista sitä koskeva tahtonsa.
35. Korkein oikeus katsoo näin ollen jääneen näyttämättä myös se, että A olisi ollut tahallisuuden edellyttämällä tavalla tietoinen syytteessä väitetystä asianomistajan kykenemättömyydestä puolustaa itseään tai muodostaa tai ilmaista tahtoaan ja että hän olisi käyttänyt sitä hyväkseen ollessaan sukupuoliyhteydessä asianomistajan kanssa.
Lopputulos
36. Edellä mainituilla perusteilla Korkein oikeus katsoo, että syyte on hylättävä näyttämättömänä.
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomio kumotaan. Syyte raiskauksesta hylätään ja A vapautetaan hänelle tuomitusta rangaistuksesta ja kaikesta korvausvelvollisuudesta.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Jukka Sippo, Mika Huovila (eri mieltä), Päivi Hirvelä, Timo Ojala (eri mieltä) ja Tuija Turpeinen. Esittelijä Marja Reijonen-Schofield.
Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot
Oikeusneuvos Ojala: Olen eri mieltä Korkeimman oikeuden ratkaisun lopputuloksesta enkä muuta hovioikeuden tuomion lopputulosta. Perustelen kantaani Korkeimman oikeuden ratkaisun perustelukohtien 1-29 jälkeen seuraavasti.
Puolustuskyvyttömyys ja tahdottomuus
Rangaistussäännöksen tarkoittama kykenemättömyys puolustautua tai muodostaa tai ilmaista tahtoaan voi johtua henkisestä kykenemättömyydestä. Jos asianomistajan henkinen toimintakyky on riittävän alhainen, vapaaehtoisuuden ilmaisulle ei voida antaa merkitystä. Vaikka henkilö tällaisessa tilanteessa ilmaisisi osallistuvansa sukupuoliyhteyteen vapaaehtoisesti, ei osallistumista ole pidettävä vapaaehtoisena, jos sairaus tai vammaisuus alentaa puolustautumiskykyä rikoslain 20 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Tässä arviossa tulee ottaa huomioon myös sosiaalinen paine tai henkilön eri suuntaiset motiivit ja niiden vaikutus asianomistajan kykyyn toimia.
Asianomistajalla diagnosoitu Aspergerin oireyhtymä ja hänellä todettu korkeintaan heikkoa keskitasoa oleva älyllinen suoriutuminen alentaa asianomistajan kykyä toimia haasteellisissa sosiaalisissa tilanteissa. Asianomistaja on tarvinnut tukitoimia arjen toimista selviytymiseen.
Asianomistajan mentyä A:n asunnolle lainaamaan rahaa A on ehdottanut lainan suorittamiseksi seksiä. Ehdotus on ollut asianomistajalle yllättävä ja asianomistaja on joutunut hänelle vaikeaan tilanteeseen. Asianomistaja on kertomansa mukaan aluksi kieltäytynyt seksistä. Tilanteen edetessä asianomistaja oli kertomansa mukaan ahdistunut ja mennyt ”lukkoon” ja pelännyt ystävänsä suuttuvan, jos hän ei saa lainattua rahaa.
Asianomistaja on viettänyt aikaa A:n asunnolla tunnista puoleentoista ennen sukupuoliyhteyttä. Suostuttelu seksiin rahan lainaamista vastaan on lopulta johtanut sukupuoliyhteyteen. Katson, että asianomistajan toimintaan asunnolla on merkittävästi vaikuttanut hänen sairautensa tai vammaisuutensa. Lääkärinlausunto ja muu todistelu asianomistajan alentuneesta toimintakyvystä osoittaa, että asianomistajan sairaus tai vammaisuus on merkinnyt sitä, että asianomistaja ei ole kysymyksessä olevissa tapahtumaolosuhteissa kyennyt estämään toisen menettelyä eikä asianomistajan siirtymiselle makuuhuoneeseen ja riisuutumiselle sekä sängylle menemiselle voida antaa merkitystä. Katson, että asianomistajan kyky toimia nyt kysymyksessä olevassa tilanteessa, johon on liittynyt yllättävä ehdotus seksistä sekä rahan lainaamisen tarve, on ollut hänellä todetun Aspergerin oireyhtymän ja älyllisen suorituskyvyn alentumisen vuoksi siinä määrin merkittävästi alentunut, että hän ollut tilanteessa kykenemätön puolustamaan itseään tai ilmaisemaan tai muodostamaan mielipidettään.
Tahallisuutta koskeva arviointi
A on tuntenut asianomistajan usean vuoden ajalta. Hän on voinut useiden vierailujen aikana tehdä havaintoja asianomistajan käyttäytymisestä. Hän on myös keskustellut asianomistajan kanssa asunnollaan 1-1,5 tunnin ajan ennen tämän siirtymistä makuuhuoneeseen. Näin ollen A:n on täytynyt havaita asianomistajalla olevan hänen käyttäytymiseensä ja toimintakykyynsä vaikuttava sairaus tai vammaisuus. Tältä osin ratkaisevaa merkitystä ei ole sillä, onko A ollut ennen tapahtumia tietoinen asianomistajan diagnoosista vai ei.
Asianomistajan tultua lainaamaan rahaa tämä on ensin kieltäytynyt seksistä. Kysymys on ollut 20 eurosta ja rahan saaminen on ollut asianomistajalle tärkeää, mistä A on tullut tietoiseksi. Ottaen huomioon se, että A on tuntenut asianomistajan entuudestaan ja asunnolla vietetyn ajan pituus, A:n on täytynyt havaita asianomistajan sairauden tai vammaisuuden vaikutus tämän toimintakykyyn ja kykyyn puolustautua tai muodostaa tai ilmaista tahtoaan sukupuoliyhteyttä koskevilta ehdotuksilta. Katson, että A:n on täytynyt ymmärtää asianomistajan olevan avuttoman tilan takia kykenemätön puolustamaan itseään tai muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan ja että asianomistaja on tämän avuttoman tilan vuoksi alistunut sukupuoliyhteyteen. A on asianomistajan puolustuskyvyttömyyttä hyväksikäyttäen päättänyt olla sukupuoliyhteydessä asianomistajan kanssa ja toiminut siten tahallisesti.
Lopputulos
Katson, että asianomistajan seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkauksen vakavuus huomioon ottaen asiassa ei tule sovellettavaksi rikoslain 20 luvun 1 §:n 3 momentin säännös. A on syyllistynyt menettelyllään hovioikeuden hänen syykseen lukemaan raiskaukseen. Katson, että aihetta hovioikeuden tuomion lopputuloksen muuttamiseen syyksilukemisen osalta ei ole.
Oikeusneuvos Huovila: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Ojala.
--------
Seikkaperäisesti, osin jopa tarpeettoman yksityiskohtaisesti perusteltu KKO:n ratkaisu. Siitä ei kuitenkaan jostakin syystä ilmene asianosaisten sukupuoli. Tapausta kkäsittelevistä lehtijutuista kuitenkin ilmenee, että vastaaja /syytetty A on 44-vuotias mies ja asianomistaja B nainen, jonka ikää ei uutisjutuissa ole mainittu. Myöskään A ja B:n ammatteja tai koulutusta ei perusteluista mainita. Nämäkin seikat autatisivat ulkopuolista lukijaa hahmottamaan paremmin tapausta.
Itse olisin taipuvainen hyväksymään KKO:n vähemmistön ja alempien oikeuksien syyksilukemisen. Perustelujen osalta viittaan KKO:n vähemmistön perusteluihin.
Jos ratkaisu pitäisi nimetä parilla kolmella sanalla - Ruotsin korkein oikeus (HD) tekee aina näin ja nimeää myös vanhat ennakkopäätöksensä - tulee mieleen nimiehdotus "Vain 20 euron tähden".
